Yliopisto läpäisi laatujärjestelmänsä arvioinnin kuluvan vuoden tammikuussa. Koulutuksen arviointikeskus Karvin asettama auditointiryhmä tunnisti raportissaan niin yliopiston vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin.
Professori Bernard Coulien johtama ryhmä onnitteli yliopistoa saavutuksista tiedon ja datan avaamisessa. Avoimen tieteen toimintakulttuuriin siirtymisessä riittää arvioitsijoiden mukaan kuitenkin edelleen kehitettävää.
Kirjasto toimii yliopiston avoimen julkaisemisen palvelukeskuksena. Tavoittelemme sitä, että tutkijat voivat keskittyä ydintehtäviinsä ja että he pääsevät avoimuusvaateiden toteuttamisesta mahdollisimman vähällä vaivalla. Palvelukeskus rakentuu niin julkaisualustoista (Helsinki University Press, Helda Open Books, Editori), avoimen tieteen kehityksen aikalaiskommentoinnista (Think Open -blogi) kuin käytännöllisestä avoimen julkaisemisen tuestakin (julkaisumaksurahoitus, rinnakkaistallennus ja julkaisuneuvonta).
Metriikka- ja näkyvyyspalvelut sekä datanhallinnan tuki nivoutuvat kiinteästi avoimen julkaisemisen palvelukeskukseemme. Vastaisuudessa kirjasto tulee parantamaan erityisesti yliopistossa tehdyn tutkimuksen näkyvyyttä, kehittämään tieteellisen julkaisemisen vaikuttavuuden arviointia ja huolehtimaan yliopiston datamuistin säilyvyydestä.
Palvelulaitoksena kirjaston tulee analysoida toimintansa laatua myös muulloin kuin auditointiin valmistauduttaessa. Kirjastonjohtajankin on syytä pysytellä valppaana. Kuluneiden vuosien aikana olen miettinyt toistuvasti sitä, missä meillä olisi parannettavaa ja millaisia uusia palveluja voisimme luoda.
Onneksi pohdintaa ei tarvitse tehdä yksin. Minulla on tukenani johtoryhmä ja koko henkilökunnan asiantuntemus. Kirjaston kehittäminen on yhteisöllistä tiimityötä, joka vaatii keskustelua, osaamisen kehittämistä ja jatkuvaa toiminnan koordinointia.
Menestyvimmät organisaatiot rohkaisevat henkilökuntansa aloitteellisuutta ja itseohjautuvuutta. Parhaaseen tulokseen pääsee, kun mahdollistaa yksilö- ja ryhmäkohtaisen luovuuden toteutumisen. Uudet palveluinnovaatiot syntyvät intohimoisen asioihin paneutumisen ja ennakkoluulottoman ideoinnin kautta.
Johtajalla tulee olla kykyä ottaa riskejä: liiallinen varovaisuus ei tuo kirjastolle lisää ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Kirjasto on toiminut rohkeasti myös kehittäessään avoimen julkaisemisen palvelukeskusta.
Paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia luomalla edistämme parhaiten yliopiston strategiaa. Yhteistyötä on syytä tehdä myös yliopiston sisällä, niin asiakkaidemme kuin yliopiston muiden palvelulaitostenkin kanssa.
Siirryn 1.6.2022 alkaen Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajaksi. Päivämäärä on minulle sikälikin merkittävä, että aloitin Helsingin yliopiston kirjaston johtajana tismalleen yhdeksän vuotta aiemmin. Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon.
Jätän seuraajalleni innovatiivisen, pragmaattisen ja muutosmyönteisen organisaation, jolla on kykyä edistää digitalisaatiota sekä parantaa oppimisen, opetuksen ja tutkimustyön tuloksekkuutta. Olen varma siitä, että kirjaston palvelut tulevat siivittämään yliopiston menestystä myös tulevissa laatujärjestelmän auditoinneissa.
Kimmo Tuominen
Ylikirjastonhoitaja, professori
Helsingin yliopiston kirjasto