Julkaisukanavien luotettavuus
Avoimia julkaisukanavia valittaessa laatukriteereihin kannattaa kiinnittää huomiota. Julkaisukanavia arvioitaessa yksi tärkeimmistä kysymyksistä on julkaisun luotettavuus.

Avoimien julkaisujen luotettavuutta voi arvioida subjektiivisia, laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita tarkastelemalla.

Saalistajajulkaisuksi kutsutaan avointa lehteä tai sen kustantajaa, joka pyrkii tieteen edistämisen sijaan tekemään rahaa avoimella julkaisemisella. Saalistajulkaisut perivät kirjoittajamaksun, mutta lehdet eivät ole ammattimaisesti toimitettuja, tieteellisiä julkaisuja. Tämän vuoksi avoimia julkaisuja tulee aina arvioida erillaisin laatukriteerein.

Alta löydät tyypillisimpiä kysymyksiä koskien lehtien luotettavuuden arviointia sekä vastauksia kysymyksiin.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja tiedeyhteisön ylläpitämästä julkaisufoorumista (Jufo) voit hakea avoimia lehtiä, sarjoja ja konferensseja. Voit rajata hakusi Julkaisufoorumin tason ja avoimuuden muodon (green, blue, yellow, white) tai DOAJ-löytyvyyden mukaan.

Vertaisarvioituja, korkealaatuisia avoimia julkaisuja löytyy kansainvälisestä DOAJ-tietokannasta (Directory of Open Access Journals). Tietokanta on suhteellisen kattava etenkin ulkomaisten avoimien julkaisujen osalta. 

Avoimien julkaisujen luotettavuutta voi arvioida subjektiivisia, laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita tarkastelemalla. Alla on esitetty esimerkkejä laadukkaiden avoimien julkaisukanavien tunnistamiseksi.

Laadukkaan avoimen lehden piirteitä: 

  • Lehti on vertaisarvioitu ja löytyy DOAJista (DOAJ:n näkyvyyskriteerit). 
  • Lehden julkaisija on OASPAn (Open Access Scholarly Publishers Association) jäsen. 
  • Julkaisu on Julkaisufoorumissa vähintään tasoluokassa 1. 
  • Lehti on listattuna Ulrichs Webiin (Global Serials Directory). 
  • Lehti on listattu metriikka- ja viittaustietokantoihin, kuten Web of Science ja Scopus
  • Lehden tiedot (toimituskunta, julkaisija, impaktiluvut, artikkelimaksut) on esitetty selkeästi verkkosivuilla. Huomaa kuitenkin, että kaikki OA-lehdet eivät peri kirjoittajamaksuja.  
  • Lehdellä on ISSN-numero ja se käyttää julkaisuissaan pysyviä tunnisteita kuten DOI-tunnistetta. 
  • Lehden toimituskunnassa on tunnettuja alan tutkjoita ja siinä on ilmestynyt tunnettujen tutkijoiden laadukkaita artikkeleita. 
  • Vertaisarviointiprosessi on läpinäkyvä / sen periaatteet on kerrottu. Vertaisarviointi vie yleensä aikaa vähintää kuukauden. 
  • Numeroita on julkaistu säännöllisesti ja niiden pitkäaikaissäilytyksestä on huolehdittu. 
  • Korkea vaatimustaso käsikirjoituksille, myös hylkäysprosenttia voi tarkastella. 
  • Laadukas lehti markkinoi harvoin aggressiivisesti esimerkiksi sähköpostilla. Se saa lehteensä käsikirjoituksia  ja vertaisarvioijia muutenkin. 
  • Ei mielellään julkaise jo aiemmin julkaistuja tutkimuspapereita (poikkeuksena tiedettä popularisoivat julkaisut). 

On olemassa myös erilaisia tarkistuslistoja saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi kuten  Think.Check.Submit, ks. myös  tarkistuslista OA-kirjoille ja kirja-artikkeleille.

Voit tarkistaa  tieteenalan keskeisten julkaisujen tasoluokituksen Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja tiedeyhteisön ylläpitämästä julkaisukanavien laadunarviointia tukevasta julkaisufoorumista (Jufo).

Tasoluokkia on kolme: 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso). Palvelusta löytyy hyvin etenkin kotimaisia lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia. 

Vertaisarvioituja ja korkealaatuisia avoimia julkaisualustoja löytyy kansainvälisestä DOAJ-tietokannasta (Directory of Open Access Journals). Tietokanta tarjoaa suhteellisen kattavasti tietoa etenkin tasokkaista ulkomaisista avoimista julkaisuista. 

Myös joitakin maksullisia palveluita luotettavuuden arviointiin on olemassa (esim. Cabells).

Saalistajakustantajilla (predator publishers) viitataan tieteen hyviä käytäntöjä rikkoviin, uusia kustannusmalleja väärinkäyttäviin kustantajiin tai suoranaisiin huijareihin. Saalistajakustantajien perimmäinen motiivi on useimmiten raha, jota pyritään keräämään julkaisumaksuja perimällä.

Helsingin yliopisto tarjoaa alustoja artikkelien, lehtien ja kirjojen julkaisemiseen. 

Helsinki University Press tarjoaa tiedeyhteisölle julkaisukanavan, jonka kautta tutkimustuloksia voi levittää tehokkaasti ja reilusti. HUP on Helsingin yliopiston ja Gaudeamuksen avoin tiedekustantamo, jonka kaikki julkaisut ovat vertaisarvioituja ja verkossa vapaasti saatavilla.  

Helda, Helsingin yliopiston avoin digitaalinen julkaisualusta- ja arkisto, tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä aineistojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Tutkimustietojärjestelmään (Tuhat) tallennetut avoimet julkaisut siirtyvät automaattisesti Heldaan. 

Editori on Helsingin yliopiston kirjaston tarjoama julkaisualusta avoimille lehdille ja työkalu julkaisukäytäntöjen oppimiseen.