Uudessa teoksessaan How Europe Got Russia Wrong: Energy, Violence, and the Environment Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen ottaa tarkasteluun yritysmaailman, poliitikot, asiantuntijat ja Venäjä-tutkijat selvittäessään, miten Venäjä ymmärrettiin väärin. Tynkkynen kysyy, miten ajatus Venäjän kanssa käydyn energiakaupan ja yhteistyön hyödyllisyydestä syntyi ja miten sitä ylläpidettiin. Lähtökohtana on se, ettei keskinäisriippuvuus tuonutkaan Eurooppaan turvallisuutta tai rauhaa. Teos huomauttaa, ettei tämän olisi pitänyt olla niin suuri yllätys.
Miksi Venäjän väkivaltaisuutta katsottiin läpi sormien ja uusista "kriiseistä" yllätyttiin yhä uudelleen? Tynkkysen mukaan taloudellisen keskinäisriippuvuuden eduista oltiin liian vakuuttuneita. Eetoksena oli, että jos Venäjän kanssa vain käytäisiin kauppaa ja jos sen kanssa tehtäisiin yhteistyötä, Venäjän väkivaltaisuutta saataisiin suitsittua – jos kohta demokratisoitumisen edistämisestä ei voinutkaan puhua. Tynkkynen nostaa myös esiin, miten Euroopassa ohitettiin kiusalliset kysymykset Venäjän väkivallasta esimerkiksi oppositiotoimijoita kohtaan ja talous asetettiin ensisijaiseksi. Tähän syyllistyi eritoten Suomen ja Saksan energiateollisuus.
Talouden lisäksi myös poliitikoilla oli suunta hukassa. Tynkkysen mukaan Suomellakaan ei ollut selkeää Venäjä-strategiaa, joka olisi asettanut tavoitteet suhteessa Venäjään. Sen sijaan jatkettiin Saksan politiikkaa peilaten kylmän sodan ajalta periytyvää Ostpolitikia, jota Tynkkynen kuvaa kirjassa ideologiseksi ja pelon ajamaksi valinnaksi. Talouden ja politiikan lisäsi Tynkkynen kääntää peilin kohti akatemiaa.
Tätä nykyä kolonialismi ja imperialismi ovat Venäjä-tutkimuksen keskeisiä käsitteitä, mutta Veli-Pekka Tynkkynen kysyy, miksi niin ei ollut ennen Venäjän hyökkäyssodan laajenemista helmikuussa 2022: olihan Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä antanut näyttöjä siitä, mihin se kykenee Tšetšenian sotien, Georgian kahdeksan päivän sodan ja Ukrainan alueiden anneksoimisen muodoissa. Vaikka Venäjä oli laajentamassa hyökkäyssotaansa Ukrainassa, Tynkkysen mukaan Venäjän väkivaltaisuus ja kolonialismi sivuutettiin.
Miksi kolonialismi ja imperialismi eivät olleet Venäjä-tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ennen helmikuuta 2022?
Venäjä-tutkija Tynkkysen mukaan kysymykseen siitä, kuka on vastuussa Venäjän hyökkäyssodasta, osittainen vastaus onkin "me itse", viitaten alansa tutkimukseen ja länteen yleisemmin. Venäjä-tutkimus ja -tuntemus ei kokonaisuutena suuntautunut oikeisiin kysymyksiin, ja Venäjän väkivaltaa ei otettu huomioon siitä kärsivien näkökulmasta. Fokus oli liikaa lännen ja Venäjän suhteissa. Kritiikki vallitsevaa ajattelumallia kohtaan sivuutettiin Tynkkysen mukaan liian usein turhana, ellei vaarallisena.
Tynkkynen nosti kirjanjulkistustilaisuudessa esiin asioita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota: niitä demokratisoitumista Venäjälle ajavia tahoja tulisi tukea, jotka näkevät Venäjällä kansanvaltaisen tulevaisuuden eivätkä toivo Venäjälle banaanivaltion manttelia. Euroopalla pitäisi myös olla pitkän tähtäimen normiperustainen Venäjä-strategia, joka aidosti patoaa väkivaltaa ja sanelee ehtoja. Porkkanoita tulisi tarjota Venäjälle vasta silloin, kun todellisia askelia oikeaan suuntaan on tapahtunut.
Tynkkynen myös korosti, miten tärkeää on Venäjä- ja ulkopoliittisen tutkimuksen vapaus kunkin aikakauden politiikan vaikutuksesta. Aiempina vuosikymmeninä tutkijat ja poliitikot osin kuplautuivat, mikä osaltaan johti siihen, että Venäjä ymmärrettiin väärin. Nuorille tutkijoille tulisi tarjota tilaa kasvaa tutkijoina ja haastaa vanhoja paradigmoja. Tulevat kirjat ja tutkimus täydentävät kuvaa siitä, miten Venäjä ymmärrettiin väärin.
Teoksen on toimittanut Edward Elgar Publishing. Se on avoimesti ladattavissa kustantamon sivuilla.