Aineistot ja uudistunut Helka

Onko kurssikirjoja riittävästi, toimivatko e-aineistot ja miten uusi Helka on otettu vastaan? Tässä osassa kirjasto vastaa aineistoja koskeviin palautteisiin.

Helsingin yliopiston kirjasto järjesti asiakaskyselyn marraskuussa 2020. Kysymyksissä huomioitiin myös koronapoikkeustilanteen vaikutus kirjaston palveluihin.

"Kurssikirjat olisi kiva saada e-kirjana, niin riittäisi kaikille"

"Painettuja kirjoja tarvitaan edelleen"

Kirjasto hankkii aineistoja yliopiston tieteenaloilta oppimisen ja tutkimuksen tarpeisiin yliopistolaisten ehdotusten pohjalta aineistobudjettinsa puitteissa. E-kirja on yleensä ensisijainen painettuun verrattuna, sillä e-kirjat ovat käyttäjille helposti saatavilla, niissä voi olla useita samanaikaisia lukijoita, ja ne tukevat etäopiskelua ja -opetusta. 

”Kirjojen luokitus kirjastossa hämmentää, voisi olla loogisempikin”

Erityisesti kurssikirjojen järjestys hyllyssä vaivasi asiakaskyselyyn vastanneita tälläkin kertaa. Kirjat löytyvät hyllystä toisinaan kirjan nimen mukaan ja toisinaan kirjan tekijän nimen mukaan. Tähän toivottiin selkeyttä.

Tieto kirjan hyllysijainnista löytyy aina Helkasta teoksen sijaintitiedoista. Kannattaa tarkistaa sijaintitiedon viimeinen sana, jonka mukaan kurssikirja on aakkostettu hyllyyn. Alla näkyvässä Helka-tietokannan kuvakaappauksessa kurssikirjan pääsana (eli sana minkä mukaan kirja on aakkostettu) on alleviivattu punaisella.  

Kirjasto pyrkii kuluvan vuoden aikana edelleen selventämään viestintää aineiston löytyvyyden osalta sekä kirjaston tiloissa että verkkosivuilla.

"Det nya Helka-gränssnittet tar tid att lära sig"

Kirjasto pär­jä­si hy­vin vai­kea­na ko­ro­na­vuon­na

Helsingin yliopiston kirjasto järjesti asiakaskyselyn marraskuussa 2020. Kysymyksissä huomioitiin myös koronapoikkeustilanteen vaikutus kirjaston palveluihin.

Vas­tausin­toa löy­tyi poik­keus­vuon­na­kin
Vastauksia asiakaskyselyyn saatiin 586 kappaletta. Selkeästi suurin vastaajaryhmä oli Helsingin yliopiston kandidaatti- ja maisterivaiheen opiskelijat (70,4 %). Yli puolet vastauksista tuli keskustakampuksen tieteenaloilla toimivilta asiakkailta (59,7 %). Opiskelijoille oli suunnattu oppimisympäristöä ja tiedonhankinnan koulutusta koskevat kysymykset, tutkijoille tutkijan palveluita koskevat kysymykset.

Ai­van mai­nio kirjasto!

Kyselyssä vastaajat saattoivat arvioida kirjaston eri palveluiden tärkeyttä ja toimivuutta asteikolla 1-5. Näitä lukuja vertaamalla tehtiin kuiluanalyysi, eli arvio miten hyvin kirjasto on onnistunut vastaamaan kirjastonkäyttäjien odotuksiin.

Kirjaston palvelut koettiin keskimäärin onnistuneiksi: asteikolla 0-10 suosittelun todennäköisyyden keskiarvo oli 8,6. Vastaava keskiarvo vuonna 2018 oli 8,7.

Koronakeväänä kirjaston palveluista selvästi käytetyin oli e-aineistojen etäkäyttö (79 %). Lähes 28 % vastaajista oli hyödyntänyt myös painetun aineiston noutopalvelua.

Avopalautetta annettiin erityisen paljon poikkeusajan palveluista, yhteensä 114 kappaletta. Pääasiassa asiakkaat kiittivät sujuvista palveluista, mutta e-aineistojen etäkäytössä (VPN-yhteys) oli jonkin verran ollut hankaluuksia.

Jut­tusar­ja avaa tu­lok­sia ja toi­men­pi­tei­tä
Kirjasto julkaisee huhtikuussa juttusarjan asiakaskyselyn tuloksista. Juttusarjassa avataan asiakaskyselyn tuloksia aihepiireittäin ja kerrotaan toimenpiteistä, joilla kirjasto pyrkii parantamaan palvelujaan annetun palautteen mukaisesti.