Suomalaisten logopedian ja aivotutkimuksen asiantuntijoiden laatimat musiikin käytön ohjeet kuulovammaisten lasten kanssa toimiville

27.6.2019
Suositukset perustuvat koosteeseen kansainvälisistä tutkimustuloksista. Ne tähtäävät siihen, että musiikkitoiminta voisi parhaalla mahdollisella tavalla edistää kuulovammaisen lapsen puheen havaitsemista ja puhekieltä. Kooste sekä suositukset tarkemmin lähdeviitteineen: Torppa, R., & Huotilainen, M. Why and how music can be used to rehabilitate and develop speech and language skills in hearing-impaired children. Hearing Research, 2019, in press.

1. Käytä musiikkia systemaattisesti pienestä pitäen, jo ennen sisäkorvaistutteen tai kuulokojeen käyttöönottoa. Jatka musiikin käyttöä puheen kehityksen tukemiseksi vähintään vuoden ajan.

Kuulovammaisten lasten varhainen musiikkitoiminnan aloittaminen, esimerkiksi vanhempien kanssa laulaminen tai musiikkileikkikoulussa tai puhemuskarissa käyminen, voi edistää puheen havaitsemista ja kielellisiä taitoja.

Sisäkorvaistutteella kuulevien lasten perheet kokevat, että heidän vauvansa hyötyvät ja nauttivat musiikista jo ennen istutteen asentamista. Monet lapset havaitsevat musiikkia jo ennen istutteen tai kuulokojeen saamista matalien äänten jäännöskuulon ja niiden tuntemisen sekä näiden näköaistitietoon tahdistumisen vuoksi. Aivot ovat lapsena, varsinkin alle kolmen vuoden iässä, hyvin muovautuvat, ja siksi varhaislapsuuden musiikillinen toiminta vaikuttaa aivoihin tehokkaasti. Tutkimuksissa on huomattu vaikutuksia yli vuoden ajan kestäneestä musiikkitoiminnasta.

2. Käytä kehon liikkeitä musiikin rytmissä. Korosta suuntia.

Musiikki, erityisesti kun se yhdistyy tanssiin ja muuhun liikkeeseen, helpottaa sisäkorvaistutteella kuulevien lasten sanojen oppimista. Rytmikäs laulu voi parantaa puheen havaitsemista. Musiikillisessa ryhmätoiminnassa toisten ilo ja innostus herättää lapsen uteliaisuuden ja innostaa lasta osallistumaan musisointiin.

Kuulovammaisen vauvan pitäminen sylissä samalla kun aikuinen laulaa tai hyräilee, tai vauvan kantaminen musiikin rytmissä kävellen tai tanssien, stimuloi kuulo-, tunto- ja tasapainoaistia. Sylissä vauva on myös lähellä laulajaa, mikä auttaa vauvaa kuulemaan sanat mahdollisimman hyvin.

Käytä toistuvasti samoja, laajoja kehon liikkeitä musiikin rytmin tahtiin. Ilmennä kehosi liikkeillä musiikin tyyliä. Tee musiikkia mukaillen nopeita tai hitaita liikkeitä, kuvastaen iloista tai surullista, aggressiivista tai melankolista musiikkia, auttaaksesi musiikin rytmin, pulssin ja tunnelmien oppimista. Toista samaan musiikkiin aina samat kehon liikkeet. Toisto on erityisen tärkeää kuulovammaisten lasten kuulojärjestelmän kehittymiselle.

Auta lasta paikantamaan äänilähde: osoita sormellasi laulajan, soittimen tai kaiuttimen suuntaan ja kiinnitä oma katseesi äänen suuntaan. Voit tehdä tästä leikin: mistä ääni kuuluu? Tämä puheterapiastakin tuttu leikki opettaa lasta tunnistamaan ääniä ja harjoittelemaan äänen tulosuunnan havaitsemista. Eri aistien tuoman tiedon yhdistäminen aivoissa on tärkeää äänten havaitsemiselle.

Ole systemaattinen liikkeissäsi musiikin piirteiden suhteen. Kun äänet ovat korkeita, liikuta käsiäsi ylhäällä, ja kun äänet ovat matalia, liikuta käsiäsi alhaalla tai liikuta jalkojasi. Liikuta käsiäsi tai vaikka lelua melodian mukaan ylös ja alas. Nämä harjoitukset mahdollistavat kuulo- ja näkötiedon yhdistämisen äänenkorkeuteen. Erityisesti varhaisessa iässä sisäkorvaistutteen saavat lapset osaavat usein käyttää näkötietoa taitavasti kuulotiedon tukena. Kädenliikkeiden ja äänenkorkeuden yhteys on tärkeä myös normaalikuuloisten lasten varhaisessa musiikkitoiminnassa, esimerkiksi Kodaly-menetelmässä.

3. Käytä laulua tärkeimpänä ”instrumenttina” erityisesti pienten lasten kanssa.

Kaikissa tutkimuksissa, joissa on huomattu kuulovammaisten lasten puheen havaitsemisen taitojen edistymistä musiikillisen harjoittelun seurauksena, musiikillinen toiminta on sisältänyt laulamista kasvokkain lapsen kanssa. Laulaminen voi useista syistä olla tehokkaampi puheen havaitsemisen edistäjä kuin soittaminen.

Varmistu siitä, että lapsi näkee huultesi liikkeet laulaessasi. Tämä auttaa aivoja yhdistämään huulien ja kielen liikkeet kuulotietoon äänteistä ja laulun sanoista. Erityisesti vokaalien tunnistaminen perustuu äänen spektrin tunnistamiseen, ja huulien ja kielen liikkeiden näkeminen auttaa havaitsemaan näitä pieniä spektrin muutoksia. Vanhemmille on luontevinta laulaa kasvokkain lapsen kanssa silloin, kun lapsi on vielä hyvin nuori. Laula (tai soita) ilman säestystä, tai säestä vain yhdellä soittimella kerrallaan, sillä kuulovammaisten lasten on vaikea havaita samanaikaisia ääniä.

4. Järjestä musiikkitoimintaa pienissä ryhmissä. Käytä monia eri soittimia sekä laulun sanoihin liittyviä kuvia ja leluja.

Pidä ryhmäkoko riittävän pienenä (6 lasta tai vähemmän), jotta tilassa ei ole liikaa melua ja jotta lapset kuulevat ohjaajan ja muiden lasten äänet ja näkevät suun liikkeet riittävän hyvin. Kuulovammaisten lasten tutkimuksissa suuret ryhmäkoot eivät ole johtaneet parempaan puheen havaitsemiseen, kun taas lapsen ja ohjaajan välinen kahdenkeskinen musisointi, musiikillinen toiminta kotona, ja musisointi pienessä ryhmässä ovat parantaneet puheen havaitsemista.

Käytä pieniä, värikkäitä, kiinnostavia soittimia kuten rytmisoittimia, ksylofoneja ja pieniä kielisoittimia kuten kanteletta lasten uteliaisuuden herättämiseksi. Anna lasten olla aktiivisia ja kokeilla soittimia. Monien eri soittimen soittaminen yksi kerrallaan auttaa lasta havaitsemaan äänen piirteitä paremmin, ja voi olla pelkkää kuuntelemista tehokkaampaa. Käytä staccatoa ja legatoa äänten verhokäyrän aistimuksen harjoitteluun. Koska sanojen havaitseminen soittamisen aikana on vaikeampaa kuin pelkän laulamisen aikana, käytä laulun sanoihin liittyviä kuvia erityisesti silloin, kun lauletaan ja soitetaan yhtä aikaa.

5. Toista paljon.

Laula ja soita samoja lauluja yhä uudelleen. Toisto on tärkeää kuulomuistin kehittymiselle ja auttaa kuulojärjestelmää muodostamaan lauluista muistimalleja ja tarkentamaan niitä. Käytä jokaisen kerran alussa ja lopussa samaa laulua (alkulaulu ja loppulaulu), jolloin lapsi oppii ymmärtämään ja muistamaan laulut ja musiikkitoiminnan rakenteen. Laula lapselle joka ilta samat iltalaulut.

6. Vuorottele.

Laula lapsen kanssa vuorotellen. Laula tutun laulun alku, pysäytä laulu, odota, ja anna lapsen laulaa laulun loppu. Voit myös laulaa laulusta pieni osa ja antaa lapsen laulaa sen sinun jälkeesi ”kaikulauluna”. Pidä huolta, että lauletut osat ovat riittävän lyhyitä, vain muutaman sanan mittaisia. Tämä on tärkeää erityisesti lapsille, joiden kuulomuisti on lyhyt, kuten nuorille kuulovammaisille lapsille. Vuorottelu mahdollistaa vuorovaikutuksen, sanojen muistamisen ja kuulomuistin hyvän kehittymisen. Se mahdollistaa myös kuullun puheen (laulun) välittömän motorisen toistamisen ja kuullun ja oman laulamisen vertailun. Tämä voi parantaa sanojen äännerakenteen oppimista erityisesti, koska laulujen sanat tuotetaan hitaammin kuin sanat puhuen.

7. Ohjaa kuulovammaisten lasten perheitä käyttämään musiikkia arjessa.

Käytä videoita ja opetusmateriaaleja, jotta vanhemmat huomaisivat, kuinka tärkeää ja helppoa musiikin tekeminen kotona on. Opeta vanhemmille lauluja ja auta heitä saamaan musiikki mukaan arkeen. Kotona laulaminen ja soittaminen voi parantaa kuulotarkkaavuutta, puheen havaitsemista ja kielellisiä taitoja.

Auta vanhempia, jos he kohtaavat ongelmia musiikkikoulujen kanssa, ja auta lasta harrastamaan musiikkia riittävän pitkään, jotta se vaikuttaa hänen puhekielen havaitsemiseensa ja kehitykseensä. Jos kuulovammaisella lapsella on sisaruksia, innosta myös heitä harrastamaan musiikkia. Tämä voi innostaa sisaria laulamaan ja soittamaan kotona, ja se voi toimia hyvänä mallina kuulovammaiselle lapselle ja auttaa häntä tekemään musiikkia arjessa.

8. Käytä tietokonepelejä ja sovelluksia, jotka auttavat lasta havaitsemaan ja tuottamaan ääniä.

Anna kuulovammaiselle lapselle, hänen perheelleen, opettajilleen ja muille toimijoille lista niistä tietokonepeleistä ja sovelluksista, joiden avulla äänien havaitsemista ja tuottamista voi harjoitella. Neuvo lasta ja hänen perhettään ohjelmien käytössä.

9. Anna ohjeita koulun musiikinopettajalle.

Kuulovammaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatuksen ja koulun musiikkitunneille ja muodostaa myönteinen ja rohkaiseva kuva itsestään musiikin oppijana ja tekijänä. Jotta tämä voidaan saavuttaa, anna nämä musiikin käytön ohjeet lapsen opettajalle, puheterapeutille, musiikinopettajalle ja muille ammattilaisille. Anna heille myös ohjeita siitä, miten lapsen kuulovamma tulisi ottaa huomioon musiikinopetuksessa. Opettajan on esimerkiksi hyvä tietää, että sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi voi oppia taitavaksi rytmin havaitsijaksi ja tuottajaksi, mutta että häntä ei tulisi pakottaa laulamaan yksin toisten lasten edessä, sillä istutteen heikko äänenkorkeuksien toisto tekee puhtaasti laulamisen erittäin haastavaksi. Äänenkorkeuksien havaitsemisen harjoittelu, myös laulamalla, on kuitenkin hyvin tärkeää, sillä tämä taito kehittää puheen havaitsemista.

Teini-iässä hyvä ratkaisu koulun musiikintunneilla on bändisoittotila, jossa sisäkorvaistutetta käyttävä nuori voi toimia rumpalina ja rytmisoittimien soittajana, halutessaan myös laulajana. Bänditoiminta on innostanut monia kuulovammaisia nuoria LapCI ry:n järjestämillä, musiikkikeskus Resonaarin musiikkileireillä ja muualla.

10. Tue teini-ikäisen kuulovammaisen musiikkiharrastusta.

Kuulovammainen nuori voi harrastaa musiikkia monin tavoin. Esimerkiksi musiikkioppilaitoksessa tai musiikkiluokilla opiskelun pitäisi olla mahdollista mukautetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Säätiöiden ja muiden tahojen, jotka vaikkapa lainaavat soittimia tai rahoittavat musiikkitoimintaa, pitäisi ottaa huomioon erityisesti kuulovammaiset oppilaat ja musiikin harrastajat. YK:n Lasten oikeuksien julistuksessa todetaan lapsella olevan oikeus kulttuuriin, ja tähän tietysti sisältyy myös musiikki. Kuulovamma ei saa estää lasta harrastamasta musiikkia.