Helsingin yliopisto alkaa kehittää suomalaisten yritysten kanssa Business Finland -hankkeessa konsortiota eli yhteenliittymää, jonka tarkoitus on synnyttää liiketoimintaa reaaliaikaista ilmanlaatutietoa tuottavan MegaSense-projektin pohjalta.
Kehitteillä olevan konsortion liiketoimintamahdollisuuksia ideoitiin Helsingin yliopiston järjestämässä tilaisuudessa perjantaina 24. elokuuta.
– MegaSense-projektilla on kaikki edellytykset saavuttaa merkittäviä läpimurtoja tieteessä ja ratkaisujen laajamittaisessa käyttöönotossa, sanoo projektin johtaja, tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopisto halusi löytää yritysten kanssa yhteistyön tapoja, jotka tukisivat MegaSensen ilmanlaatumittausten kehittämistä vientituotteiksi. Mukana olevat yritykset ovat sensoritekniikan, mobiiliverkkojen ja datanhallinnan asiantuntijoita.
Yliopiston ja yritysten yhteinen tavoite on ansaita vuosina 2020–2025 sata miljoonaa euroa ilmanlaatumittausten ympärille kehitetyillä tuotteilla ja palveluilla.
– Tavoite on mahdollista saavuttaa. Uuden konsortion avulla saamme myös Suomelle tuotteita, joita myydä maailmalle, sanoo hankkeen koordinoinnista vastaava tutkija Andrew Rebeiro-Hargrave Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolta.
Ilmanlaatua mittaavien sensorien toimintaan pääsi tutustumaan myös käytännössä.
Haussa merkittävä rahoitus
Yliopisto ja yritykset hakevat merkittävää Co-Innovation-rahoitusta kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavalta Business Finlandilta.
– Tämä on yliopistolle uudenlainen toimintatapa, koska olemme aloitteentekijänä. Yleensähän yliopisto toimii liiketoiminnan taustalla, mutta nyt yksi tavoite on ansaita rahaa myös yliopistolle, Rebeiro-Hargrave kertoo.
Yritysten joukossa on myös startupeja, joista yksi on interaktiivista paikkatietoanalytiikkaa kehittävä Mapple. Se on saanut alkunsa Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston Digital Geography ja Earth Change Observation Labien sekä Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkimuksista.
– MegaSense-yhteistyön avulla voimme integroida ilmanlaatudataa omaan malliimme laajemmassa mittakaavassa. Kaupungit voivat esimerkiksi seurata sitä, miten saastemäärät muuttuvat, jos liikennemäärät kasvavat tietyssä paikassa, tai miten saasteisuus vähenee, jos pyöräilyä lisätään tietyllä alueella. Simulaatioidemme perusteella näyttää siltä, että tällä tavoin esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä voisi vähentää jopa yli 80 prosenttia, sanoo Mapplen operatiivinen johtaja Karolina Mosiadz.
Parempaa ilmaa kaupunkeihin
MegaSense-projekti yhdistää Helsingin yliopiston huippuosaamisen ilmakehätieteissä, tietojenkäsittelytieteessä ja geoinformatiikassa. MegaSensen idea on yhdistää suuri joukko ilmanlaatua mittaavia edullisia sensoreita sekä erittäin tarkkoja SMEAR-konseptiasemia verkostoksi, jonka tuottamalla tiedolla ilmanlaatua voi seurata tarkasti ja reaaliaikaisesti laajoilla alueilla, kuten suurkaupungeissa.
Kaupunkien lisäksi myös Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin kaupungin Staran kaltaiset toimijat voivat hyödyntää ajantasaista ilmanlaatutietoa. Tarkan tiedon perusteella voi tulevaisuudessa esimerkiksi ohjata liikennemääriä, tai sitä voi käyttää muuten kaupunkisuunnittelun tukena. Kuluttaja voi saada älylaitteeseensa sovelluksen, joka näyttää ilmanlaatutiedon perusteella puhtaimman reitin liikkua ulkona.
Jotta ilmanlaatutieto olisi luotettavaa, sensoreita tarvitaan paljon. Kaupunkien koosta riippuen puhutaan jopa sadoista tuhansista sensoreista. Sensorien tuottama data kalibroidaan, yhdistetään ja prosessoidaan reaaliaikaisesti 5G-verkon välityksellä. Yksi tulevaisuuden haaste on, miten tehdä ilmanlaatudatasta ymmärrettävää esimerkiksi päätöksentekijöille. Ehkäpä yrityksiltä löytyy tähän uusia ratkaisuja.
Teknologiajohtaja Janne Edgren Coheros-yrityksestä esittelee, miten yrityksen ilmanlaatusensori ilmaisee mittaustuloksensa väriä vaihtamalla.