Avoimesti saatavilla seuraavat 50 vuotta

Digitaalisia kirjastopalveluita ja julkaisuarkistoja ei voisi ylläpitää ilman ammattitaitoisia IT-asiantuntijoita. Tietojärjestelmäasiantuntija työskentelee #tiedonvoimalla sekä käyttäjärajapinnan että taustajärjestelmän parissa.

Nimeni on Barunes Padhy ja työskentelen Helsingin yliopiston kirjastossa tietojärjestelmäasiantuntijana. Opiskelen tietotekniikan maisteriksi Helsingin yliopistossa. Tavoitteen on valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Saavuin Suomeen vuosi ja yhdeksän kuukautta sitten syyskuussa 2021.  Tulin yliopiston kirjastoon työharjoittelijaksi, ja lopulta sain vakituisen kokoaikaisen työsopimuksen.

Työskentelen pääasiassa kahden palvelun parissa, joita kirjastossa käytetään paljon: Avoin julkaisuarkisto Helda ja kirjastojärjestelmä Helka. Tehtäväni on huolehtia siitä, että ihmiset löytävät sivustolta helposti sen, mitä haluavat löytää. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut full stack -kehityksestä, joka tarkoittaa sekä käyttöliittymän että taustajärjestelmän kehityksen hallintaa, eli juuri sitä, mitä teen juuri nyt. Se, että pääsen tekemään juuri sitä, mitä halusin tehdä jo kandidaatin tutkinnossani, on tosi mukavaa.

Digitaalinen arkisto tarvitsee kehittäjää

Helda on työkalu, jolla arkistoidaan lähes kaikki yliopistossa tuotettavat tutkimusartikkelit ja muut julkaisut, joten se hyödyttää sekä opiskelijoita, tutkijoita että yliopiston henkilökuntaa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että kaikki yliopistosta tulevat artikkelit arkistoidaan laadukkaasti niin, että ne ovat kaikkien saatavilla vielä 50 vuoden kuluttua.

Heldassa on meneillään päivityshanke, jossa olen mukana. Jo ennen kuin päivityshanke alkoi, olin mukana tekemässä muutoksia back-endiin ja fronttiin. Front-endillä tarkoitetaan järjestelmän sitä osaa, jonka käyttäjä näkee, kun hän on verkkosivustolla.  Back-end puolestaan on se osa, joka käsittelee tietoa ja informaatiota. Yliopistolla on paljon omia vaatimuksia, paljon mukautettuja toimintoja, ja olen vastuussa niiden toteuttamisesta sekä sovelluksen frontissa että back-endissä.

Olen myös todella kiinnostunut siitä, miten ohjelmistot on rakennettu, ja kaikista niiden arkkitehtuuriin liittyvistä asioista. Arkistoratkaisu Helda on rakennettu varsin hienostuneen ohjelmiston varaan. Siinä on paljon liikkuvia komponentteja ja osia. Aina kun minua pyydetään toteuttamaan jokin muutos, pitää tehdä melko paljon analyysiä, jotta nähdään, miten ohjelmisto on rakennettu. Kun teemme muutoksia, meidän on varmistettava, ettei se vaikuta muihin asioihin. Pidän todella siitä, että pääsen tarkkailemaan ja työskentelemään sellaisen palvelun parissa, joka todennäköisesti vaikuttaa suureen käyttäjäkuntaan yliopistossa.

Toinen työtehtäväni on kirjastojärjestelmä Helkan käyttöliittymä. Tehtäväni on varmistaa, että käyttäjien on helppo ja kätevä löytää etsimänsä. Lisäksi toteutan muita mukautuksia yliopiston vaatimusten mukaisesti.

Vietän noin neljänneksen työajastani työskennellen kotoa käsin ja loput ajasta yliopistolla. Työskentelen yleensä mieluiten seisten, joten tavallisesti olen jossakin seisomatyöpisteessä Kaisa-talossa.

 

Linus Torvaldsin jalanjäljissä

Perheeni hankki minulle PC:n, kun olin lapsi, ja olin koukussa siihen. Puuhasin koko ajan koneella, pelasin pelejä, koodasin jotain tai yritin todella syventyä tietokoneiden toimintaan. Myöhemmin minulle selvisi, että Linux-käyttöjärjestelmän luonut Linus Torvalds on valmistunut Helsingin yliopistosta, joten se sai minut kiinnostumaan opiskelemisesta täällä.

Tavoitteenani on julkaista opinnäytetyöhöni perustuva artikkeli. Opinnäyte liittyy bioinformatiikkaan. Aihe liittyy siihen, että biotieteiden tutkijat joutuvat käyttämään paljon erilaisia työkaluja komentorivikäyttöliittymässä. Tietokoneiden, komentorivin ja terminaalin käyttö voi kuitenkin olla ylivoimaista ihmisille, joilla ei ole minkäänlaista taustaa tietotekniikasta. Tutkijat haluaisivat yksinkertaisesti tehdä analyysinsä ja nähdä tuloksen ja jatkaa sitten eteenpäin. He eivät välttämättä ole kiinnostuneiita siitä, mitä käyttöjärjestelmiä he käyttävät tai miten se järjestelmä on rakentunut. Opinnäytetyössäni yritän rakentaa työkalun, joka tekee prosessista helpon tutkijalle. Työkaluni avulla voi rakentaa graafisen käyttöliittymän lähes mihin tahansa tylsään komentorivikäyttöliittymään. Vähän samaan tapaan kuin Google Formsia tai Microsoft Formsia käytetään rakentamaan lomakkeen kenttiä, joita ihmiset voivat täyttää, tämä työkalu tekee saman komentoriville. Tutkijan tarvitsee vain syöttää haluamansa parametrit analyysin suorittamiseksi.

Kokemukseni työstä täällä kirjastossa on ollut hämmästyttävän kiva. En juttele kollegojeni kanssa pelkästään työhön liittyvistä asioista vaan kaikenlaisesta muustakin, kuten ruoasta, vierailukohteista ja siitä, minne minun kannattaisi mennä seuraavaksi. Yritän tutustua uusiin paikkoihin, kun minulla on siihen aikaa. Yliopistolla on myös paljon mielenkiintoisia tapahtumia, esimerkiksi nyt Vappu, joka oli mahtava. Minulla on myös usein pitkiä lounassessioita kollegoiden kanssa, ja nämä keskustelut ovat aina mahtavia. Päädymme puhumaan vaikka mistä. On mukavaa, kun saa yhteyden toiseen ihmiseen.



(Barunesin haastattelu on käännetty vapaasti englannista.)