Avoimen tieteen iltapäivässä keskustellaan kansalaistieteestä ja ideoidaan kansalaistiedehanke

Open Access -viikon webinaarissa 26. lokakuuta kansalaistiedettä tarkastellaan eri näkökulmista – mukana keskustelussa on myös tämän vuoden avoimen tieteen palkinnonsaaja.

Mitä kansalaistiede on ja ei ole? Miten eri tavoin kansalaistiedettä voi hyödyntää tutkimuksessa? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan torstaina 26. lokakuuta klo 14.00–15.30 Open Access -viikon webinaarissa Avoimen tieteen iltapäivä – kansalaistieteen mahdollisuudet. Keskustelun lomassa on tarkoitus ideoida myös kansalaistiedehanke, johon liittyy myös yleisöäänestys.

  • Zoom-linkki tapahtumaan:

  • Meeting ID: 665 3724 4402

  • Passcode: 830710

Paneelikeskustelun vetäjänä toimii tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa (Helsingin yliopisto). Keskustelukumppaneina hänellä on ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm (HY), projektitutkija Minna Santaoja (Itä-Suomen yliopisto) ja sosiaalisen kestävyyden apulaisprofessori Taru Peltola (Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopisto). Voit tutustua panelistien ajatuksiin ja alustaviin ehdotuksiin uusiksi kansalaistiedehankkeiksi .

Keskusteluun osallistuu myös Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnonsaaja. teemana on tänä vuonna kansalaistiede, ja palkinto myönnetään 26. lokakuuta tutkimusryhmälle, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt kansalaistiedettä.

Ohjelma:

14.00    Tilaisuuden avaus

14.05    Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnonsaajan puheenvuoro

14.20    Paneelikeskustelu: Kansalaistieteen mahdollisuudet

15.30    Tilaisuuden päätös

Kansainvälisen aikana 23.–29.10.2023 kirjaston päivystävät kampuksilla – tutustu kahviloiden tarjontaan!
Lue lisää
Monimuotoinen kansalaistiede
  • Tutkija Minna Santaoja nostaa artikkelissaan esiin kansalaisten monenlaiset, toisinaan jännitteisetkin, motiivit ja tavoitteet heidän osallistuessaan tieteelliseen tutkimukseen.
  • Apulaisprofessori Taru Peltola vetää Suomen ympäristökeskuksen , jossa tutkitaan kansalaistieteen – tutkijoiden ja arkista ympäristöään kuvaavien nuorten yhteistyön – keinoin arkisten elinympäristöjen kestävyyttä. Lue myös Taru Peltolan haastattelu, .
  • Avointiede.fi-sivuston – sen lähtökohdista ja lähikäsitteistä käsin, kansalaistieteen tutkimisen näkövinkkelistä sekä konkreettisten kansalaistiedehankkeiden kautta.
  • Kansalaistieteen toteuttamiseen on saatavilla tukea: (2022) tarkastelee kansallista ja kotimaista viitekehystä ja kansalaistieteen käytäntöjä. (2022) kokoaa käytännön ohjeita tutkimushankkeiden suunnittelua varten.
  • Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus kuuluu kansalaistieteen edelläkävijöihin kansallisesti. Blogiartikkelissa Luomuksen kansalaistieteeseen liittyvää toimintaa tarkastellaan avoimen tieteen kontekstissa.