Äänitteen kesto: 00:35:40
[äänite alkaa]
Puhuja 1 [00:00:00]: Jos Koraani olis välittynyt hyvin pitkään, sanotaan nyt vaikka 20 vuotta pelkästään suullisessa muodossa, niin sinne luultavasti olis jollain tapaa muokkautunut se teksti. Sinne olis tullut viittauksia aikalaistapahtumiin. Siis, myöhempiin tapahtumiin. Muhammadin jälkeisiin tapahtumiin. Niitä ei yksinkertaisesti sieltä oikein tunnu löytyvän.
Haastattelija 1 [00:00:39]: Noin vuonna 610 jälkeen ajanlaskun alun profeetta Muhammed alkoi Mekan kaupungissa välittää saamiaan jumalallisia ilmestyksiä. Näiden ilmestyksien välittäminen jatkui profeetan kuolemaan saakka, eli yli 20 vuoden ajan. Lopulta ilmestykset kerättiin talteen kirjaksi, jonka tunnemme nimellä Koraani. Mutta millainen kirja Koraani on ja millaisessa historiallisessa miljöössä se on syntynyt? Minä olen Aleksi Peura ja kanssani keskustelemassa varhaisesta islamista on yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt. Tervetuloa.
Puhuja 1 [00:01:04]: Kiitos.
Haastattelija 1 [00:01:05]: Ilkka, sun kirjasi, jonka tiimoilta me nyt jutustellaan, on nimeltään [Muhammed and his followers in context. The religious map of late antiquity Arabia? 00:01:12]. Mutta ennen kuin me jutellaan Muhammedista, hänen seuraajistaan, tai siitä uskonnollisesta miljööstä jossa he toimii, niin aloitetaan ihan siitä Koraanista. Se on islamissa siis pyhä kirja ja hän... Sikäli olen ymmärtänyt oikein, niin ajatonta, ikuista ja täydellistä Jumalan sanaa sellaisenaan. Miten tällaista teosta voi tutkia historiallisesta näkökulmasta? Onko siinä jonkinlainen jännite, tai minkälaista tasapainoa tämän uskonnollisen ja historiallisen luennon välillä on?
Puhuja 1 [00:01:42]: Mahtava kysymys. Ensinnäkin islamin piirissi muslimin oppineet ovat käyneet hyvin monimuotoista keskustelua siitä, että mikä on Koraanin luonne. Hyvin yleinen, ehkä populaari näkemys on, että Koraani on Jumalan sanaa sellaisenaan ja sanasta sanaan, mutta tää on ollut itse asiassa aika harvinainen näkemys muslimin oppineiden parissa. Vaan lähtökohtaisesti ja suurin osa muslimin oppineista on tehnyt jonkinlaisen eron Jumalan puheen, [kalemullaa? 00:02:15] - usein islamilaisessa teologiassa puhutaan Jumalan puheesta nimenomaan, eikä Jumalan sanasta - ja sitten toisaalta Koraanin välille, jossa Jumalan puhe ymmärretään tällaiseksi aistien tuolla puolen olevaksi Jumalan attribuutiksi. Kun taas Koraani on kirja, jota pystyy lukemaan, ihmiset ymmärtämään, jos nyt arabiaa ymmärtää ainakaan. Joten näiden välillä on jonkinlainen ero. Koraanin voi ajatella, että Koraani on Jumalan puhetta. Se on tavallaan se mainstream-näkemys. Mutta Koraani ei ole yhtä, kuin Jumalan puhe. Nämä eivät ole ihan sama asia. Eli islamilainen teologia itsessään keskiajalta lähtien on käynyt hyvin monimuotoista ja itse asiassa hyvin avointa keskustelua siitä, että mikä Koraanin luonne on. Ja siinä on myös nähty paljon tällaista historiallista, että sillä on historiallinen konteksti, tietyt jakeet tai tietyt suurat, eli luvut ajatellaan ilmoitetun jossain tietyssä hetkessä. Eli sillä on tällai historiallisesti, miten sanois, kontingentti luonne myös. Että se ei ole pelkästään tällaista ikuista ja ajatonta, vaan sillä on myös tämä aspekti. Ihan islamilaisen, klassisen teologian mukaan. Sitten, miten historioitsijat lähestyvät Koraania tavallaan sekulaarissa, akateemisessa maailmassa? Suurin osa tutkijoista on tosiaan sitä mieltä, että Koraani menee, palaa takaisin niihin Muhammadin saamiin ilmoituksiin, ottamatta kantaa, että mitä nämä ilmoitukset nyt varsinaisesti on sitten luonteeltaan. Elikkä se on aikalaislähde. Se on Muhammadin aikaan liittyvä, hänen ilmoitukseen ja viestiin liittyvää tekstiä, joten sitä voi käyttää aikalaislähteenä. Tämä ei ole mitenkään hirveän kontroversiaali ajatus missään nimessä, tai semmoinen mistä joku muslimi jossain loukkaantuis. Ja toki muslimihistorioitsijat itse ovat keskiajalta lähtien lukeneet Koraania myös tässä mielessä. Joskin on toki totta, että on ehkä enemmän sellainen modernin ajan ilmiö ja sekulaarin akateemisen maailman ilmiö, että nimenomaan Koraaniin keskitytään hirveän paljon. Profeetta Muhammadin elämäkertakirjallisuus, josta vähän ehkä puhutaan myöhemmin, niin se on ehkä ollut sellainen pääasiallinen lähde sitten keskiajan muslimioppineille ja muslimeille nykyäänkin ymmärtää Muhammadin elämää.
Haastattelija 1 [00:04:56]: Miten... Siis profeetta Mohammed saa ilmestyksiä, joita hän välittää suullisesti, resitoi suullisesti. Koraani tietääkseni on sana, joka tarkoittaa resitaatiota, ääneen lukemista, tai ääneen lausumista. Miten näistä suullisista resitoinneista muodostuu Koraani kirjana? Mikä sen syntyhistoria on siinä?
Puhuja 1 [00:05:18]: Joo, näitä ilmoituskatkelmia ilmeisesti kirjattiin jo ylös Muhammadin elinaikana. Me ei tiedä sitä niin tarkkaan. Meillä on säilynyt vain joitain kertomuksia. Myöhempiä kertomuksia tähän liittyen. Mutta tämä ajatus tuntuu aika uskottavalta juuri siitä syystä, että... No, yhtäältä me tiedetään nykyään, että Arabian niemimaalla oli paljon ihmisiä, jotka osasivat kirjoittaa, joten siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, että Muhammadilla oli kirjureita ympärillä, jotka kirjasivat näitä ylös jo hänen elinaikanaan. Ja sitten toisaalta juuri tämä tutkijoiden konsensus enemmän tai vähemmän siitä, että Koraanissa ei ole myöhempää ainesta. Jos Koraani olis välittynyt hyvin pitkään, sanotaan nyt vaikka 20 vuotta pelkästään suullisessa muodossa, niin luultavasti se olis jollain tapaa muokkautunut se teksti. Sinne olis tullut viittauksia aikalaistapahtumiin, siis myöhempiin tapahtumiin. Muhammadin jälkeisiin tapahtumiin. Mutta niitä ei yksinkertaisesti sieltä oikein tunnu löytyvänä, joten sekin tuntuu viittaavan siihen, että se on aika... Hyvin varhain jo ylöskirjattu teksti ja hyvin varhain jo jollain tapaa stabiili teksti, joka standardisoidaan. Perustarina on siis se, että vaikka joka tulee klassisesta islamilaisesta traditiosta, mutta johon aika suuri osa tutkijoistakin uskoo on se, että tosiaan Muhammadin elinaikana näitä ilmoituskatkelmia kirjattiin ylös, mutta Koraani ei ollut kirjamuodossa vielä, kirjakansien välissä, niin kuin sitä joskus arabiaksi kutsutaan. Eli tämä on sitten vähän myöhempi prosessi ja tapahtuu sitten Muhammadia seuraavien kalifien, eli yhteisön johtajien toimesta. On vähän epäselvää, että missä vaiheessa tarkkaan ottaen tällainen standardi koraani kerätään ja missä määrin se on standardi, mutta meillä on säilynyt hyvin varhaisia käsikirjoituksia koraanista jo 600-luvulta. Muhammadhan tosiaan kuolee 632 ja tosiaan se ajatus on, että hänen kuolemansa jälkeen aika pian Koraani kerätään yhdeksi kirjaksi. Nämä varhaisimmat käsikirjoitukset tuntuu olevan tosiaan sieltä jostain 600-luvun puolivälistä. Ne on hyvin tosiaan yhtenäisiä tekstiltään. Sieltä ei löydy juurikaan variaatioita. Meillä on säilynyt ainoastaan yksi tällainen epä... Erilainen teksti, sanotaan näin. Vain yksi, joka tuntuu viittaavan siihen, että hyvin varhain Koraani jollain tapaa stabiloituu tekstinä.
Haastattelija 1 [00:08:28]: Vähän jo viittasitkin tuohon profetta Muhammedin elämään. Voisitko antaa lyhyen tiivistyksen siitä, että kuka hän oli ihmisenä ja mitä elämänvaiheita hänestä tiedetään historian kirjoituksen keinoin?
Puhuja 1 [00:08:40]: Tässä on aika suuri ero siinä, että mitä modernit historioitsijat katsovat voitavan sanoa suhteessa siihen, mitä sitten keskiajalla muslimihistorioitsijat sanoivat Muhammadista. Toisin kuin Koraani, niin Muhammadin elämäkertakirjallisuus, jota nimitetään arabiaksi nimellä [Siira? 00:09:07], on aika myöhäsyntyinen ilmiö. Joskus vuoden 700 tienoilla, 70 vuotta Muhammadin kuoleman jälkeen, niin tiedetään että ensimmäiset oppineet alkavat olemaan kiinnostuneita Muhammadin elämästä ja alkavat kerätä tietoa siitä. Vasta noin vuoden 800 tienoilla meillä on ensimmäiset varsinaiset teokset, jotka käsittelevät Muhammadin elämää, eli ne ovat aika myöhäisiä. Sen takia modernit tutkijat suhtautuvatkin niihin aika kriittisesti. Tässä on ollut hyvin erinäköisiä näkökantoja tutkimuksessa. 1900-luvun loppupuolella oli aika paljon niin kutsuttuja revisionisteja tutkijoiden parissa, jotka ajattelivat, että kokonaisuudessaan tämä Muhammadin elämäkertakirjallisuus on epäautenttista, epähistoriallista. Sitä ei voi ollenkaan käyttää. Nykyään tutkijat ovat edelleen toki kriittisiä, mutta eivät ole enää näin skeptisiä sen suhteen, vaan vaikuttaa siltä, että aika moni aspekti... Ei kaikki missään nimessä. Ei välttämättä suurin osa, mutta aika moni piirre tässä perinteisessä elämäkertakirjallisuudessa pitää itse asiassa paikkansa. Esimerkiksi perustuen materiaaliseen jäämistöön, mitä Arabian Niemimaalta on löytynyt, ja mihin sitä elämäkertakirjallisuutta voidaan vertailla. No, tuossa oli nyt pitkä alustus siihen, että mitä elämäkertakirjallisuus... Mitkä nämä meidän lähteet varsinaisesti on. Mutta jos ihan lyhykäisyydessään, kuka profeetta Muhammad oli... Hänen syntymävuottaan ei tiedetä konventionaalisesti. Se annetaan vuotena 570, mutta se ei ole varmaa tietoa missään nimessä. Se on varmaan siellä noin vuoden 570 tienoilla jaa., mutta se ei ole missään nimessä tarkka luku. Elämäkertakirjallisuus sijoittaa Mohammadin Mekkaan. Hän syntyy siellä. Hän kasvaa siellä ja suurin osa tutkijoista pitää tätä ihan luotettavana. Tosiaan hän tulee perheestä, joka oli verrattain vauras. Hänen isoisänsä esimerkiksi kuvataan hyvin rikkaana tällaisena kauppiaana, Mekan johtajana melkeinpä. Siitä huolimatta Muhammadin oma henkilöhistoria ei ole ehkä ihan näin lokoinen. Eli hänen isänsä ja äitinsä kuolee hänen ollessaan hyvin nuori. Ainakin tosiaan klassisen elämäkertakirjallisuuden mukaan. Hän kasvaa orpona setänsä hoteissa. Vaikka nykyään tiedetään, että juutalaisuus ja kristinusko olivat hyvin vahvasti läsnä Arabian Niemimaalla, toisin kuin konventionaalisesti on ajateltu, niin tuntuu olevan selvää, että Muhammad ei itse ollut juutalaisesta tai kristillisestä perheestä, vaan hän oli perheestä, joka ei ollut kumpaakaan. Ei ollut juutalainen, eikä kristillinen perhe. Tällaisesta taustasta huolimatta me tiedetään, että Arabian Niemimaalla oli myös paljon niin sanottuja pakanamonoteisteja. Tämä on tällainen tutkimuksen käyttämä termi ihmisistä, jotka tosiaan eivät olleet juutalaisia, eivätkä kristittyjä - ja ovat siten pakanoita. Sana pakana tietysti helposti ymmärretään peioratiivisena, mutta se ei ole tarkoitus tässä. Sillä vaan kuvataan tietynlaista ihmisryhmää, mutta jotka olivat sitten kuitenkin... Jollain tapaa uskoivat yksijumalaisuuteen. Yksijumalaisuuden ajatus oli jollain tapaa tullut osaksi heidän ajatusmaailmaansa. Eli tämänkin tyyppisiä henkilöitä Arabian Niemimaalla oli ja Muhammad asettui tietyllä tapaa sellaiseen jatkumoon. Muhammad avioituu varakkaan kauppiaan [Khadijan? 00:13:04] kanssa ennen näiden ilmoitusten alkamista ja tiedetään, että hän itse teki jonkinlaisia kauppamatkoja Syyrian alueelle. Ei tietä tarkkaan minne, mutta jonnekin sinne päin joka tapauksessa. Sitten tosiaan noin 40-vuotiaana hän alkaa saamaan tällaisia jumalallisia ilmoituksia, joiden keskiössä tällä varhaisemmalla, eli Mekan kaudella on tällainen ajatus siitä, että viimeiset hetket on käsillä. Ihmisten pitää tehdä parannus. Ihmisten pitää uskoa siihen yhteen Jumalaan, mihin moni jo sen ajan Arabian Niemimaalla uskoi. Mutta oli tietysti varmaan ihmisiä, joilla oli myös tällaisia monijumalaisia ajatuksia. Ne pitää hylätä ja joka tapauksessa tehdä tällainen moraalinen muutos, auttaa köyhiä esimerkiksi. Tämä on aika tyypillinen näiden Mekan kauden suurien viesti. Ja tosiaan varautua siihen, että viimeiset hetkit alkavat ihan hetkenä milloin hyvänsä. Tämä viesti saa sekä kannattajia, että vastustajia Mekassa. Vastustus on aika suurta sikäli, että Muhammad seuraajineen ajetaan pois Mekasta. He sitten etsivät uutta kotia minne mennä ja lopulta asettuvat Medinaan, jonne Muhammadilla oli perhesuhteita, sukulaissuhteita. Medinan kaupunkiin. Medina on aika kaukana Mekasta. Arabian Niemimaahan on ihan valtava paikka. Sitä ei moni usein tule ajatelleeksi, mutta Mekasta Medinaan on semmonen 450 kilometriä tietä pitkin, tai solia pitkin, niinkun silloin liikuttiin. Eli aika pitkä matka tolleen kävellen, kautta ratsain kulkea. Tässä vaiheessa yhteisö on aika pieni toki. Medina oli suuri kaupunki. Mekka ei ollut mitenkään erityisen suuri tai merkittävä, joskin siellä oli [Kaapan? 00:15:02] pyhäkkö, joka oli tällainen paikallinen pyhiinvaelluskeskus. Medinan kaupunki oli suuri. Se oli merkittävä tuon ajan Arabian Niemimaalla. Se mainitaan eri esi-islamilaisissa lähteissä, esimerkiksi. Siellä oli merkittävä juutalainen yhteisö, joka oli siellä asunut ilmeisesti jo sukupolvia, ellei peräti satoja vuosia. Siellä tunnetaan myös, tai mainitaan juutalainen oppilaitos, [Baitul Mitraas? 00:15:36], jossa sitten jonkinlaista rabbiinista oppineisuutta, juutalaisuutta oppineisuutta ja tietoa opiskeltiin. Muhammad tulee tänne kaupunkiin ja hän nopeasti pääsee tällaiseen merkittävään asemaan siellä. Hän ei ole tavallaan kaupungin välttämättä ainoa johtaja. Siellä on myös paikallisia heimojohtajia, jotka pitävät asemaansa, mutta kuitenkin aika pian Muhammad nousee hyvin merkittävään asemaan siinä kaupungissa ja saa lisää seuraajia siellä. Sen lisäksi, että mekkalaiset vastustajat ajoivat Mohammadin seuraajineen pois Mekasta, niin he alkavat käymään myös sotaa Mohammadin seuraajia vastaan. Tietyllä tavalla tämä sota ja taistelut luonnehtivat sitä Medinan kautta, jossa sitten välillä mekkalaiset hyökkäävät Medinaan Muhammadin seuraajia vastaan. Ja välillä sitten Muhammad seuraajineen tekee hyökkäyksiä Mekan suuntaan. Tänä aikana, Medinan kaudella tietysti nämä ilmoitukset jatkuvat. Niissä muuttuvat nämä teemat usein vähän erilaiseksi, Koraanissa tänä aikana. Se sosiaalinen muutos, tai moraalinen muutos, mitä ihmisen pitää tehdä. Ja se, että viimeinen hetki on tulossa. Se on edelleen tärkeää, mutta se vähän menettää merkitystä. Ja se ajatus siitä, että viimeiset hetket on nyt ihan tässä käsillä, niin se vähän liudentuu tuossa Medinan kaudella. Sen sijaan sinne tulee enemmän tällaista lakiainesta. Ei ihan hirveästi. On hyvin tyypillinen väärinymmärrys ei-muslimien parissa, että Koraani on jollain tapaa lakikirja, mutta siellä on itse asiassa tällaista lakiainesta verrattain vähän. Ehkä maksimissaan viis prosenttia koko tekstistä. Mutta sinne kuitenkin tulee tällaisia, että aletaan säädellä esimerkiksi avioliittoa, perintöä ja tämän tyyppisiä asioita. Jotka kertovat siitä, että sulla on jonkinlainen yhteisö olemassa, jonka johtajana Muhammad sitten on. Ja sitten tässä viestissä, tässä ilmoitussanomassa alkavat näkymään uudet teemat. Tämä sota Medinan ja Mekan välillä päättyy siihen, että Muhammad seuraajinen voittaa. Mekka valloitetaan verrattain verettömästi 630. Muhammad ei kuitenkaan asetu tähän omaan synnyinkaupunkiinsa enää asumaan, vaan jatkaa asumista Medinan kaupungissa, kunnes sitten kuolee siellä vuonna 632.
Haastattelija 1 [00:18:08]: Oliko tämä profeetta Muhammedin tämmönen profetiaalisuus täysin jotenkin ennenkuulumatonta tuon ajan Arabiassa? Oliko muita vastaavia, toki varmasti toisenlaista sanomaa kertovia profeettoja tuohon aikaan liikkeellä enemmänkin?
Puhuja 1 [00:18:24]: Tuo on vaikea kysymys vastata. Meillä ei ihan hirveästi ole tietoa siitä. Semmosta konkreettista evidenssiä ainakaan, että olis ollut profeettoja Arabian Niemimaalla, tai ihmisiä, jotka olisivat sanoneet olevansa profeettoja. Arabian Niemimaalta tunnetaan tällainen [Kahin? 00:18:46]-ilmiö. [Kahinit? 00:18:50] olivat tällaisia ennustajia ilmeisesti, mutta heihin liittyvät kertomukset ovat hyvin tällaisia stereotyyppisiä. Heidän suuhunsa myös laitetaan tällaista hyvin heikkotasoista, Koraania jäljittelevää riimiproosaa, mutta se vaikuttaa tällaiselta myöhempien muslimioppineiden kirjoittamalta mustamaalaukselta. Me ei oikein ymmärretä... Välttämättä niin tarkkaan tiedetä, että mikä tämä [Kahin? 00:19:24]-ilmiö on ollut. Sinänsä siis ajatus siitä, että profetiaa on, niin ei ole mitään uutta, tai yllättävää. Kristinuskon parissa varsinkin tunnetaan ajatus siitä, että profetia, tällai jollain tapaa joku pyhä henki esimerkiks antaa jonkinlaista suoraa viestiä. Se on ihan semmonen ilmiö, joka tunnetaan läpi myöhäisantiikin. Ja tärkeitä jotain kristillisiä opettajia ja munkkeja saatetaan nimittää profeetoiksi. Paavalin kirjeissä esimerkiksi mainitaan ihan tällainen jatkuvan profetian käsite. Kristittyjen parissa varsinkin ajatus siitä, että on erinäköisiä tällaisia pyhiä miehiä ja naisia, jotka saavat jonkinlaista ilmoitusta ja kommunikoivat, niin se on hyvin tunnettu ajatus. Mutta meillä ei varsinaisesti ole Arabian Niememaalta evidenssiä, että siellä olis ollut tällaisia kristittyjä henkilöitä, jotka olisivat ajatelleet, tai kutsuneet itseään profeetoiksi. Mutta pidän sitä hyvin mahdollisena, että niitä oli.
Haastattelija 1 [00:20:44]: Mainitsitkin jo kristityt ja juutalaiset tuossa aiemmin. Islamissa perinteisesti on kristityillä ja juutalaisilla... Heitä kutsutaan kirjan kansoiksi. Heillä on tämmöinen [dimmi? 00:20:55]-status. Pahoittelen, en osaa lausua arabiaa, niin [dimmi? 00:20:59] on se, miten se on suomeksi ainakin kirjoitettu. Kuinka paljon se kertoo tavallaan islamin varhaisen historian kytkeytyneisyydestä näihin kahteen muuhun abrahamilaiseen uskontoon?
Puhuja 1 [00:21:09]: Erittäin tärkeä kysymys. Sellainen perinteinen näkemys, joka on ollut sekä klassisessa islamilaisessa kirjallisuudessa, että modernissa tutkimuksessa on ollut se, että juutalaisia ja kristittyjä oli verrattain vähän Arabian Niemimaalla ennen islamia. Suurin osa väestä siellä olis ollut monijumalaisia, kuvainpalvojia. Idolatria olis ollut suuri ilmiö täällä ennen islamia. Tähän on ihan viime vuosiin asti sitten uskottu ja sitä on pidetty siis tutkimuksessakin... Se on ollut se vallitseva näkemys. Nyt kuitenkin sitten viimeisen 10-20 vuoden sisään meille on kasvavassa määrin tullut tietoon inskriptioita, eli piirtokirjoituksia... Kiveen tällaisia kaiverrettuja tekstejä Arabian Niemimaalta ja esi-islamilaiselta ajalta, jotka ovat yksijumalaisia. Ja joissain on sitten selkeä tällainen juutalainen tai kristillinen sävy. Niissä on esimerkiksi iso risti piirretty siihen viereen, tai sitten mainitaan Kristus, jolloin tiedetään, että okei, tämä henkilö nyt ihan hyvin suurella todennäköisyydellä oli kristitty. Tai sitten toisaalta meillä on jotain juutalaisia... On vaikka yksijumalainen teksti, jossa on mainittu vaikka happamattoman leivän juhla, juutalainen juhla, viikko joka seuraa [pesafia? 00:22:51], eli juutalaisten pääsiäistä. No, tästä me nyt tiedetään, että kirjoittaja luultavasti oli juutalainen. Eihän se nyt ihan satavarmaa ole, mutta luultavasti. Tämä perinteinen kuva siitä monijumalaisesta Arabian Niemimaasta on keikahtanut vähän päälaelleen. Se on yksi aspekti mun kirjaa ja yksi tärkeä argumentti siinä, että itse asiassa juutalaisia kristittyjä oli hyvin paljon Arabian Niemimaalla. Luultavasti monin paikoin he olivat enemmistö. Ja tosiaan, jos katsotaan tätä inskriptioaineistoa, eli näitä piirtokirjoituksia, mitä on säilynyt vaikkapa aikakaudelta 400-600 jaa., jotka ovat ne tietyllä tavalla kriittiset vuosisadat just ennen Muhammadin toimintaa, niin se kaikki on yksijumalaista ainesta. No siis, kaikki tekstit eivät tietenkään ole uskonnollisia. Tosi suuri osa itse asiassa mainitsee Jumalan, että jollain tapaa voidaan ajatella, että ne on uskonnollisia. Mutta on tietysti ihan täysin tällaisia maallisia tekstejä, joissa sitten mainitaan vaikka vaan nimi, tai mainitaan jotain muita seikkoja, jotka ei millään tapaa liity sitten Jumalaan, tai muihin uskonnollisiin teemoihin. Mutta jos katsotaan sitä uskonnollista ainesta sieltä, niin se on kaikki yksijumalaista. Se ei ehkä nyt sitten tarkoita kuitenkaan sitä, että siellä ei ollut yhtään monijumalaisia henkilöitä, mutta se tuntuu viittaavan siihen mun mielestä ainakin, että nämä monijumalaiset eivät ole missään nimessä olleet enemmistönä siellä. Ehkä joissain kaupungeissa on saattanut vielä olla enemmistöinä, mutta juutalaisuus ja kristinusko on tosi vahvasti läsnä. Eli tämä materiaalien jäämistö, mitä on säilynyt sieltä sun täältä Arabian Niemimaalta, aika selkeästi viittaa tähän. Arkeologisia kaivauksia ei ole ihan hirveästi pystytty tekemään Arabian Niemimaalla, tai ei ole tehty. Itärannikolla on tehty ja sieltä on löytynyt paljon luostareita ja kirkkoja, jotka usein ajoitetaan tuonne 500-700-lukuihin. Jotka tuntuvat viittaavan siihen, että sielläkin yksijumalaisuuden muodot, tässä tapauksessa kristinusko, olivat vankasti läsnä.
Haastattelija 1 [00:25:15]: Islamista on... Tai ainakin aina välillä internetissä lukee, tulee bongattua tämmöisiä varsin ikävän sävyisiä stereotypioita islamista jonkinlaisena paimentolaisten uskontona. Onko tässä yhtään totuusperää? Ketä ne olivat, ne Muhammedin ensimmäiset seuraajat? Olivatko ne köyhiä, orjia, kauppia, paikallisohtajia? Mitä me tiedetään heistä?
Puhuja 1 [00:25:36]: Islam syntyy urbaaneissa keskuksissa, Mekassa ja Medinassa. Varsinkin Medina voi nimittää ihan kunnon kaupungiksi. Mekka oli aika pieni paikka, joten... No, keski-ajan mittapuulla kaikesti sitäkin voi kaupungiksi nimittää. Medina oli 600-luvulla jo... Siellä on arvioiden mukaan ollut tuhansia ihmisiä. Mahdollisesti yli 10 000 ihmistä, joka tekee siitä esimerkiksi isomman, kuin Turku oli joskus 1200-luvulla. Eli ihan kunnon kaupunki, voinee sanoa. Ensimmäiset seuraajat ovat näistä urbaaneista keskuksista. Itse asiassa Koraani ja myöhempi islamilainen kirjallisuus suhtautuvat aika huonosti beduiineihin, eli paimentolaisiin. Koraanissa moneen otteeseen... Tämä ei ole mikään hirveän yleinen teema, mutta siellä missä beduiinit nyt esiintyvät koraanissa, niin heihin suhtaudutaan aika nihkeästi - voineen sanoa näin. Ja todetaan, että heidän uskonsa ei ole hirveän vahvaa, esimerkiksi. Ja myöhemmät sitten kalifit pyrkii ihan asuttamaan beduiineja kaupunkeihin. Jollain kalifeilla on jopa semmoinen ajatus, että ollakseen muslimi, pitää asua kaupungissa. Eli tällainen hyvin vahva urbaani tavallaan fokus on islamissa varhaisella kaudella. Myös varhaisella kaudella. Myös myöhemmin. Sellainen aika tyypillinen näkemys on, että Muhammadin seuraajat, nämä varhaisimmat seuraajat Muhammadin elinaikana, olisivat jotenkin tosi moni köyhiä, orjia ja tällaisia alaluokkaisia. Ja usein korostetaan sitäkin, että Muhammad itse oli hyvin köyhä. Kuten tuossa aikaisemmin sanoin, niin Muhammad tuli, vaikuttaa, tällaisesta keskiluokkaisesta, tai ylemmän keskiluokan perheestä. Eli se ei tunnu häneen pätevän. Me tiedetään, että vaikka seuraajien joukossa oli myös köyhiä, niin siellä oli myös hyvin varakkaita henkilöitä. Esimerkiksi [Abu Bakr? 00:27:50], tällainen varhainen seuraaja, josta tulee sitten ensimmäinen kalifi Muhammadin kuoleman jälkeen, niin hänet kuvataan hyvin varakkaana, mekkalaisena kauppiaana. Eli siellä on ollut paljon variaatioita ja ei missään nimessä voi sanoa, että tietyn tyyppisiä ihmisiä siihen viestiin uskoi, vaan he tulivat hyvin monenlaisista taustoista.
Haastattelija 1 [00:28:15]: Tämä tosiaan tämä kirja Muhammed and his followers in context on julkaistu alunperin kaupallisen kustantamon toimesta, mutta se on nyt tosiaan saatavilla avoimesti Helsingin yliopiston Helda-palvelussa. Kertoisitko vähän tuosta prosessista? Vaatiko esimerkiksi kaupallisen tuotteen ilmaisjakelu paljon sellaista säätöä, tai monimutkaisia sopimuksia kustantajan kanssa?
Puhuja 1 [00:28:36]: Hyvä kysymys. Ei ollut hirveän monimutkainen prosessi ja Helsingin yliopistolla on sikäli onnellisesti asiat, että... No, ensinnäkin joidenkin kustantajien kanssa on tällainen open access -sopimus, jolloin kaikki tulevat automaattisesti ja avoimesti julkaistavaksi. Ja sitten toiseksi, ainakin silloin tällöin on rahaa sitten ostaa tällainen open access -saatavuus jollekin kirjalle, tai ehkäpä jollekin artikkelillekin. Mun tapauksessa, mun kirjan tapauksessa muhun otti yhteyttä yksinkertaisesti Helsingin yliopiston kirjastossa open access -asioista vastaava henkilö, joka sitten totesi, että tällaista voitaisiin lähteä toteuttamaan. Siinä vaiheessa mun kirja oli noin vuoden vanha, niin se ei enää sitten ollut ihan niin kallis, kuin tällainen saattais muuten olla. Ja sitten se eteni se prosessi hyvin nopeasti ja kirja on tosiaan vapaasti saatavilla erinäköisistä paikoista. Myös [Brillin? 00:29:42], eli kustantajan omilta nettisivuilta voi ladata sen PDF:nä. Eli se oli hyvin sutjakka prosessi sitten, kun se lähti käyntiin. Tämä open accesshan on... Tässä on monia eri kysymyksiä. Ylipäänsä tietysti tämä, että tällaiset open access -sopimukset kaupallisten kustantajien kanssa ovat usein hirveän kalliita. Niissä on tämä kysymys aina, joka herää, että pitääkö esimerkiksi Helsingin yliopiston nyt maksaa siitä, että ensinnäkin ne maksaa mulle palkkaa, että mä kirjoitan jonkun tuollaisen. Kustantaja ei usein... Akateemiset kustantajat eivät maksaa usein yhtään mitään siitä, että kirja tulee myyntiin. Ja sitten vielä Helsingin yliopisto maksaa sitten open access -saatavuuden. Tähän liittyy kaikenlaisia kysymyksiä. Sitten taas toisaalta on paljon tullut kaikenlaisia open access -kustantajia ja journaaleita internetiin, joista osa on todella hyviä ja laadukkaita. Jonkun tieteellisen seuran ylläpitämiä, esimerkiksi. Mutta sitten on osa, jotka on todella ongelmallisia. Ja nämä ongelmalliset menee ehkä kahteen kategoriaan. Ensinnäkin on tällaiset predatory-julkaisijat, jotka laskuttaa kirjoittajaa tai hänen yliopistoaan siitä, että saa julkaista näissä paikoissa. Tällaiset predatory-julkaisijat usein myös sitten hirveän... Heidän vertaisarviointiprosessinsa on hirveän hepposet, esimerkiksi. Hirveän helposti mäkin saan hirveästi spammia tällaisilta julkaisijoilta, joissa sitten kalastellaan artikkeleita kirjoittajilta. Tämä on hyvin ongelmallinen kategoria lehtiä ja kustantamoita. Sitten on vielä toinen ryhmä, tai kaiketi kolmas ryhmä nyt tässä julkaisijoita, joita pidän myös hyvin ongelmallisena. Nämä ovat tällaiset hyvin heikkotasoiset avoimen tieteen julkaisijat, jotka eivät ole varsinaisesti predatory-statuksen alle meneviä. Ne eivät veloita mitään siitä, että niissä julkaistaan, mutta ne tuntuvat olevan tällaisia, että muutama kollega on pannut pystyyn ja sitten pystytään julkaisemaan liukuhihnatuotannolta vaikka tällaisia kolmen sivun mittaisia... Tai voivat ne olla pidempiäkin, mutta tosi huonotasoista tutkimusta. Nykypäivänä tietysti journaalin, varsinkaan tällaisen sähköisen journaalin alulle panemiseen ei tarvita muuta kuin, että osaa vähän käyttää internetiä. Eli usein nämä on yksi pelkkä internetsivu. Sitten ne sanoo, että ne on tällainen kansainvälinen open access -journaali, mutta mitä ne oikeasti on, niin on hyvin heikkotasoisia. Ei voi edes sanoa oikein akateemisiksi julkaisijoiksi, jotka sitten tuuttaa sontaa tuonne eetteriin. Tuntuu olevan, että näitä on tullut viime vuosina mielestäni ihan hirveästi lisää. Niiden pointti tuntuu olevan vaan se, että jotkut tutkijat haluavat kasvattaa CV:tään tällaisilla hyvin heikkotasoisilla julkaisuilla. Näissäkin tapauksissa se vertaisarviointiprosessi on hyvin heppoinen, eikä oikeasti millään tapaa kriittinen.
Haastattelija 1 [00:33:24]: Tykkään aina lopettaa nämä jaksot johonkin sellaiseen vähän keskustelua, tai ylipäänsä tietoa eteenpäin katsovaan, tai eteenpäin vievään kysymykseen. No, keskimääräisesti mä uskallan väittää, että suomalaisten tietotaso islamin historiasta ja islamista ehkä ylipäänsäkin on aika heikolla tolalla. Siksi mä kysynkin sulta nyt, että jos sä saisit itse päättää, niin mikä olisi se yksi asia, jonka sun mielestä jokaisen suomalaisen pitäisi ymmärtää islamista ja sen historiasta.
Puhuja 1 [00:33:52]: Mainitsen kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että islam ja muslimit on ollut hyvin monimuotoinen uskonto ja ryhmä ihmisiä. Ja muslimioppineet, saati sitten ei-oppineet ovat keskustelleet hyvin monimuotoisesti erinäköisistä asioista. Hyvin avoimesti tällaisista asioista, mikä on Koraanin luonne esimerkiksi. Niistä on keskusteltu vuosisatoja ja vaikka toki sitten keskustelu on välillä kuumentunutta, niin se on pääsääntöisesti kuitenkin ollut ihan täysin rauhallista ja muutkin näkemykset hyväksyvää. Sitten se toinen asia minkä haluan mainita on se, että ajatus islamista jotenkin erityisen väkivaltaisena uskontona ei pidä paikkaansa historian saatossa, vaan muslimien ja ei-muslimien väliset suhteet ja kohtaamiset ovat pääsääntöisesti olleet rauhanomaisia. Islamin vuorovaikutus muiden uskontojen ja ennen kaikkea juutalaisuuden ja kristinuskon kanssa on ollut hyvin vahvaa. Tätä on ehkä syytä myös korostaa.
Haastattelija 1 [00:35:09]: Erittäin hyvä vastaus. Kiitoksia, Ilkka Lindstedt.
Puhuja 1 [00:35:09]: Kiitos.
Haastattelija 1 [00:35:15]: Kiitos Helsingin yliopiston kirjaston Avoimella Otteella -podcastin kuuntelemisesta. Löydät lisää jaksoja osoitteesta Helsinki.fi/fi/avoimellaotteella. Voit myös lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköpostiosoitteeseen avoimellaotteella@helsinki.fi.
[äänite päättyy]