Kun Käihkö aloitti tutkimustyönsä 2010-luvun lopulla, oli kansainvälinen kiinnostus Ukrainan tilanteeseen vielä vähäistä. Aiemmat Donbasin sotaa koskevat tutkimukset keskittyivät joko Venäjän toimintaan tai Ukrainan sisäpoliittiseen tilaan.
Käihkö sen sijaan asettaa sotaa sotineet vapaaehtoiset tutkimuksen keskiöön ja sodan tapahtumat laajempaan kansainväliseen kontekstiin. Hän huomioi analyysissään sekä Ukrainan sisäiset että ulkoiset tekijät. Sodan, valtion ja yhteiskunnan suhteen tutkiminen on joulukuussa 2023 ilmestyneen ’Slava Ukrainin!’ -teoksen punainen lanka. Käihkön keräämä laaja haastatteluaineisto tarjoaa ainutlaatuista ensi käden tietoa vapaaehtoistaistelijoiden kokemuksista; Käihkö kertoo vierailleensa Ukrainassa vuosien 2017–2020 aikana yli 10 kertaa ja haastatelleensa vapaaehtoispataljoonien taistelijoiden lisäksi muun muassa poliitikkoja, kansalaisaktivisteja ja journalisteja. Sosiaalisen median mahdollistama ”chatnografia” on sallinut vapaaehtoisten taistelijoiden haastattelemisen lähes tähän päivään asti.
Kun Maidanin vallankumous kaatoi helmikuussa 2014 venäjämielisen presidentti Viktor Yanukovychin hallinnon, syntyi Ukrainaan hallinnollinen tyhjiö, Käihkö kertoo. Venäjä käytti tilannetta hyväkseen, ja miehitti ja liitti itseensä Krimin niemimaan. Haastavassa tilanteessa vapaaehtoisista koostuvat sotilaalliset joukot asettuivat puolustamaan itäistä Ukrainaa Venäjän tukemia Donbasin separatisteja vastaan.
Käihkön mukaan näiden niin sanottujen vapaaehtoispataljoonien taistelijoiden taistelutahto ilmensi Ukrainan yhteiskunnassa syttynyttä vastarinnan kipinää, joka kyti vuosien aikana ja leimahti suurempaan liekkiin, kun Venäjä aloitti vuonna 2022 laajamittaisen hyökkäyksensä. Käihkö analysoi teoksessaan Ukrainan liki vuosikymmenen kestäneen sodan vaiheita ja vaikutuksia vuoden 2023 loppuun asti etnografista kenttätutkimusta sekä sosiologista ja strategisen teorian kehystä hyödyntäen.