ALEKSANTERI INSIGHT 4/2023 Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan varjostamassa ilmapiirissä pelot ja uhkakuvat ovat ymmärrettävästi nousseet keskustelujen ja toimenpiteiden keskiöön. Syyskuussa 2023 suomalaisten uutismedioiden pääkirjoituksissa, poliitikkojen ja jopa yliopistoprofessorin tahoilta uhkakuvia on liitetty Venäjän (kaksois-)kansalaisuuteen. Venäjän hybridiuhkaa on kehotettu torjumaan kieltämällä kaksoiskansalaisuus Venäjän kansalaisilta.
Aihepiirin tutkimuksen perusteella ehdotetut kansalaisuuspolitiikkamuutokset voivat jopa vahingoittaa kokonaisturvallisuutta. Olemme itse tutkineet Suomen ja Venäjän välisiä ylirajaisia suhteita, kuuluvuutta ja turvallisuusdiskursseja muun muassa tutkimushankkeissa Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä, Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE), sekä viimeisimpänä Ylirajainen kuolema: kuoleman käytännöt ja muistot ylirajaisessa arjessa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.
Julkisuuteen annetuissa puheenvuoroissa jää epäselväksi kuinka kaksoiskansalaisuuden lopettaminen vaikeuttaisi Venäjän toimintaa ulkomailla. Lähihistorian valossa Venäjän tiedustelupalvelujen ei voida olettaa kunnioittavan juridisia sopimuksia niin, että kansalaisuusrajoitukset huomattavasti edesauttaisivat tai estäisivät niiden “aktiivisia toimia”.
Niin kutsutun maanmiespolitiikan näkökulmasta Venäjän kansalaisten suojelu oli muodollinen syy sodassa Georgiaa vastaan, mutta useammin pelkkä ihmisten venäjänkielisyys on toiminut tekosyynä toisten maiden asioihin puuttumiselle. Lisäksi Venäjän kansainväliset ja myös sisäiselle yleisölle suunnatut propagandakanavat ovat täynnä esimerkkejä kommentaattoreista, jotka tukevat Venäjän strategista viestintää omista kansalaisuuksistaan riippumatta.
Nykymaailmassa turvallisuus on monitasoista ja moniulotteista. Suomen kaltaisen monietnisen yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseksi on pyrittävä lisäämään koettua yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi dosentti Pasi Saukkonen (HS 31.8.) on tämän vuoksi suositellut kehittämään uutta ja nykyisissä sosiaalisissa realiteeteissa kestävämpää käsitystä “meistä”.
Kaksoiskansalaisuudesta Suomessa ja sen lähialueilla tehtiin presidentin pyytämä selvitys jo vuonna 2015. Tämän jälkeen kaksoiskansalaisten oikeutta toimia turvallisuusalalla rajoitettiin ja kandidaattien ulkomaansidonnaisuuksien kriteerejä päivitettiin. GLASE-hankkeen tutkimuksessamme korostui se, että monet venäjänkieliset kokivat näiden toimenpiteiden kohdistuvan nimenomaisesti heihin.
Yleistä epäluottamuksen ilmapiiriä voimistavat uhkakuvapuheet heijastuvat käytännössä paitsi noin 30,000 Suomessa asuvaan Venäjän kansalaiseen, myös heitä kolme kertaa suurempaan venäjänkielisten ryhmään, joiden yleistä luottamusta yhteiskuntaa kohtaan tämä heikentää. Tutkimuksemme hankkeissa Venäjäkuvat Euraasiassa sekä Ylirajainen kuolema perusteella yksittäisen ihmisen näkökulmasta Venäjän kansalaisuudesta luopuminen ei katkaise inhimillisiä siteitä Venäjälle, kuten sosiaalisia suhteita, omaisuutta ja median kulutusta. Monet säilyttävät kansalaisuuden ylirajaisten perhesuhteiden vuoksi, kun siitä luopuminen puolestaan vaatii huomattavan raskaan byrokraattisen prosessin Venäjän viranomaisten kanssa.
Epäluottamuksen ilmapiirin lietsomisen sijaan tutkimuksessamme jo vuonna 2016 Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä hankkeessa esitetyt toimet venäjänkielisen mediatoiminnan vahvistamiseksi Suomessa edistäisivät Suomen moninaisen väestön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen kautta yhteiskunnallista kokonaisturvallisuutta.