Koulutukseltani olen uskontotieteilijä, mutta tutkimustyöni on usein luonteeltaan monitieteistä ja sovellan teoreettisia ja metodologisia lähestymistapoja useilta yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden aloilta. Uskonnollisuuden lisäksi tutkimusintresseihini kuuluvat muun muassa nationalismi ja maahanmuutto. Erityisosaamiseeni kuuluvat nykyaikainen pakanuus ja islam Venäjällä. Tämänhetkinen tutkimusprojektini keskittyy islamin hallintaan ja representaatioihin Venäjällä. Osallistuin myös tutkimusprojektiin “Migration, Shadow Economy and Parallel Legal Orders in Russia”.
Toimitan kollegani Teemu Oivon kanssa Aleksanteri Insight -asiantuntijapuheenvuorojen sarjaa sekä Maija Penttilän kanssa portaalia Religion and Spirituality in Russia & Eastern Europe. Kuulun myös lehden Transcultural Studies toimituskuntaan. Vuonna 2017 minut nimitettiin Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentiksi. Koordinoin myös INREES-jatkokoulutusverkostoa.
Toimin englanninkielisen MAREEES-maisteriohjelman johtoryhmässä. Myös opetukseni keskittyy tähän ohjelmaan, mutta pidän kursseja ja yksittäisisä luentoja muissakin Helsingin yliopiston opetusohjelmissa.
Olen yleisen historian dosentti ja taloushistoriaan painottunut historian tutkija. Olen perehtynyt etenkin Neuvostoliiton taloushistoriaan sekä Neuvostoliiton ja Venäjän talouden modernisaatioon. Keskeinen tutkimuskohteeni on kylmä sota ja siinä erityisesti idän ja lännen välinen tiedon ja teknologian siirto.
Olen kansainvälisen Russian, Eurasian and Eastern European Studies (MAREEES, entinen Russian Studies, MARS) maisteriohjelman johtaja. Opetan aktiivisesti ohjelmassa ja lisäksi annan erikoisalaani liittyvää opetusta ja ohjausta muissa Aleksanteri-instituutin ja Helsingin yliopiston ohjelmissa. Opetan myös kansainvälisessä INREES-tohtorikoulutusverkostossa, jonka varajohtaja olen. Olen Suomen historiallisen seuran tutkijajäsen, Slaavilaisen kirjaston neuvottelukunnan puheenjohtaja sekä Baltic Worlds - ja Scandia -lehtien tieteellisten neuvottelukuntien jäsen.
Olen toiminut vuodesta 2018 lähtien Aleksanteri-instituutin varajohtajana.
Olen sosiologi ja tutkimukseni keskittyy salaliittoihin, totuuden jälkeiseen politiikkaan, oikeistopopulismiin ja maahanmuuttovastaisiin diskursseihin.Työskentelen tällä hetkellä tutkijana Horisontti-tutkimuskonsortiossa 'Analysis and Responses to Extremist Narratives' (ARENAS). Tämän nelivuotisen hankkeen tavoitteena on luonnehtia, mitata ja ymmärtää ääriainesten narratiivien roolia diskursseissa, jotka vaikuttavat poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kenttään, mutta myös sidosryhmiin itseensä. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti tieteen, sukupuolen ja kansakunnan kertomuksia.
Olen historioitsija, jota kiinnostavat Neuvostoliiton romahdus, Baltian maat, diasporat, yli valtionrajaiset verkostot ja kansainväliset suhteet, kollektiivinen muisti, myöhäinen sosialismi sekä kylmän sodan jälkeiset muutokset Itämeren alueella.
Ensimmäinen kirjani "Politics of Uncertainty: the United States, the Baltic Question and the Collapse of the Soviet Union" (Oxford University Press, 2023) perehtyy Yhdysvaltain hallituksen, Baltian itsenäisyysliikkeiden ja Moskovan välisiä kolmisuuntaisia suhteita perestroika-vuosina.
Ennen Aleksanteri-instituuttia työskentelin tutkijatohtorina Cornellin yliopistossa, yliopistolehtorina London School of Economicsissa ja tutkijatohtorina Suomen akatemian rahoittamassa BALTRANS-projektissa Helsingin yliopistolla. Olen väitellyt sosiaalipolitiikasta 2016 ja toimin parhaillaan Philadephian Foreign Policy Research Instituten Itämeri-apurahatutkijana.
Olen tohtorikoulutettava. Tutkimuksessani arvioin Istanbulin yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten yleissopimusten tehokkuutta ja vaikutuksia naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen aseellisten konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Väitöskirja koostuu Ukrainaa, Venäjää, Armeniaa ja Azerbaidžania koskevasta tapaustutkimuksesta sekä Bosnia-Hertsegovinaa koskevasta kontrolloidusta tapaustutkimuksesta. Lisäksi olen väitöskirjatutkija Venäjän poliittista ja yhteiskunnallista väkivaltaa tarkastelevassa Political and Societal Violence -tutkimushankkeessa (POSOR).
Olen turvallisuuteen ja puolustukseen erikoistunut tutkija ja poliitikko. Aleksanteri-instituutin vierailevana professorina tulen keskittymään Venäjän ydinasepolitiikkaan ja Venäjään osana ydinaseisiin liittyvää maailmanjärjestystä.
Olen myös Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n Distinguished Associate Fellow ja European Leadership Network -verkoston hallituksen jäsen, joissa työskentellen ydinaseriisunnan, asesulun ja Euroopan turvallisuuden puolesta. Myös viimeisin kirjani "Renegotiating the Nuclear Order: A Sociological Approach" pureutuu ydinaseriisunnan teemaan (Routledge, 2021).
Kylmän sodan jälkeistä teknologista ja poliittista muutosta käsittelevä työni on esitetty teoksessa "Transforming Russia: From Military to Civilian Economy" (I.B. Tauris, 2003) ja "Technological Powers in Transition: Defense Conversion in Russia and U.S. 1991-1995" (Akademisk Forlag, 1996). Venäjä-asiantuntemukseeni kuuluu myös työni Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana, missä edistin naapurivaltioiden rajat ylittävää Euregio Karelia -yhteistyötä.
Olen sosiaaliantropologi, ja keskityn työssäni uskontoon, muistiin, pyhiin paikkoihin, ympäristöön ja etnisyyteen. Työskentelen tutkijana Gulag Echoes -tutkimushankkeessa. Olen tehnyt kenttätyötä Venäjän Volga-Uralin alueella, Moskovassa ja Georgiassa. Toimin sosiologian apulaisprofessorina Moskovan Higher School of Economicsissa vuosina 2013–2022.
Olen julkaissut kaksi islamia Venäjällä käsittelevää erikoisnumeroa Ethnicities and Contemporary Islam -lehdessä ja viimeistelen parhaillaan kahta muuta erikoisnumeroa, jotka käsittelevät muslimien ontologioita, transsendenssiä ja antropologiaa sekä paikallisia ympäristöliikkeitä Euraasian alueella. Olen Euroopan sosiaaliantropologian yhdistyksen Muslim Worlds -verkoston koollekutsuja ja toinen kustantaja kirjassa Peripheral Methodologies: Unlearning, Not-Knowing and Ethnographic Limits (Routledge, 2021).
Työskentelen viestintätieteiden, taloussosiologian ja poliittisen taloustieteen ristyksessä: tutkimukseni kohteena on venäläinen mediamarkkina. Parhaillaan vedän Helsingin Sanomat Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta “Russian independent journalism in exile: in search of relevance and resilience”, joka kartoittaa Venäjältä paenneiden maanpaossa toimivien tiedotusvälineiden kehittyvää ekosysteemiä ja selvittää sen merkitystä Venäjällä asuvalle lukijakunnalle.
Aloitin Aleksanteri-instituutissa tutkijatohtorina syksyllä 2018. Työni Russian Media Lab: Freedom of Speech and Critical Journalism in Russia -tutkimusryhmässä keskittyy hyperlokaaliin mediaan, sen sosiaalisiin merkityksiin, teknologisiin haasteisiin ja taloudellisiin rajoitteisiin. Olen opettanut ja ohjannut viestinnän opiskelijoita Moskovan Higher School of Economics'issa vuosina 2013–2018 ja tutkinut Venäjän valtion tukia alueelliselle medialle. Väitöskirjani, “Transformation of structural links between media companies and the state on Russian regional media market”, tarkastettiin HSE:ssä vuonna 2018.
Tuotantooni kuuluu yli 70 julkaistua kirjaa ja artikkelia siirtolaisuudesta ja ulkosuomalaisista Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaskunnassa, pakkosiirtolaisuudesta ja kotiutetuista siviileistä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana, kentällä kuolleiden muistamisesta, suomalaisista ja neuvostoliittolaisista sotavangeista, pakkosiirtolaisuudesta ja valtioiden välisistä suhteista sotavankileireillä, arkistotutkimuksesta, arkistotutkimuksesta sekä sotilas- ja kulttuurihistoriasta.
Kiinnostuksen kohteisiini kuuluvat myös digitaaliset humanistiset tieteet, digitaalinen historia, digitaalikasvatus, tieteenhistoria ja kulttuurihistoria. Vuosina 2007-2023 työskentelin Suomen Kansallisarkistossa kehityspäällikkönä ja johtajana hankkeessa, joka vastasi Suomen historiaan liittyvien asiakirjojen digitalisoinnista monien Itä-Euroopan ja Euraasian maiden arkistoissa.
Olen Venäjän politiikan tutkija, ja keskityn etenkin poliittisen valtajärjestelmän dynamiikkaan, poliittisiin instituutioihin, hallinnon ja johtamisen tutkimukseen sekä vaaleihin, polittisiin puolueisiin ja protesteihin. Vuosina 2012-2017 hoidin Finland Distiguished Professor (FiDiPro) –professuuria ja sen hanketta Regimes, Institutions and Change: Politics and Governance in Russia in a Comparative Perspective sekä toimin Suomen Akatemian rahoittaman Choices of Russian Modernisation –huippuyksikön politiikantutkimusryhmän vetäjänä. Toimin politiikantutkimuksen professorina myös Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa (EUSP), jossa erikoisalani oli Venäjän politiikan teoria ja vertaileva politiikantutkimus.
Olen julkaissut yli kaksikymmentä monografiaa tai toimitettua tieteellistä teosta ja yli 150 artikkelia useilla kielillä. Tämänhetkinen tutkimukseni käsittelee hyvän hallinnon poliittisia ja institutionaalisia perustuksia sekä päätösten toimeenpanoa Venäjällä ja Euraasiassa.
Opetan Aleksanteri-instituutin kansainvälisessä MARS/MAREEES-maisteriohjelmassa sekä muilla instituutin koordinoimilla erikoiskursseilla ja sen opintokokonaisuuksissa. Olen Koneen säätiön rahoittaman Finnish-Russian network in Russian and Eurasian Studies (FRRESH) -jatko-opintoverkoston johtaja ja johdan myös YRUSH-vaihto-ohjelmaa.
Olen valtio-opin maisteri, ja valmistelen väitöskirjaa ympäristöaktivismista Venäjällä osana Professori Veli-Pekka Tynkkysen johtamaa Flowision-projektia Research Group on the Russian Environment -tutkimusryhmässä .
Vuosina 2020–2022 työskentelin myös projektisuunnittelijana Margarita Zavadskayan johtamassa hankkeessa "Electoral Malpractice, Cyber-security, and Political Consequences in Russia and Beyond" (ElMaRB) sekä opetuksen kehittämiseen tähtäävässä DigiREES-hankkeessa.
Tutkin autoritäärisen hallinnon alla paremman ympäristön puolesta vaikuttavia aktivistiliikkeitä. Tutkimuksessani yhdistän politiikan tutkimusta ja ympäristötutkimusta. Kiinnostuksiini lukeutuvat ympäristöliikkeet, aktivismi, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan väliset suhteet, vaalipolitiikka ja autoritäärinen hallinto. Annan myös opetusta Venäjän ympäristöliikkeistä maisteritason opiskelijoille.
Olen yhteiskuntatieteiden tohtori ja geopolitiikan dosentti. Tutkimusteemojani ovat mm. kansainväliset suhteet, geopolitiikka, turvallisuus, ympäristöpolitiikka sekä pohjoisen ja arktisen alueen tutkimus.
Toimin Arktisen politiikan professorina Lapin yliopistossa vuosina 2013–2018. Olen toimittanut Arkista Vuosikirjaa vuodesta 2012 ja johtanut kansainvälistä kiertävää Calotte Academy -konferenssia vuodesta 2002.
Olen valtio-opin koulutuksen saanut tutkija ja opettaja Venäjän ja Euraasian tutkimuksen alalla. Työni keskittyy hallinnon, turvallisuuden ja yhteiskunnan muutoksen väliseen suhteeseen. Julkaisuissani olen käsitellyt Venäjän hallintoa, oikeutta, rajaturvallisuutta ja rikostorjuntaa, sekä työperäistä siirtolaisuutta. Nykyinen tutkimukseni tarkastelee globaalia siirtolaisuutta ja illiberalismia Euraasiassa.
Olen "Global Processes and Flows in the Eurasian Space" -verkoston perustaja. Johdan kolmea Horizon 2020 ja Horizon Europe rahoituksen saaneen kansainvälisen konsortion alaprojektia, joissa tutkitaan epävirallisia toimintatapoja ja korruptiota Euraasiassa.
Opetan Venäjän, Euraasian ja Itäisen Euroopan kansainvälisessä maisteriohjelmassa ja ohjaan väitöskirjan tekijöitä Venäjän ja Euraasian tutkimuksen alalla. Olen yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja kokonaisturvallisuuden dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Olen Balkanin alueeseen erikoistunut poliittisen historian tutkija. Väittelin Helsingin yliopistolla vuonna 2014, ja olen työskennellyt Aleksanteri-instituutissa jo 13 vuoden ajan. Minulla on affiliaatio myös Kaupunkitutkimusinstituutti Urbariaan.
Kiinnostuksiini lukeutuvat mm. Balkanin alue, Neuvostoliitto, kylmä sota ja nationalismi. Parhaillaan työskentelen Suomen Akatemian rahoittaman "The Politics of Punishment" -tutkimusprojektin parissa, missä kartoitamme entisen Jugoslavian alueen vankilajärjestelmää. Johdan myös Suomen Akatemian tutkimusprojektia "Incarceration and Forced Deportation in Ukraine".
Työn alla olevia julkaisujani:
Vastuullani on Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen (IKEBB) opintokokonaisuudet sekä Ukraina-opintokokonaisuus. IKEBB on mukana kultuurintutkimuksen kandiohjelmassa, alue- ja kultuurintutkimuksen maisteriohjelmassa, European and Nordic Studies -maisteriohjelmassa sekä Intercultural Encounters -maisteriohjelmassa. Ukraina-opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä kielten kandiohjelman kanssa.
Tutkimusintresseihini kuuluu kansalaisyhteiskuntatutkimus, toisinajattelijat, laajemmin myös itäisen Keski-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan maiden politiikka ja lähihistoria. Opetukseni liittyy näihin teemoihin. Ohjaan kandidaatti- ja pro gradu -tutkielmia sekä väitöskirjoja. Lisäksi olen kiinnostunut yliopisto-opetuksen ja -opintojen rajapinnasta työelämän kanssa.
Toimin myös aktiivisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen parissa.
Olen venäläisen kulttuurin ja kirjallisuuden tutkija ja Venäjän kulttuurihistorian dosentti. Olen kiinnostunut ortodoksisesta kulttuurituotannosta sekä kirkon ja valtion välisestä yhteistyöstä Venäjällä. Tarkastelen tutkimuksissani arvojen yhteentörmäyksiä, valtion, kirkon ja yhteiskunnan suhteita sekä maantieteellisiä ja strategisia muutoksia nyky-Venäjällä. Harrastan myös kaunokirjallisuuden suomentamista.
Toimin Aleksanteri-instituutin yhteyspäällikkönä, vastuinani muun muassa yhteydet instituutin neuvottelukuntaan. Olen humanistisen tiedekunnan dosenttitoimikunnan jäsen. Vuosina 2012–2016 toimin Pietarin Suomen instituutin johtajana.
Väittelin keväällä 2023 valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Tuore väitöskirjani "Arctic oil and gas: Entanglements of gender, emotions and environment" tarkatelee arktista öljyn - ja kaasunporausta, sekä sen yhteenkietoutumia tunteiden, sukupuolen ja ympäristökysymysten kanssa.
Työskentelen Koneen säätiön rahoittamassa Flowision-projektissa, jota vetää Veli-Pekka Tynkkynen. Minua kiinnostaa, kuinka pohjoisesta luonnonvarapolitiikasta voisi rakentaa kestävämpää niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta.
Aloitin Aleksanteri-instituutin johtajan tehtävässä huhtikuussa 2018 toimittuani varajohtajana vuodesta 2010 ja tutkimusjohtajana vuodesta 2009. Tutkimusintresseihini kuuluvat Neuvostoliiton ja Neuvosto-Karjalan historian ensi vuosikymmenet, nationalismi ja patriotismi siellä, identiteettipolitiikka, historiapolitiikka ja viimeisten vuosien aikana Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka. Tällä hetkellä jaan aikani seuraavasti:
Valmistuin maailmanpolitiikan tohtoriksi toukokuussa 2020 Helsingin yliopiston valtiotieteellisesta tiedekunnasta. Väitöskirjani käsitteli EU:n poliisiyhteistyön politiikkaa Länsi-Balkanilla, ja työskentelen humanistisen tiedekunnan tutkijatohtorina. Osallistun Professori Judith Pallotin ja Brendan Humphreysin tutkimushankkeeseen ”Jugoslavian “rangaistusten nationalismi” ja rangaistuspolitiikka nykyajan Länsi-Balkanilla: Euroopan ihmisoikeusjärjestelmän rajojen testaaminen EU:n kaakkoisilla naapurialueilla”. Hankkeessa perehdyn etenkin EU:n perifeerisen alueen edelleen tuntemattomaan kaakkoisosaan. Hanke auttaa ymmärtämään paremmin Länsi-Balkanin monimutkaista sosio-poliittista rakennetta, ja antee EU:lle eväitä kehittää poliittisia suhteita tämän alueen kanssa.
Tarkastelen poliittista päätöksentekoprosessia autoritaarisissa järjestelmissä keskittyen erityisesti Venäjään ja verraten sitä muihin maihin, kuten Kiinaan ja Turkkiin. Analysoidessani Venäjän kansallisen talous-, sosiaali- ja paikallispolitiikan eri osa-alueita - muun muassa asuntopolitiikkaa ja asuntorahoitusta, sosioekonomisen kehityksen strategioita, perhepolitiikkaa, sosiaalietuuksia ja kaupunkikehitystä - tutkimukseni käsittelee poliittisen prosessin eri muotoja (evolutiivinen muutos ja paradigmaattinen muutos) ja niiden toteutumisen edellytyksiä, politiikan välineiden valintaa, politiikan asiantuntijoiden roolia ja asiantuntijapolitiikkaa, budjetin muodostamista, kansalaisten osallistumista sekä ideoiden ja diskurssien roolia joustavan autoritaarisen hallinnon harjoittamisessa.
Olen myös Helsingin kaupunki- ja aluetutkimusinstituutti Urbarian jäsen. Aiemmin olen toiminut post doc -tutkijana Aleksanteri-instituutin isännöimässä huippuosaamiskeskuksessa "Choices of Russian Modernisation" ja ollut vierailevana tutkijana King's Collegen Venäjä-instituutissa ja University of the West of the Englandissa. Olen väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopiston politiikan ja kansainvälisten suhteiden laitokselta, ja ennen Helsingissä työskentelyäni olin nuorempi tutkija St Antony's Collegen Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa ja St Antony's Collegen Common Roomin vanhempi jäsen.
Vastaan Aleksanteri-instituutin tutkimuksen kansainvälistymisen tuesta ja osallistun aktiivisesti instituutin toiminnan kehittämiseen. Olen Visiting Fellows -ohjelman johtaja ja vastaan ohjelman konseptista, valintaprosesseista, seminaarisarjasta sekä tutkijoiden integroinnista tutkimusyhteisöön. Osallistun ohjelman päivittäiseen hoitamiseen ja vastaan sen alumniverkostosta sekä muusta Aleksanteri-instituutin tutkijavierastoiminnasta. Teen tiivistä yhteistyötä ja tutkimusrahoitushakemuksia strategisesti valittujen kansainvälisten tutkijoiden kanssa uusien hankkeiden tuomiseksi Helsingin yliopistoon. Olen asiantuntijatukena instituutin kansainvälisissä rahoitushakemuksissa ja tuen myös koulutusohjelmia opiskelija- ja opettajavaihtoasioissa.
Olen ollut kehittämässä suomalaisen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen toimintaedellytyksiä yli 20 vuoden ajan. Ensimmäisiä tehtäviäni oli valtakunnallisen Venäjä- ja Itä-Eurooppa -tutkimuksen ja koulutuksen yliopistoverkoston rakentaminen: suunnittelin Suomen yliopistot kattavan VIE-maisterikoulun (nyk. VIExpert) ja sen toimintaperiaatteet sekä käynnistin valtakunnallisen tutkijakoulutusohjelman. Olen toiminut Aleksanteri-instituutissa myös kehittämispäällikkönä sekä maisterikoulun johtajana. Tutkimuksen puolella kiinnostukseni kohteita ovat post-sosialistinen kansakunnan rakentaminen, nationalismi ja kansainvälisten järjestöjen vähemmistöpolitiikka.
Olen väitöskirjatutkija poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Ennen tohtorikoulutuksen aloittamista työskentelin tutkimusavustajana Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmässä.
Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen uskonnon roolia Venäjän pyrkimyksessä oikeuttaa sen Ukrainassa käymää sotaa. Valmistelen väitöskirjaani Mannerheim-professuuriin alaisessa työryhmässä.
Muihin tutkimuskohteisiini kuuluvat venäläinen sotatiede ja strategia.
Olen Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatutkimuksen dosentti ja Suomen puolustusvoimien veteraani. Tutkimukseni koskee nykyaikaista sodankäyntiä ja sotastrategiaa sekä ilmiöiden tutkimiseen käytettäviä (etnografisia) menetelmiä. Monografiani "‘Slava Ukraini!’ Strategy and the Spirit of Ukrainian Resistance, 2014–2023" (HUP 12/2023) kertoo Ukrainan puolustukseen jo toistamiseen lupautuneista vapaaehtoisista – ensin keväällä 2014 Donbasin sodan puhjettua ja uudelleen helmikuussa 2022 Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen. Eri alojen asiantuntijoille suunnattu teos perustuu vapaaehtoisten pataljoonien taistelijoiden kanssa tehtyyn etnografiseen kenttätyöhön, ja siinä keskitytään strategiaan, valvontaan ja voimankäyttöön.
Suurin osa opetuksestani sekä julkisista ja yksityisistä luennoistani koskee sodan ja rauhan kysymyksiä. Luennoin Helsingin yliopiston lisäksi muun muassa myös Ruotsin ja Suomen puolustuskorkeakouluissa. Lisäksi esiinnyn säännöllisesti suomalaisissa, ruotsalaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä, joissa olen kommentoinut Ukrainan meneillään olevaa sotaa ja muita turvallisuuteen liittyviä asioita.
Opiskelen Helsingin yliopiston Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Olen kirjoittanut filosofian maisteriksi Uralin liittoyliopiston Globaalit ja alueelliset turvallisuusongelmat -ohjelmasta Venäjällä 2020, ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Helsingin yliopiston englanninkielisessä maisteriohjelmassa European and Nordic Studies vuonna 2021. Väitöskirjaopinnoissani keskityn Venäjän strategiseen kommunikaatioon, erityisesti viholliskuvien kehystyksiin kansallisessa diskurssissa. Tämän viitekehyksen puitteissa perehdyn väitöskirjassani Venäjän julkisen diskurssin niin kutsuttuun vihollistamiseen. Kiinnostuksiini lukeutuvat myös Venäjän Euroopan ulkopolitiikka ja Venäjän turvallisuuskysymykset.
Vitalii Lebediuk toimii apulaisprofessorina Ukrainan "Ostroh-akatemian" kansallisessa yliopistossa. Aleksanterin instituutissa Lebediuk analysoi Ukrainan paikallisvaaleja ja erityisesti Ukrainan paikallishallinnon hajauttamisen vaikutusta vaalien dynamiikkaan. Hänen vierailunsa ja oleskelunsa on rahoitettu Suomen Akatemian liikkuvuusapurahalla, jolla tuetaan ukrainalaisia tutkijoita ja vahvistetaan heidän yhteistyötään suomalaisten yliopistojen kanssa.
Olen historioitsija (alun perin kirkkohistorioitsija) ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Kaikissa opinnoissani on ollut vahva poikkitieteellinen lähestymistapa: tutkimukseni käsittelee historian lisäksi esimerkiksi valtio-oppia, teologiaa, filosofiaa ja aatehistoriaa. Tämänhetkiset kiinnostukseni kohdistuvat Venäjän nykyhistorian kysymyksiin (Putinin sekurokratian post mortem -historia) ja Ukrainan perestroikan historiaan. Tutkin parhaillaan KGB:n Kiovassa sijaitsevan toimipisteen arkistomateriaalia, "operaatio Blokia" (ukrainalaisia toisinajattelijoita vastaan 1970-luvulla) ja neuvostojärjestelmän viime vuosien historiaa salaisen poliisin näkökulmasta.
Olen ollut Oxfordin yliopiston St Antony's Collegen Vanhempi Liitännäisjäsen vuosina 1999-2000. Vuosina 2005-2006 toimin kansainvälisen suomalais-venäläisen rajat ylittävän yliopistokonsortiohankkeen johtajana. Vuodesta 2006 lähtien olen toiminut Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina.
Olen itäisen Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut historioitsija ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti vuodesta 2008 lähtien. Johdan kansainvälisen tutkimuskonsortion "Analysis and Responses to Extremist Narratives" (ARENAS) Suomi-tiimiä. Toukokuussa 2023 alkaneen nelivuotisen hankkeen tavoitteena on luonnehtia, mitata ja ymmärtää poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan vaikuttavien ääriainesten narratiivien roolia.
Tutkimuksellisesti olen kiinnostunut oikeusvaltiokehityksestä, strategisesta kulttuurista ja nationalismista. Aiempi tutkimukseni käsitteli kilpailun suhdetta yhteiskunnalliseen muutokseen sekä kylmän sodan vuorovaikutteisuuden merkitystä itäblokin transformaatiolle. Avustan usein mediaa, poliittisia päätöksentekijöitä, valtionhallintoa ja kansalaisjärjestöjä.
Vuonna 2013 minut valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemian perustajajäseneksi. Olen keskittynyt opetuksen kansainvälistämistehtäviin ja uusien, vuorovaikutteisten menetelmien innovointiin tieteidenvälisen opetuksen tarpeisiin. Näitä päämääriä pyrin edistämään uudessa, kolmen baltialaisen yliopiston konsortion opetusyhteistyöprojektissa (Baltic-Nordic Network for the Advancement of Methodology in Area Studies). Minulla on kokemusta vastaavasta toiminnasta monivuotisessa kansainvälisessä opetusyhteistyössä valkovenäläisten ja georgialaisten yliopistojen kanssa (Basercan-projekti).
Olen kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin orientoitunut ja Venäjään sekä entisen Neuvostoliiton alueeseen erikoistunut valtiotieteilijä. Työskentelen tällä hetkellä tohtorikoulutettavana poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa (PYAM). Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani poliittisen osallistumisen suhdetta autokratiaan Venäjällä sekä yleisemmin entisissä neuvostomaissa.
Monitieteinen tutkimukseni yhdistelee historiaa, sosiaalitieteitä ja oikeustiedettä, tavoitteena hahmottaa pitkiä kehityskulkuja ja toistuvia rakenteita yhteiskunnan kehityksessä etenkin normatiivisuuden, sukupuolen ja väkivallan näkökulmista. Keväällä 2023 ilmestynyt kirjani "The Foundations of Russian Law" selostaa Venäjän lainsäädännön keskeiset käsitteet ja perusperiaatteet sekä selittää sen käytännön toimintaa alkuperäisten oikeuslähteiden ja oikeuskäytännön avulla. Viimeisimmät hankkeeni ovat käsitelleet perheväkivaltaa, rikoshistoriaa (etenkin naisiin kohdistuneita henkirikoksia), oikeushistoriaa, sukupuolihistoriaa ja seksuaalisuuden historiaa.
Olen toiminut yhteiskunnallis-oikeudellisten kysymysten parissa vuodesta 1996 niin tutkijana, kouluttajana ja professorina kuin organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen ja hankkeiden palveluksessakin. Olen työskennellyt mm. YK:n Keski-Aasia –hankkeessa, naisten turvakotihankkeessa Pietarissa sekä useassa yliopistossa Suomessa, Venäjällä, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Olen perustajajäsen Russian Association of Women’s Historians (RAIZhI) –järjestössä ja hoidan Women and Gender Network of the European Social Sciences History Conference’n yhteispuheenjohtajuutta. Toimitan Palgrave-kustantamon julkaisemaa sarjaa World Histories of Crime, Culture and Violence ja kuulun useiden tieteellisten lehtien (kuten Russian Law Journal and Comparative Legal History) toimituskuntiin.
Vastaan toukokuusta 2019 lähtien valtakunnallisen yliopistoverkoston Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen asiantuntijaopinnoista (VIExpert). Suunnittelen ja kehitän opetusta ko. opinnoissa ja opetan ja ohjaan VIExpert-opiskelijoita.
Olen kansainvälisen politiikan tutkija ja tutkinut erityisesti Venäjän roolia kansainvälisissä suhteissa. Tämänhetkiset tutkimusintressini liittyvät korkeakoulutuksen ja kansainvälisten suhteiden väliseen suhteeseen; esimerkiksi Venäjän koulutusdiplomatiaan, Venäjän korkeakoulutuksen markkinointiin ja sen vastaanottoon entisen Neuvostoliiton alueella ja EU-maissa, Venäjän ja EU:n, erityisesti Suomen, välisiin suhteisiin korkeakoulutuksen alalla. Johdan Koneen säätiön rahoittamaa hanketta Koulutusyhteistyöllä kohti hyvän naapuruuden periaatetta (Towards Good Neighbourliness with Higher Education Cooperation). Aiemmin olen tutkinut mm. venäläisten poliittisten toimijoiden geopoliittista argumentaatiota, geopolitiikan opetusta ja opiskelua venäläisissä yliopistoissa sekä venäläisiä rajadiskursseja.
Ennen Helsingin yliopistoa toimin Tampereen yliopistossa yli 20 vuotta eri tutkimus-, opetus- ja hallintotehtävissä, viimeksi yliopistotutkijana ja sitä ennen yliopistonlehtorina. Olen ohjannut kandidaatintutkielmia, pro gradu –tutkielmia ja väitöskirjoja ja opettanut Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan, geopoliittiseen ajatteluun ja metodologiaan liittyvistä aiheista. Olen vastannut myös Cross-Border International Relations (CBIR) –kaksoistutkinto-ohjelmasta ja toiminut Valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
Olen opiskellut historiaa sekä Pihkovan yliopistossa (Pskov State University) että Venäjän tiedeakatemian historiainstituutissa Pietarissa. Osallistuin tutkimusassistenttina Leicesterin yliopiston vankileiritutkimushankkeeseen (Carceral Archipelago project), ja väitöskirjani tein Oxfordin yliopiston St.Peter's Collegessa.
Erityisosaamiseni liittyy vankilääketieteeseen, Gulagiin ja keisarillisen Venäjän vankiloihin, ja syyskuusta 2019 olen tutkinut aihepiireihin liittyviä kysymyksiä Gulag Echoes -hankkeessa.
Tutkimuksessani käsittelen erilaisten suomalaisten ja venäläisten medioiden välityksellä tapahtuvaa diskursiivista kansallisten rajojen tuotantoa sekä tiedonvälitystä. Erityisesti minua kiinnostavat sosiaalisen ja tilallisen identifikaation diskursiivinen tuotanto ja tiedon sosiaalinen kulutus. Vuodesta 2021 alkaen olen toiminut Aleksanteri Insightin toimittajana yhdessä Kaarina Aitamurron kanssa ja vuodesta 2022 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuran varapuheenjohtajana. Syksyllä 2023 olin vierailevana tutkijana Grenoble Alpes -yliopistossa.
Digitaaliset rajat postdoc -tutkimukseni Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella yhdistää kolme ajankohtaista tutkimusprojektiani. Niistä yksi jatkaa Koneen säätiön rahoittamassa Flowision -hankkeessa aloittamaani tutkimusta venäläisten ympäristötietoon erikoistuneiden Telegram-kanavien välittämistä alueellisista diskursseista. Toiseksi olen mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Ylirajainen kuolema -hankkeessa, jossa tutkin mediavälitteisen kuoleman kansallisia ja transnationaalisia ulottuvuuksia. Viimeisimpänä tutkimusaiheenani on Venäjän kansalaisuuden merkitykset ja niiden viimeaikaiset muutokset Suomessa sekä Suomeen verrattavissa olevissa Euroopan maissa.
Olen väitöskirjatutkija Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa ja kuulun professori Veli-Pekka Tynkkysen johtaman Flowision-tutkimuskonsortion tutkimusryhmään.
Väitöskirjani teemana ovat tekijät, jotka vaikuttavat Venäjän arktisen alueen alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumiseen ja toteutumattomuuteen 2020-luvulla. Tarkastelukohteenani on erityisesti Kuolan niemimaan kaivostoiminta.
Koordinoin kansainvälistä Venäjän, Euraasian ja itäisen Euroopan tutkimuksen maisteriohjelman (MAREEES) sekä Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen (IKEBB) ja Ukraina-opintokokonaisuuden opetusohjelmien suunnittelua ja toteutusta.
Vastaan opiskelijoiden ja opettajien tuesta ja neuvonnasta sekä huolehdin ohjelmien kansainvälisistä opettajavierailuista. Haluan tarjota opiskelijoille mukavan opiskeluympäristön ja opettajille hyvät mahdollisuudet opettamiseen.
Jos sinulla on kysyttävää MAREES-opintoihin, IKEBB:iin tai Ukraina-kokonaisuuteen liittyen, käännythän puoleeni
Olen tutkinut Neuvostoliittoa ja Venäjää 1970-luvulta saakka, ja tehnyt suurimman osan urastani Oxfordin yliopistossa. Olen Oxfordin yliopiston ja Christ Church Collegen emeritusprofessori. Vuodesta 2016 olen toiminut BASEES:in (British Association for Slavonic and East European Studies) presidenttinä.
Tutkimukseni kohteena on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut erilaisten vähemmistöjen kokemukset Venäjän vankilajärjestelmästä, etenkin maantieteelliset aspektit huomioiden. Vuonna 2018 sain Euroopan tiedeneuvoston apurahan (ERC Advanced Grant) viisivuotiselle tutkimushankkeelle "Gulag Echoes in the “multicultural prison”: historical and geographical influences on the identityand politics of ethnic minority prisoners in the communist successor states of Russia and Eastern Europe", jota on toteutettu Aleksanteri-instituutissa sen tutkimustyön, verkostojen ja sijannin ansiota. Hankkeen tutkimustyö on yksi vuoden 2023 Aleksanter-konferenssin teeman innoittajista.
Koordinoin valtakunnallista yliopistoverkoston maistereille suunnattuja itäisen Euroopan, Venäjän, Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasuksen asiatuntuntijaopintoja eli VIExpertiä. Huolehdin, että 12 jäsenyliopiston verkoston tuottamat opintojaksot muodostavat mielekkään ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
VIExpertin 25 opintopisteen asiantuntijaopintokokonaisuudessa on tarjolla noin 100 kurssia vuosittain, ja kirjoilla on yli sata maisteriopiskelijaa ympäri Suomen. Neuvon ja opastan heitä ja huolehdin opintohallinnosta. Tavoitteenani on lisäksi kehittää verkkovälitteistä opetusta edelleen, jotta voisimme tarjota opintosisältöjä maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Olen mukana myös muissa koulutuksen kehittämishankkeissa ja kansainvälisten vaihto-ohjelmien ja opintomatkojen suunnittelussa.
Olen Venäjän kulttuurin ja median ympäristöhumanistiseen tutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori. Väittelin Tampereen yliopistossa elokuussa 2021. Väitöskirjassani Imagined Riverography of Late Twentieth-Century Russian Prose tutkin myöhäisneuvostoliittolaisen venäläisen luonnonfilosofisen proosan jokiesityksiä ekokriittisestä näkökulmasta. Väitöstutkimukseni oli osa Suomen akatemian AKVA-ohjelmaan kuulunutta hanketta Vesi sosiaalisena ja kulttuurisena tilana: Muuttuvat arvot ja representaatiot.
Aloitin Aleksanteri-instituutissa joulukuussa 2021 hankkeessa FLOWISION: Best from Both Worlds – Enhancing Energy Transition in Russia and Finland by Making Resource Flows Visible, jossa tutkin Venäjän ja Suomen medioituneen tiedontuotannon ja -jakelun fossiilisiin ja uusiutuviin energianlähteisiin sekä ilmastonmuutokseen liittyviä käytänteitä. Toimin myös Idäntutkimus-lehden päätoimittajana ja Suomen slavistipiirin varapuheenjohtaja..
Olen opettanut Tampereen yliopiston kielten kandidaattiohjelmassa ja Russian and Eurasian Studies -opintokokonaisuudessa sekä Helsingin yliopiston kielten maisteriohjelmassa ja Master’s Programme in Russian Studies -maisteriohjelmassa.
Olen tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Toimin tutkijana Aleksanteri-instituutissa H2020 Marie Sklodowska-Curie Actions -ohjelman MARKETS-konsortiossa. Helsingin yliopiston alahanke keskittyy epävirallisten ja virallisten sääntöjen ja käytäntöjen muotoutumiseen ja johdonmukaisuuteen Neuvostoliiton jälkeisten instituutioiden kehittymisessä. Väitöskirjassani tutkin ja vertaan epävirallisia käytäntöjä sosiaalisektorin palveluissa Venäjällä ja muissa entisissä sosialistisissa valtioissa sekä näiden käytäntöjen vaikutusta sosiaalipolitiikan toimeenpanoon.
Olen moderniin Venäjään ja Eurooppaan erikoistunut historiantutkija. Tutkimukseni painottuu Stalinin ajan ja sen jälkeisen Neuvostoliiton kulttuurihistoriaan. Parhaillaan viimeistelen käsikirjoitusta kirjaan, jonka alustava nimi kuuluu The Origins of the Thaw: Thought and Literature under Stalin and Khrushchev. Aiempia tekstejäni on julkaistu muun muassa lehdissä Slavic Review, Russian Review, Kritika: Explorations in Russian and Eurasian History. Olen myös venäjänkielisen teoksen Posle Stalina toimittaja: Pozdnesovetskaia sub "ektivnost' (1953–1985) (Pietari: EUSPb press, 2018).
Väittelin Columbian yliopistossa vuonna 2011. Myöhemmin jatkoin samassa yliopistossa opetustyön ja apurahoitteisen tutkimustyön parissa. Olen opettanut möys Cooper Union for the Advancement of Science and Artissa, New Yorkin City Collegessa ja Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa ja saanut useita apurahoja, muun muassa Columbian yliopiston Harriman-instituutilta, American Councils for International Education -järjestöltä (ACTR/ACCELS) ja Aleksanteri-instituutilta
Olen Columbian yliopiston Harriman-instituutin rahoittama väitöskirjatutkija ja GLOBSECin Associate Fellow. Jaan aikani politiikkalähtöisen ilmastoturvallisuusanalyysin sekä identiteettipolitiikan ja ilmastonmuutosdiskurssien välisiä yhteyksiä EU:ssa ja Venäjällä käsittelevän väitöskirjani välillä.
Toimin aiemmin GLOBSECin ilmasto-ohjelman johtajana, jossa johdin ilmastovarmuutta ja vihreää siirtymää koskevaa työtä KIE-maissa ja EU:n tasolla. Ennen GLOBSECiin siirtymistäni työskentelin useissa ajatushautomoissa, Euroopan unionin virastoissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitoksessa (EUISS) ja Italian Moskovan-konsulaatissa. Olen valmistunut korkeimmalla arvosanalla MGIMO-yliopistosta (MA Euraasian politiikasta ja taloudesta) ja Milanon katolisesta yliopistosta (BA vieraissa kielissä ja kansainvälisissä suhteissa).
Olen tieteenfilosofian tohtori (University of Cambridge) ja erikoistunut arvojen rooliin tieteenharjoittamisessa. Väitöskirjatutkimukseni käsitteli episteemisten arvojen asemaa kemian jaksollisen järjestelmän kehittämisessä. Keskityin muun muassa Dmitrii Mendeleevin jaksollisen järjestelmään. Aleksanteri-instituutisssa tutkin arvojen roolia Neuvostoliiton tieteenharjoittamisessa. Tavoitteenani on selvittää, miten tieteenharjoittamisen historiaan perehtyminen voi auttaa kehittämään tapoja hallita arvojen roolia tieteenharjoittamisessa yleisemminkin.
Aiemmin olen tutkinut arvojen roolia muun muassa ilmastomallintamisessa "Values, Choices, and Uncertainties in Climate Modelling" -hankkeessa, joka toteutettiin yhteistyössä Tukholman yliopiston ilmastotieteilijöiden sekä Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) filosofien kanssa. Olen toiminut luennoitsijana Ethics of Medical Technology -kurssilla KTH:lla sekä seminaariopettajana Philosophy of Science sekä Ethics and Politics of Science and Medicine -moduuleissa Cambridgen yliopistossa. Olen tutkimustyöni ohessa ollut perustamassa Jargonium-blogia, joka käsittelee kemian historiaan ja -filosofiaa.
Hoidan Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria. Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuuri on toiminut elokuusta 2017 lähtien. Tehtäviinii kuuluu Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tutkimustyöni linkittyy osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän toimintaa.
Lisäksi johdan Helsingin yliopistolla Mannerheim-professuurin työryhmää, joka kokoaa yhteen tutkimusta Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Työryhmän tuottaa tutkimustietoa Suomen strategisen toimintaympäristön muutostekijöistä.
Omassa tutkimuksessani tarkastelen Venäjän strategisen ajattelun muutosta, erityisesti uhka-analyysia ja sitä ohjaavia oletuksia, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan tukevaa sotaretoriikkaa ja Venäjän sotatieteiden parissa käytyä keskustelua (hyökkäys)sodan tavoitteista.
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa (PYAM). Tutkimukseni sivuaa historian ja rikossosiologian tieteenaloja, ja ammentaa erityisesti muistitutkimuksen monitieteisestä kentästä. Työssäni pyrin yhdistämään nationalismin ja militarismin teemat vallan, politiikan ja rangaistuksen tutkimukseen. Työskentelen tällä hetkellä myös monitieteisessä ERC:n rahoittamassa Gulag Echoes -hankkeessa, jossa tarkastellaan etnistä, uskonnollista ja muuta identiteetin rakentumista Neuvostoliiton jälkeisessä rangaistuslaitoksessa. Olen suorittanut kandidaatin tutkinnon historiassa Daytonin yliopistossa Yhdysvalloissa ja maisterin tutkinnon Venäjän ja Itä-Euroopan aluetutkimuksessa Helsingin yliopistossa.
Olen väitöskirjatutkija poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa.
Tutkin väitöskirjassani islamiin ja muslimiväestöön kohdistettujen uhkakuvien muodostumista, etenkin Venäjän strategisten narratiivien ja sodankäynnin yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena on valottaa Venäjän strategisen ajattelun ja väestönhallinnan käytäntöjen kehitystä sekä uhkien arviointiin ja ennakointiin vaikuttavia taustatekijöitä.
Toteutan tutkimustani osana Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan monitieteiseen tutkimukseen erikoistunutta Mannerheim-professuurin työryhmää.
Olen historiantutkimusta ja antropologiaa työssäni yhdistävä Neuvostoliiton historian tutkija. Ensisijainen tutkimustavoitteeni on valottaa taustamekanismeja, joiden avulla Neuvostoliiton toiminta kehittyi uusilla maantieteellisillä alueilla ja tietyillä elämänalueilla materiaalisuuden, ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen ja sosiaalisten siteiden kautta.
Ensimmäinen kirjani "New Death for a New Man? Funeral Culture of the Early USSR" (venäjäksi) julkaistiin vuonna 2022 New Literary Observer -kustantamossa. Parhaillaan viimeistelen toisen kirjani käsikirjoitusta, 'Socialism in the Woods: Dweling in Emerging Materiality of Late Soviet Union".
Aleksanteri-instituutissa toteutan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa tutkimusprojektia 'Reproducing Sovietness: Materiality, Gender and Human-Nature Interaction'. Hankkeen tavoitteena on analysoida, miten Neuvostoliiton myöhäismodernin ajan käytännöt määrittyivät sukupuolen mukaan ja missä määrin ne uusintuvat sekä Venäjän Karjalan nykyasukkaiden että Suomeen muuttaneiden keskuudessa.
Olen yhteiskuntatieteiden tohtori, ja olen erikoistunut Venäjän sosiaalipolitiikan ja instituutioiden tutkimukseen. Hyödynnän tutkimuksessani sekä laadullisia ja määrällisiä empiirisiä menetelmiä. Johdan Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta " Sensing as a Refugee": Vulnerable Bodies on the Move" (2023–2026).
Tuorein tutkimusartikkelini East European Politicsissa ilmestynyt "Outsourcing Elderly Care to Private Companies in Russia: (non)Compliance and Creative Compliance as Responses to the Principal-Agent Problem" . Yhteiskirjoittamiani ja yhteistoimitettuja tutkimuksia on ilmestynyt Post-Soviet Affairs- ja Europe-Asia Studies -julkaisuissa sekä Routledge Advances in Social Work -sarjassa.
Hoidan vuoden 2018 alusta Venäjän ympäristöpolitiikan professuuria keskittyen Venäjän ympäristön hallintaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja aluekehitykseen liittyvään vallankäyttöön. Johdan Koneen Säätiön rahoittamaa Flowision-tutkimushanketta, joka tarkastelee, miten fossiilinen ja uusiutuva energia näyttäytyvät osana yhteiskuntaa Venäjällä ja Suomessa. Vuosina 2011–2017 toimin Venäjän energiapolitiikan professorina, ja nykyisessä toimessanikin energia- ja ilmastoteemat ovat vahvasti läsnä.
Opetan ja annan ohjausta niin kansainvälisessä MAREEES-maisteriohjelmassa kuin muissakin Aleksanteri-instituutin koordinoimissa opintokokonaisuuksissa. Lisäksi osallistun aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa ja julkisissa tilaisuuksissa sekä viranomaisyhteistyön, selvitysten ja lausuntojen kautta.
Olen koulutukseltani musiikkitieteilijä ja erityisosaamiseni kuuluu Venäjän tutkimus ja aatehistoria, etenkin länsimaisen taidemusiikin historia ja musiikkitiede, neuvostoliittolainen musiikkitiede, Venäjän/Neuvostoliiton aatehistoria ja filosofia sekä Stalinismi ja neuvostokulttuuri. Tutkimusprojektini käsittelee neuvostoliittolaisia kulttuuriteorioita, musiikkitiedettä ja Neuvostoliiton aatehistoriaa Stalinin aikana. Projektini liittyy laajempaan kansainväliseen ja monitieteiseen Russian Cultural Modernization during Stalinism-projektiin Aleksanteri-instituutin Venäjän/Neuvostoliiton aatehistorian työryhmässä.
Väittelin filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta väitöskirjallani The Problem of the Modern and Tradition: Early Soviet Musical Culture and the Musicological Theory of Boris Asafiev (1884–1949) tammikuussa 2017. Väitöskirjassani analysoin neuvostokulttuuria, musiikkia, filosofiaa ja tiedettä 1920-luvulla.
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten ohjelmassa (PYAM). Tutkimukseni keskittyy mielipidetutkimuksiin Venäjällä sota-ajan sensuurin aikana. Aleksanteri-instituutissa työskentelen apuraharahoitteisena tutkijana PROPA-hankkeessa (Panel Study of Russian Public Opinion and Attitudes) Margarita Zavadskajan ja Aleksei Gilevin kanssa.
Margarita Zavadskaja on väitellyt yhteiskunta- ja valtiotieteiden tohtoriksi Euroopan yliopistoinstituutissa (EUI) (Fiesole, Italia, 2017). Hän on työskennellyt tutkijana ja luennoitsijana Electoral Integrity Project -hankkeessa (Harvardin ja Sydneyn yliopistot, 2015), Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa (2016-2022) ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa (2018-2022). Vuosina 2019-2022 Margarita toimi PI:nä tutkimushankkeessa "Electoral Malpractice, Cybersecurity and its Political Consequences in Russian and Beyond (ElMaRB)". Vuodesta 2023 lähtien Margarita toimii toisena päätoteuttajana PROPA Panel Study of Russian Public Opinion and Attitude -hankkeessa.
Margarita on julkaissut laajalti artikkeleita vaalien roolista autoritaarisissa valtioissa, joukkoprotesteista ja julkisesta mielipiteestä muun muassa seuraavissa lehdissä: Electoral Studies, Democratization, East European Politics, Post-Soviet Affairs, Russian Politics, Europe-Asia Studies. Hän on toimittanut kirjan Politics of the Pandemic: Blame Game and Governance in Russian and Central-Eastern Europe (Routledge, 2023) ja toisena toimittajana teoksessa Electoral Integrity and Political Regimes: Actors, Strategies and Consequences (Routledge, 2018). Tällä hetkellä Margarita keskittyy OutRush-tutkimushankkeen puitteissa venäläisen maastamuuton poliittisiin vaikutuksiin vastaanottavissa maissa, myös EU:n jäsenvaltioissa.
Väittelin Cambridgen yliopistossa sosiologian tohtoriksi vuonna 2019. Minulla on tohtorintutkinto myös Higher School of Economicsista vuodelta 2016. Työskentelen tutkijatohtorina Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa “Gulag Echoes in the Multicultural Prison” -hankkeessa, missä selvitän, miten vankien etninen, poliittinen ja kansallinen identiteetti muotoutuu venäläisessä rangaistusjärjestelmässä.
Tutkimusalani on poliittinen sosiologia ja sosiaalisen kontrollin järjestelmät, eli se, miten valtiot luovat ja ylläpitävät arkipäivän sääntelyä, ja miten ihmiset siihen suhtautuvat. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin paikallisten journalistien identiteetin rakentumista Krimin miehityksen aikaan. Miten journalistit rakensivat identiteettiään ammattilaisuuden, etnisyyden ja kansalaisuuden konteksteissa? Tein myös vertailevaa tutkimusta journalistisen vapauden rajoista rauhan ja konfliktin aikoina tutkimuskohteinani Tatarstan ja Krimi.