Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) päättymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta marraskuussa 2018. 16 miljoonaa kuolonuhria vaatinut sota merkitsi suurta murrosta eurooppalaisessa valtiojärjestyksessä, politiikassa, teollisuudessa ja kulttuurissa. Ensimmäinen maailmansota päätti eurooppalaisen keisarivallan ja kiihdytti samanaikaisesti tasavaltalaisia ja demokraattisia liikkeitä sekä sosialistisia vallankumouksia. Sen epäonnistunut jälkihoito – niin taloudellisesti kuin poliittisesti – johti nationalististen ja fasististen liikkeiden nousuun.
Ensimmäinen maailmansota muutti myös Euroopan itseymmärrystä. Ranskalaisen esseistin Paul Valèryn mukaan Eurooppa joutui ensimmäistä kertaa kohtaamaan rajallisuutensa ja haavoittuvaisuutena, luopumaan asemastaan sivilisaation päätepisteenä. Taiteessa ja kirjallisuudessa tätä heijastelivat erilaiset modernistiset liikkeet; filosofiassa tilaa ottivat kulttuuripessimismi ja eksistentialismi. Mutta millaisen perinnön ensimmäinen maailmansota todella jätti eurooppalaiseen kulttuuriin? Millaiseksi tarinamme Euroopasta muodostui?
Tiedekulman keskustelutilaisuuden tarkoituksena on pureutua eurooppalaisiin kertomuksiin ja ensimmäisen maailmansodan merkitykseen tutkijoiden ja taiteilijoiden voimin. Millainen merkitys ensimmäisellä maailmansodalla ja sitä seuranneilla vuosikymmenillä on ollut eurooppalaiseen kulttuuriin ja kertomukseen? Millaisen jäljen sota jätti – ei ainoastaan poliittisiin instituutioihin – vaan eurooppalaiseen oikeushistoriaan, filosofiaan, taiteeseen ja yhteiskuntaelämään?
Mukana keskustelemassa ovat apulaisprofessori Kaius Tuori, dosentti Marja Härmänmaa ja yliopistotutkija Oula Silvennoinen. Keskustelua johtaa yliopistotutkija Timo Miettinen.
Tilaisuus on suomenkielinen ja kaikille avoin. Tervetuloa!