Dr. Rani-Henrik Andersson is a Senior University Lecturer of North American Studies at the Department of Cultures. In 2017-2020 he worked as a CORE Fellow at the at the University of Helsinki Collegium for Advanced Studies. He also served as the McDonnell Douglas Chair, Professor of American Studies at the University of Helsinki during 2014-2016. He has been a Visiting scholar several times at Indiana University, Bloomington and University of California, Santa Barbara, and in the fall of 2023 at the University of Hawaii. He has conducted research and fieldwork in 49 states in the United States and most of the Canadian provinces and territories.
He is the author or editor of ten books including the Lakota Ghost Dance of 1890 (University of Nebraska Press, 2008), A Whirlwind Passed Through Our Country: Lakota Voices of the Ghost Dance focuses on Lakota accounts of the Ghost Dance and the Wounded Knee Massacre (University of Oklahoma Press 2018), Bridging Cultural Concepts of Nature: Indigenous People and Protected Spaces of Nature (ed. Helsinki University Pres, 2021), and his most recent book, co-authored with David C. Posthumus (University of South Dakota), Lakȟóta: An Indigenous History (University of Oklahoma Press 2022). In 2022, together with Janne Lahti, he published the work Finnish Settler Colonialism in North America: Rethinking Finnish Experiences in Transnational Spaces (Helsinki University Press, 2022).
He was the Project Leader in research project HUMANA funded by the Kone Foundation and was also the President of the Finnish American Studies Association (FASA). While he has become an expert on Native American cultures and history, he has also recently been actively commenting US politics in Finnish media.
Rani-Henrik Andersson on Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistolehtori Kulttuurien osastolla. Vuosina 2017-2020 hän työskenteli CORE Fellow'na Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Tätä ennen hän toimi myös Yhdysvaltai tutkimuksen McDonnell Douglas -professorina, Maailman kulttuurien laitoksella Helsingin yliopistossa vuosina 2014-2016. Uransa aikana hän on ollut vierailevana tutkijana useita kertoja Indianan yliopistossa Bloomingtonissa ja Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa sekä syksyllä 2023 Havaijin yliopistossa. Hän on tehnyt tutkimusta ja kenttätyötä 49ssa osavaltiossa Yhdysvalloissa sekä useimmissa Kanadan provinsseissa ja territorioissa.
Andersson on kirjoittanut tai toimittanut 10 kirjaa, mukaan lukien Lakota Ghost Dance of 1890 (University of Nebraska Press, 2008), A Whirlwind Passed Through Our Country: Lakota Voices of the Ghost Dance focuses on Lakota accounts of the Ghost Dance and the Wounded Knee Massacre (University of Oklahoma Press 2018), Bridging Cultural Concepts of Nature: Indigenous People and Protected Spaces of Nature (toim. Helsinki University Press, 2021) ja hänen viimeisin kirjansa, yhdessä David C. Posthumuksen (Etelä-Dakotan yliopisto) kanssa, Lakȟóta: An Indigenous History (University of Oklahoma Press 2022). Vuonna 2022 hän julkaisi yhdessä Janne lahden kanssa teoksen Finnish Settler Colonialism in North America: Rethinking Finnish Experiences in Transnational Spaces (Helsinki University Press, 2022)
Andersson toimii projektijohtajana Koneen Säätiön rahoittamassa HUMANA-tutkimushankkeessa ja toimi myös Finnish American Studies Associationin (FASA) puheenjohtajana. Samalla kun hänestä on tullut intiaanikulttuurien ja -historian asiantuntija, hän on viime aikoina myös aktiivisesti kommentoinut Yhdysvaltain politiikkaa suomalaisessa mediassa.
Rani-Henrik Andersson lea Davvi-Ámerihka dutkamuša boarrásut universitehtalektor Kultuvrraid ossodagas. Jagiid 2017-2020 son barggai CORE Fellow'n Helssega universitehta dutkikollegiumas. Ovdal dan son doaimmai maiddái USA dutkamuša McDonnell Douglas -professoran, Máilmmi kultuvrraid lágádusas Helssega universitehtas jagiid 2014-2016. Son lea iežas karrieara áigge leamaš galledeaddji dutkin máŋgga geardde Indiana universitehtas Bloomingtonas ja Kalifornia universitehtas Santa Barbaras sihke čakčat 2023 Haváija universitehtas. Son lea dahkan dutkamuša ja gieddebarggu 49 USA oassestáhtas sihke masa juohke Kanada provinssas ja territorias.
Andersson lea čállán dahje doaimmahan 10 girjji, maidda gullet Lakota Ghost Dance of 1890 (University of Nebraska Press, 2008), A Whirlwind Passed Through Our Country: Lakota Voices of the Ghost Dance mii fokusere Lakota muitalusaide Ghost Dance ja Wounded Knee joavkogoddima birra (University of Oklahoma Press 2018), Bridging Cultural Concepts of Nature: Indigenous People and Protected Spaces of Nature (doaim. Helsinki University Press, 2021) ja su maŋimuš girji ovttas David C. Posthumusiin (Mátta-Dakota universitehta), Lakȟóta: An Indigenous History (University of Oklahoma Press 2022). Jagi 2022 son almmustahtii ovttas Janne Lahtiin girjji Finnish Settler Colonialism in North America: Rethinking Finnish Experiences in Transnational Spaces (Helsinki University Press, 2022).
Andersson doaibmá prošeaktajođiheaddjin Kone foandda ruhtadan HUMANA-dutkanfidnus ja doaibmá maiddái Finnish American Studies Associationa (FASA) ságadoallin. Seammás go sus lea šaddan indiánakultuvrraid ja -historjjá áššedovdi, son lea maŋimuš áiggiid maiddái kommenteren aktiivvalaččat USA politihka suopmelaš medias.
University researcher PhD Klemetti Näkkäläjärvi works on a research project: Traditional Indigenous Ecological Knowledge, Re-Indigenization and National Parks: Toward a New Framework for Sustainable Co-Governance (IndEcol) at the Department of Cultural Studies at the University of Helsinki. He studies how the participatory rights of the Saami are realised, how the Akwé: Kon guidelines of the Convention on Biological Diversity are implemented, and how the traditional knowledge of the Saami is acknowledged in the land use planning in nature reserves in the Saami Homeland. Klemetti Näkkäläjärvi also chairs the Saami Climate Council during the term 2023–2027.
His research focuses on Saami culture and Saami reindeer herding, adaptation to climate change, indigenous youth's perceptions of climate change, biodiversity, indigenous peoples' participation, co-production of knowledge and climate justice. Näkkäläjärvi has served as the full-time chairman of the Saami Parliament of Finland in 2008-2015.
His educational background is cultural anthropology, Saami culture and language. He has held various scientific and positions of trust on Saami language, culture, traditional knowledge and biodiversity.
Yliopistotutkija FT Klemetti Näkkäläjärvi työskentelee tutkimushankkeessa: Traditional Indigenous Ecological Knowledge, Re-Indigenization and National Parks: Toward a New Framework for Sustainable Co-Governance (IndEcol) Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksella. Hän tutkii, miten saamelaisten osallistumisoikeudet toteutuvat, miten biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -ohjeita toimeenpannaan ja miten saamelaisten perinteinen tieto huomioidaan saamelaisten kotiseutualueen luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. Klemetti Näkkäläjärvi toimii saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtajana toimikaudella 2023–2027.
Hänen tutkimuksensa käsittelevät saamelaiskulttuuria ja saamelaisten poronhoitoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, alkuperäiskansanuorten käsityksiä ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuutta, alkuperäiskansojen osallisuutta, tiedon yhteistuotantoa ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Näkkäläjärvi on toiminut Suomen Saamelaiskäräjien päätoimisena puheenjohtajana vuosina 2008-2015.
Hänen koulutustaustansa on kulttuuriantropologia, saamelainen kulttuuri ja saamen kieli. Hän on toiminut useissa saamen kieleen, kulttuuriin, perinteiseen tietoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä tiede- ja luottamustehtävissä.
Universiteahttadutki, sámegiel namas mielde Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi bargá dutkan-prošeavttas Traditional Indigenous Ecological Knowledge, Re-Indigenization and National Parks: Toward a New Framework for Sustainable Co-Governance (IndEcol) Helssega universiteahta kultuvrraid dutkamuša instituhtas. Son dutká mot sápmelaččaid oassálastinrievttit ollahuvvet, mot biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon -rávvagat doaimmahuvvojit ja mot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu váldojuvvo vuhtii sápmelaččaid ruovttuguovllu luonddusuodjalanguovlluid dikšuma ja geavahusa plánemis. Klemetti Näkkäläjärvi doaibmá sámi dálkkádatráđi ságadoallin jagiid 2023-2027.
Su dutkanprošeavttat gieđahallet sámi kultuvrra ja sámi boazodoalu, dálkkádatrievdamii vuogáiduvvama, eamiálbmotnuoraid ipmárdusaid dálkkádatrievdamis, luonddu máŋggahápmásašvuođa, eamiálbmogiid oassálastimii váldima, dieđu ovttasbuvttadeami ja dálkkádatvuoiggalašvuođa. Näkkäläjärvi lea doaibman Suoma Sámedikki váldodoaibmasaš ságadoallin jagiid 2008-2015.
Su oahppoduogáš lea kulturantropologiija, sámi kultuvrra ja sámegiella. Son lea bargan máŋggain dieđa- ja luohttámušbargguin, mat laktásit sámegillii, sámi kultuvrii, árbevirolaš dihtui ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii.
Sonja Salminiitty is a doctoral researcher at the University of Helsinki, in the History and Cultural Heritage Program, supervised by the North American Studies branch. Her current research project, ‘Indigenization and Californian Central Coast Museums’, develops a theoretical model of Indigenization that museums can implement by analyzing several Chumash-run and non-Indigenous-run museums on the Central Coast. She has a BA in Joint Honors Archaeology and History from the University of Glasgow and two Master's degrees: an MSc in History, from the University of Glasgow (2019) and an MA in Heritage and Museum Studies, from Leiden University (2020).
Sonja Salminiitty on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen osaston historian ja kulttuuriperinnön ohjelmassa. Hänen nykyinen tutkimusprojektinsa "Indigenization and Californian Central Coast Museums" kehittää teoreettisen ‘Indigenization’ mallin, jonka museot voivat toteuttaa analysoimalla useita Chumashin johtamia ja ei-alkuperäiskansojen ylläpitämiä museoita Kalifornian keskirannikolla. Salminiityllä on BA-tutkinto arkeologiasta ja historiasta Glasgow'n yliopistosta sekä kaksi maisterin tutkintoa: maisterin tutkinto historiasta Glasgow'n yliopistosta (2019) ja maisterin tutkinto kulttuuriperinnöstä ja museotutkimuksesta Leidenin yliopistosta (2020).
Sonja Salminiitty lea nákkosgirjedutki Helssega universitehta Davvi-Ámerihka dutkamuša ossodaga historjjá já kulturárbbi prográmmas. Sun dáláš dutkanprošeakta “Indigenization and Californian Central Coast Museums” ovdánahttá teorehtalaš ‘Indigenization’ minstara, man museat sáhttet ollašuhttit analyseremiin máŋggaid Chumashiid jođihan ja ii-eamiálbmogiid bajásdoallan museaid Kalifornia gaskarittus. Salminiittys lea BA-dutkkus arkeologiijas ja historjjás Glasgowa universitehtas sihke guokte magisttardutkosa: magisttardutkkus historjjás Glasgowa universitehtas (2019) ja magisttardutkkus kulturárbbis ja museadutkamušas Leidena universitehtas (2020).