Mitä kansalaistiede on ja ei ole? Miten eri tavoin kansalaistiedettä voi hyödyntää tutkimuksessa? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan torstaina 26. lokakuuta klo 14.00–15.30 Open Access -viikon webinaarissa Avoimen tieteen iltapäivä – kansalaistieteen mahdollisuudet. Keskustelun lomassa on tarkoitus ideoida myös kansalaistiedehanke, johon liittyy myös yleisöäänestys.
- Zoom-linkki tapahtumaan: https://helsinki.zoom.us/s/66537244402
-
Meeting ID: 665 3724 4402
-
Passcode: 830710
Paneelikeskustelun vetäjänä toimii tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa (Helsingin yliopisto). Keskustelukumppaneina hänellä on ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm (HY), projektitutkija Minna Santaoja (Itä-Suomen yliopisto) ja sosiaalisen kestävyyden apulaisprofessori Taru Peltola (Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopisto). Voit tutustua panelistien ajatuksiin ja alustaviin ehdotuksiin uusiksi kansalaistiedehankkeiksi blogiartikkelissa.
Keskusteluun osallistuu myös Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnonsaaja. Avoimen tieteen palkinnon teemana on tänä vuonna kansalaistiede, ja palkinto myönnetään 26. lokakuuta tutkimusryhmälle, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt kansalaistiedettä.
Ohjelma:
14.00 Tilaisuuden avaus
14.05 Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnonsaajan puheenvuoro
14.20 Paneelikeskustelu: Kansalaistieteen mahdollisuudet
15.30 Tilaisuuden päätös
Kansainvälisen Open Access -viikon aikana 23.–29.10.2023 kirjaston Avoimen tieteen kahvilat päivystävät kampuksilla – tutustu kahviloiden tarjontaan!
- Tutkija Minna Santaoja nostaa artikkelissaan Mikä on kansalaistieteen valuutta? esiin kansalaisten monenlaiset, toisinaan jännitteisetkin, motiivit ja tavoitteet heidän osallistuessaan tieteelliseen tutkimukseen.
- Apulaisprofessori Taru Peltola vetää Suomen ympäristökeskuksen KARKKI-hanketta, jossa tutkitaan kansalaistieteen – tutkijoiden ja arkista ympäristöään kuvaavien nuorten yhteistyön – keinoin arkisten elinympäristöjen kestävyyttä. Lue myös Taru Peltolan haastattelu, Kansalaistieteen avulla eroon tieteen mustista laatikoista.
- Avointiede.fi-sivuston artikkelisarjassa kansalaistiedettä käsitellään eri näkökulmista – sen lähtökohdista ja lähikäsitteistä käsin, kansalaistieteen tutkimisen näkövinkkelistä sekä konkreettisten kansalaistiedehankkeiden kautta.
- Kansalaistieteen toteuttamiseen on saatavilla tukea: Kansalaistieteen suositus (2022) tarkastelee kansallista ja kotimaista viitekehystä ja kansalaistieteen käytäntöjä. Kansalaistieteen opas tutkijalle (2022) kokoaa käytännön ohjeita tutkimushankkeiden suunnittelua varten.
- Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus kuuluu kansalaistieteen edelläkävijöihin kansallisesti. Blogiartikkelissa Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Luomuksen kansalaistieteeseen liittyvää toimintaa tarkastellaan avoimen tieteen kontekstissa.