Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi
Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi tarjoaa näköalapaikan suomalaiseen Venäjän ja Euraasian sekä itäisen Euroopan aluetuntemukseen ja koulutukseen. Foorumi kokoaa suomalaisen yhteiskunnan toimijat pohtimaan ja kehittämään asiantuntemusta yhdessä. Seuraava Aleksanteri-foorumi järjestetään perjantaina 12.5.2023 Helsingin yliopiston Metsätalossa.
Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi 2023: asiantuntijuus sodan varjossa

Vuosi 2022 järisytti maailmaa. Moni maa, Suomi mukaan lukien, on joutunut arvioimaan uudelleen suhdettaan Venäjään sen hyökättyä Ukrainaan. Tarve arvioida asiantuntijuuden ja yhteiskunnan eri osa-alueiden toimijoiden roolia ja tulevaisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä on ilmeinen. Uutta suuntaa joutuvat etsimään niin poliittiset toimijat, yritys- ja järjestömaailma kuin koulutussektori.   

Millaisia haasteita eri alojen toimijat ovat kohdanneet sodan varjossa? Millaisin keinoin haasteita voidaan ratkoa ja millaista asiantuntemusta tarvitsemme tulevaisuudessa? Miten voisimme tukea paremmin Ukrainaa ja ukrainalaisia Suomessa? Missä ovat alueasiantuntijuuden tulevaisuuden painopisteet, itäisessä Keski-Euroopassa, Kaakkois-Euroopassa vai Keski-Aasiassa?  

Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi kokoaa suomalaisen yhteiskunnan toimijat pohtimaan ja kehittämään Venäjän ja Euraasian sekä itäisen Euroopan asiantuntemusta. Foorumi koostuu temaattisten työryhmien työskentelystä ja paneelikeskustelusta, joissa kuullaan korkeakoulujen, hallinnon, liike-elämän, politiikan, kansalaisjärjestöjen ja opiskelijoiden edustajia. 

Ohjelma

Ilmoittautuminen on avoinna Metsätalon aulassa (Unionkatu 40) klo 9.30–10.00.

AVAUSPUHEENVUORO

Suurlähettiläs Mikko Kinnunen
Etyjin puheenjohtajan erityisedustaja Ukrainassa 2021–2022
 

PANEELIKESKUSTELU

Miten globaalia ympäristöyhteistyötä ja Itämeren suojelua voidaan jatkaa uuden kylmän sodan oloissa? 
Hallituksen varapuheenjohtaja lkka Herlin, Cargotec Oyj
Aleksanteri-instituutin neuvottelukunnan puheenjohtaja 

Millaista asiantuntemusta tarvitaan Ukrainan jälleenrakentamiseksi? 
Suurlähettiläs Mikko Kinnunen, Ulkoasiainministeriö

Minkälaista tietoa tarvitsemme Venäjän talouden näkymistä?
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, Suomen Pankki

Miten suomalaiset yritykset ovat onnistuneet pääsemään Keski-Aasian markkinoille?
Toimitusjohtaja Jaana Rekolainen, EastCham Finland ry

Miten Suomi varautuu sotilaallisiin interventioihin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin?
Vieraileva tutkija Tarja Cronberg, Aleksanteri-instituutti

Läheisiä lounasravintoloita löydätte esimerkiksi Kauppakeskus Kluuvista tai Helsingin yliopiston Uniface-ravintoloista, joista lähin sijaitsee Metsätalon kellarikerroksessa. 

1.    Kaupan näkymät: haasteet ja mahdollisuudet
Puheenjohtaja: Sari Autio-Sarasmo

2.    Turvallisuuden tutkimuksen kehityssuunnat
Puheenjohtaja: Katri Pynnöniemi

3.    Keski-Aasia: tutkimus ja tiivistyvä yhteistyö
Puheenjohtaja: Anna-Liisa Heusala

4.    Tutkimuksen, opetuksen ja koulutuksen uudet haasteet
Puheenjohtaja: Elina Kahla

Työryhmät esittelevät tuloksiaan. 

Pientä tarjoilua ja vapaamuotoista keskustelua Helsingin yliopiston juhlahuoneistossa (Unioninkatu 33).

Järjestelytoimikunta
Aleksanteri-foorumi 2021

Vuoden 2021 Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi järjestettiin etätapahtumana 10.–11.5.2021. Tilaisuuden kattoteemana oli muuttuva toimintaympäristö.

Foorumissa Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntijat ja muut toimijat kokoontuivat pohtimaan, miten parhaiten vastata muutoksiin, joita maailmanpoliittinen ja kohdealueiden yhteiskunnallinen kehitys, rakenteelliset ja kulttuuriset muutokset sekä korona-pandemian kaltaiset vaikeasti ennakoitavat tekijät ovat alalle tuoneet. 

Aleksanteri-foorumi 2019

Ensimmäinen Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi järjestettiin 9.5.2019. Pohdinnassa olivat muun muassa seuraavat teemat:

Kuka kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijat ja miten? Minkälaista alan tutkimustietoayritykset ja hallinto tarvitsevat? Onko suomalainen yhteiskunta jättänyt itäisen Euroopanja Keski-Aasian tuntemuksen tarpeen huomiotta? Miten tiivistää yhteistyötä näiden tahojen ja tutkijoiden välillä osaamisen kartuttamiseksi?Mihin suuntaan aiheeseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua tulisi kehittää?