Kansainvälisesti katsottuna avaruusala on miesvaltainen. Mutta silti meillä Suomessa on silmiinpistävän paljon naisia avaruusalalla. Miksi? Minna Palmroth pohti tätä kysymystä kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi.

Suomessa tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon naisia avaruusalalla. Avaruustieteissä meitä on paljon. Rahoittajaorganisaatioissa avaruuteen erikoistuneet henkilöt ovat naisia. Ministeriöissä sama juttu. Nyt kun Suomeen saatiin avaruuslaki, työryhmää johti nainen. Suomen ensimmäinen melkein astronautti on nainen. Oikeastaan vain viime aikoina perustetuissa avaruusyhtiöissä en tätä trendiä näe, niissä ainakin julkisuudessa näkyvät eniten miespuoliset henkilöt. Oma näppituntumani on, ettei edes Ruotsissa tai Norjassa ole näin paljon naisia tällä alalla.

Onko suomalaisella avaruusalalla jotain sellaista, joka suosii naisia, nimenomaan verrattuna kansainvälisesti? Tutkin tätä hiukan huvikseni, ja luin kansainvälisiä tutkimusartikkeleita naisista miesvaltaisilla aloilla. Artikkelit esittivät ensin syitä, miksi naisia ei miesvaltaisilla aloilla ole, ja sen jälkeen ratkaisuja, kuinka tilanne saataisiin käännettyä. Meillä tilanne on päinvastainen. Olemmeko kaikki poikkeusyksilöitä, jotka ovat kovan mankelin läpi puristuneet timanteiksi?

Lukemissani artikkeleissa jaoteltiin naisten haasteita miesvaltaisella alalla kahteen osaan: Asiat, jotka tapahtuvat ennen alan valintaa, ja asiat, jotka tapahtuvat alan valinnan jälkeen. Ensin ala pitää valita, ja sitten siellä pitää pysyä.

Ennen alan valintaa naiset kohtaavat kulttuurisia ennakkokäsityksiä, sekä kannustuksen, inspiraation ja mallien puutetta. Koska olemme kaikki valikoituneet tälle alalle, olemme ainakin poikkeusyksilöitä. Meillä selvästikin on ollut kannustusta ja rohkeutta rikkoa ennakkokäsityksiä. Meillä on Mauri Kunnaksen avaruuskirja. Mutta muuallakin maailmassa alalle kyllä valikoidutaan. Avaruus on inspiroiva myös Ruotsissa.

Kun ala on valittu, ollaan työpaikoilla. Cornell HR Review eritteli neljä ratkaisua, millä naiset saadaan pysymään miesvaltaisella alalla. Kannustaminen oli tärkeintä. Lisäksi mainittiin arvostettujen naisten läsnäolo, verkostot ja erilaisten uravaihtoehtojen suuri määrä. Nimittäin jollekin poikkeusyksilölle sopiva sapluuna ei ehkä sovi toiselle poikkeusyksilölle.

Aloitetaan uravaihtoehdoista. Avaruusalalla on sellainen ominaisuus, että alalla on valtava määrä erilaisia uravaihtoehtoja. Tämä on myös syy siihen, miksi meidän alaa on niin vaikea arvioida. Siihen kuuluu niin paljon erikoisaloja: tekniikka ja insinööritieteet, luonnontiede, lääketiede, laki, kansainväliset suhteet. Meidän alalla voi tehdä vähän kaikkea, ikinä ei kyllästy, jatkuvasti tulee tilaisuuksia tehdä mielenkiintoisia asioita. Mutta tämä on samanlaista Suomessa kuin muuallakin.

Entä onko täällä enemmän verkostoja ja miksi ne ovat tärkeitä? Jos on paljon verkostoja, on kivempi porukka ympärillä, ja yksittäisten ikävämpien verkostojen painoarvo vähenee. Koska avaruusalalla on luontaisesti paljon erilaisia uravaihtoehtoja, siitä seuraa myös, että avaruusalalla on keskimääräistä enemmän erilaisia verkostoja. Entä onko Suomen avaruusala poikkeuksellisen kannustava? On, mutta kyllä muuallakin meidän alalla on kannustavia työpaikkoja, tämä ei voi olla ainoa syy.

Miesvaltaisilla aloilla superarvostettujen naisten läsnäolo vaikuttaa kaikkien naisten arvostukseen ja tuntuu rivien välissä. Koska tuota arvostetaan, minuakin voidaan arvostaa omana itsenäni. Koska tuo nainen on hyvä, varmasti tuo toinenkin voi tässä pärjätä. Onko meillä poikkeuksellisen paljon arvostettuja avaruusnaisia? Vastaan epäröimättä kyllä, esimerkiksi Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen on kaikilla alamme areenoilla arvostettu, ja hänet tunnetaan alallamme kaikkialla maailmassa. Tämä osoittaisi hiukan Suomen suuntaan, tekisi Suomea pikkuisen erikoisemmaksi verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Asia, missä varmasti eroamme verrattuna Ruotsiin, on se, että me olemme pieni avaruusmaa. Jos on pienet piirit, mutta hyvin kansainvälisesti verkottunut ala, se tarkoittaa sitä, että jokaisen yksilön verkostotiheys on suuri. Jos kaikki tuntevat kaikki, ja alalla on keskeisiä superverkostoituneita, se tarkoittaa, että me tunnemme kaikki tärkeät avaruusvaikuttajat maailmassa. Siinä mielessä olemme aivan eri asemassa kuin Ruotsi. Siellä on tavallisesta tallaajasta pidempi matka avainasemiin.

No niin, miksi Suomessa on niin paljon naisia avaruusalalla? Jos naisten pysymiseen miesvaltaisella alalla tarvitaan tutkimusten mukaan verkostot ja suuri määrä uravaihtoehtoja, niin ne avaruusala toteuttaa luonnollisesti omalla moninaisuudellaan. Suomessa näiden kahden rooli korostuu, koska olemme pieni avaruusmaa. Toinen asia, missä Suomen asema korostuu on, että meillä on poikkeuksellisen arvostettuja naisia roolimalleina.

Vastaukseni on siis se, että olemme pieni avaruusmaa ja meillä on arvostettuja avaruusnaisia. Koska alamme on nyt selvässä kansainvälisessä kasvussa, meidän tulee pitää huolta siitä, että myös jatkossakin houkutamme naisia alalle. Ettei käy niin, että ennen me olimme vahva naisavaruusmaa, mutta emme ole enää sitten, kun avaruudesta on tullut Suomessakin suuri ala.

More about the subject: Society & economy