Yksi yliopistoyhteisön paljon toivomia uudistuksia oli vuonna 2020 käyttöön otetun uuden kirjaston taustajärjestelmän integrointi Helsingin yliopiston Opiskelu-palveluun niin, että yliopistolaiset voivat saada Helka-kortin käyttöönsä myös ilman muovista kirjastokorttia. Mobiilia Helka-korttia voi käyttää esimerkiksi älypuhelimen ruudulta.
Kirjasto toteuttaa asiakaskyselyn noin kahden vuoden välein. Korona-ajan vuoksi normaalia kyselyrunkoa muokattiin 2020 huomioimaan myös poikkeusajan palvelut.
Kirjaston palvelut koettiin keskimäärin onnistuneiksi: asteikolla 0-10 suosittelun todennäköisyyden keskiarvo oli 8,6. Vastaava keskiarvo vuonna 2018 oli 8,7. Korona-aikana kirjaston palveluista selvästi käytetyin oli e-aineistojen etäkäyttö (79 %). Kyselyn avovastauksia tuli runsaasti ja pääasiassa asiakkaat kiittivät sujuvista palveluista.
Valtaosa yliopistossa vuonna 2021 tuotetuista artikkeleista on jo saatavilla avoimesti. Kirjaston tavoite on tehdä avoin julkaiseminen tutkijalle mahdollisimman helpoksi.
Yksi tutkijakuntaa puhuttava aihe on avoimien julkaisukanavien usein kirjavaksi koetun laadun arviointi. Arvioinnin ja julkaisukanavan valinnan tueksi kirjasto tarjosi myös webinaareja.
Helsingin yliopisto jakoi avoimen tieteen palkinnon aineistojen avaamisesta ja niiden uudelleenkäytön mahdollistamisesta. Tunnustuksen saivat 2021 kaksi ehdokasta, joita yhdistää pitkäjänteinen ruohonjuuritason työ arvokkaiden tutkimusaineistojen käytön edistämiseksi. Palkinnon saivat Kielipankki ja sen Lahjoita puhetta -aineisto sekä tutkimuskoordinaattori Kati Lassila-Perinin työ kokeellisen hiukkasfysiikan aineistojen hyödyntämisessä tutkimuksessa ja opetuksessa.
Kirjasto osallistui kansainväliseen Open Access -viikkoon jo kymmenettä kertaa.
Helsingin yliopisto käynnisti yliopiston tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytykseen tarkoitetun PAS-palvelun. Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen tarkoituksena on turvata kansallisesti merkittävien tutkimusaineistojen säilyminen ja käytettävyys vuosikymmeniksi. Pysyvät DOI-tunnisteet mahdollistavat viittaamisen sekä helpottavat datan uudelleenkäyttöä.
Suomen Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta sitoutumista tiedejulkaisujen avoimeen saatavuuteen sekä hankkeen tuottamien tutkimusaineistojen avaamiseen. Kirjaston järjestämissä webinaareissa käytiin läpi Suomen Akatemia haun pääkohdat avoimen julkaisemisen ja aineistonhallinnan näkökulmista: Mitä rahoitusta hakevan on otettava huomioon ja kuinka kirjasto voi tukea prosessissa?
Helsingin yliopiston kirjasto jatkoi aktiivista tasa-arvotyötään yliopistoyhteisön osana ja oli jälleen mukana kesän Pride-viikolle.
Lukuvinkkejä ja ajankohtaisia kokoelmanostoja tarjottiin pitkin vuotta myös erilaisten teemapäivien yhteydessä, kuten Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä.
Avoimen tieteen kehitykseen vaiheita Helsingin yliopistossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen ehti seurata 1990-luvulta aikaen. Palvelut ovat kehittyneet ja avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat muuttuneet, Koskinen muistelee Think Open -blogissa eläkepäivien kynnyksellä.
Tieteelliseen julkaisemiseen liittyvän viittausdatan avoin saatavuus, rikas metadata ja avoimet julkaisut luovat tulevaisuudessa palveluita, joista ei ole vielä hajuakaan, arvioi kirjaston eläkkeelle siirtynyt bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija Eva Isaksson. Haastattelussa Isaksson kertoo pitkän työuransa vaiheista niin julkaisumetriikan, kirjastopalveluiden kuin tasa-arvotyön parissa Helsingin yliopistossa.
Vuosina 2020-2021 eläkkeelle siirtyneille kirjaston työntekijöille onnistuttiin järjestämään yhteinen läksiäistilaisuus loppuvuodesta 2021, juuri ennen kuin kokoontumisrajoituksia pääkaupunkiseudulla uudelleen kiristettiin heikentyneen koronatilanteen vuoksi.
Henkilöstön työhyvinvointiin pitkittyneessä etätyötilanteessa satsattiin. Säännölliseen yhteydenpitoon esihenkilöiden ja omien tiimien kanssa kannustettin ja etäajan kokous- ja viestintäkäytäytäntöjä sujuvoitettiin.
Puuttuvia spontaaneja kohtaamisia ja kahvihuonehetkiä korvaamaan kirjaston työhyvinvointiryhmä ja henkilöstö ideoivat mm. Elämäni biisi -verkkoäänestyksen ja muita vapaamuotoisia verkkoalustoja hyödyntäviä hetkiä, joissa työkavereihin oli mahdollista tutustua, vaikka tapaminen kasvokkain ei mahdollista ollutkaan. Myös kirjaston henkilöstön lukupiiri käynnistyi ja kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana.