Kaksi bussilastillista tuoreita sekä muutamia vanhempia norsseja kyyditettiin survival-leirille metsän keskelle Rajamäelle Kiljavan leirikeskukseen yhdeksi vuorokaudeksi. Mukana seurasivat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja, opk-ohjaaja, kuraattori, psykologi sekä lukion rehtori.
Ensimmäisen vuositason norssien tuli selviytyä lukuisista rohkeutta, nopeutta ja heittäytymistä vaativista tehtävistä, joiden suorittamista kokeneet tutor-norssit valvoivat. Suurinta uhrautumista vaatinut tehtävä oli kaiketi erään tutorin hakeminen järvestä, jota omasta kastumisestaan piittaamatta kaksi ykköstä syöksyi pelastamaan.
Sauna kävi kuumana, ja järvivesikin oli riittävän lämmintä uimiseen. Joku veti kroolia pitkin järven selkää, toiset taas harrastivat laituritanssia musiikin soidessa. Opettajat istuskelivat rannalla vuolemassa makkaratikkuja ja nautiskelemassa iltapäivän auringonpaisteesta.
Ruokaa oli mukana monta laatikollista, mutta silti huoltojoukot totesivat, että nuorten selviytyminen leiriolosuhteissa vaati lisäruokintaa. Niinpä metsäleirille päätettiin tilata 50 laatikollista pitsaa.
Illan pimetessä sytytettiin nuotio, jonka loimussa grillattiin makkaraa, maissia ja vaahtokarkkeja. Eikä pilkkopimeässä ollut väliä, vaikka makkara olisi kärvistynyt vähän liikaakin. Täydellä vatsalla oli sitten mukava lähteä mökkiin nukkumaan — tai kenties valvomaan.