Ilmasto muuttuu ja ruoan tuotanto sen myötä. Seuraavien vuosikymmenien aikana ruoan tuotantoa tulee vaivaamaan erityisesti epävakaus, kun kuumuus ja kuivuus tulevat lisääntymään vanhoilla viljelyalueilla.
Samalla ruoan tuotannon täytyy päästä kohti kestävämpiä käytäntöjä ja samalla varmistaa ruoan saatavuus siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat. Uudet tuotantoalueet tarvitsevat oppia vanhojen alueiden parhaista käytännöistä, mutta toimintakulttuurin siirtäminen paikasta toiseen ei sellaisenaan ole aina mahdollista.
Haasteita ruoan tuotantoketjussa – tai sen arvoketjussa, jossa otetaan tuotannon ohella huomioon myös suunnittelu, markkinointi ja logistiikka - siis riittää. Mutta samalla nousee myös tarve uusille ratkaisuille, huomauttaa Helsingin yliopistolla 25.4. puhunut konsultti Ron Seligmann.
Satelliitti voi parantaa satoa
Seligmann puhuu mielellään innovaatioista, jotka hän määrittelee maailman talousforumin mukaan tavoiksi luoda uusista ideoista käytännön arvoa.
– Koko maailman ruoantuotanto kaipaa kipeästi uusia innovaatioita, joilla se selviää tulevien vuosikymmenien haasteista. Kyse ei ole siitä, tapahtuvatko muutokset, vaan siitä, miten niiden kanssa elämme.
Kyse ei ole siitä, tapahtuvatko muutokset, vaan siitä, miten niiden kanssa elämme.
Hän nostaa esimerkiksi kaksi alaa: biotekniikan ja mitattavuuden.
– Biotekniikan puolella tarvitaan uusia lajikkeita, uusia lannoitteita, parempia hyönteisten torjunta-aineita, Seligmann listaa.
Mitattavuudella hän taas tarkoittaa ruoan tuotannon ottamista tarkemmin hallintaan.
– Tämä voi tarkoittaa vaikka peltomaan tarkempaa analyysia spektroskopialla tai satelliittikuvia, jotka kertovat reaaliajassa peltojen kosteustilanteen.
Innovaatio tarvitsee yhteistyötä ja suojaa
Seligmann oli Helsingin yliopistolla puhumassa yliopiston innovaatiopalvelu HIS:in ja sen yhteistyökumppanin Xinovan tilaisuudessa. Hänen viestinsä oli, että uusille ruoan arvoketjun innovaatioille on maailmalla kysyntää, rahoitusta ja yhteistyökumppaneita.
– Jos tutkimuksella haluaa muuttaa maailmaa, yhteistyö on yleensä tehokkain tapa. Sitä täytyy kuitenkin lähestyä viisaasti – omat oivallukset täytyy esimerkiksi suojata, jotta niillä on kaupallista arvoa.
Aiemmin israelilaisen lannoitevalmistaja Haifa Groupin innovaatiojohtajana työskennellyt Seligmann kehottaakin tutkijoita olemaan avoimia myös yliopistomaailman ulkopuolelle.
– Kiinnostusta ja rahoitusta uusille ideoille riittää. Kyse on usein vain oikean yhteistyökumppanin löytämisestä.
Hän kehuu kuulleensa jo Viikin tilaisuudessa useita yritysyhteistyön kannalta kiinnostavia avauksia.
– Esimerkiksi ajatus mehiläiskuningattaren rokottamisesta oli hyvin kiinnostava. Koska kuningatar munii kaikki pesän muut mehiläiset, myös ne saisivat rokotteen edut suoraan emoltaan. Tälle olisi varmasti käyttöä.
Lue lisää HIS:n ja Xinovan välisestä yhteistyöstä
Lue aiempi artikkeli: Mehiläiset rokottavat vauvansa luonnonmukaisesti
Kuvaoikeudet: CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=16009