Luovuutta ja asiantuntijanäkökulmia Business Finland -hankkeiden työpajassa

Uusia näkymiä musiikkiin, toimintaan ja oppimiseen -työpaja kokosi Helsingin yliopiston Minerva-torille monipuolisen edustuksen yritys- ja yliopistomaailmaa. Kahden opetusteknologiahankkeen järjestämässä päivässä esiin nousivat erityisesti pedagogiset tarpeet teknologian taustalla: työpaja tarjosikin osallistujille toistakymmentä ainutlaatuista lähestymistapaa erilaisiin oppimistavoitteisiin ja tietotaidon välittämiseen. Puheenvuorot myös havainnollistivat mobiilialustojen, lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden ominaispiirteitä oppimissovellusten toteuttamiseksi onnistuneesti.

Tutkimusyhteistyöllä kestävää kehitystä

Mobiililaitteiden ja erilaisten digitaalisten ympäristöjen yleistyminen näkyy kouluissa ja koulun ulkopuolella. Helsingin yliopiston Musiikkia arkeen ja Jyväskylän yliopiston ARTEM (AR Technologies in Education and Musical interaction) -hankkeiden järjestämä Uusia näkymiä musiikkiin, toimintaan ja oppimiseen -työpaja herätti perjantaina 30.11.2018 keskittynyttä keskustelua teknologian käytännön mahdollisuuksista oppimisen apuvälineenä: jo esimerkiksi alustan ominaisuudet vaikuttavat ratkaisuihin. Päivän keskustelut ja esitykset keskittyivät mobiilialustoihin, lisättyyn todellisuuteen (Augmented Reality, AR) ja virtuaalitodellisuuteen (Virtual Reality, VR).

Työpajan järjestäneiden hankkeiden johtajat Mari Tervaniemi (Helsingin yliopisto) ja Kai Tuuri (Jyväskylän yliopisto) linjasivat aamupäivän aloituspuheenvuorossaan, että teknologian olisi sulauduttava osaksi pedagogista ajattelua. Erityisesti äänen ja musiikin hahmottamisesta kiinnostuneiden hankkeiden yhteinen tavoite onkin kehittää pedagogisesti ja kognitiivisesti kestäviä mobiili- ja AR-ratkaisuja oppimiseen. Aamupäivän alussa Pekka Ollikainen (Business Finland) kertoi lisäksi ajankohtaisista rahoitusmahdollisuuksista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen kehitysyhteistyöhön.

Ei vain musiikin teoriaa: ääni avaa mahdollisuuksia

Musiikin itseopiskelusovelluksen kehittäjä Yousician luottaa teknologiaan esimerkiksi soitonopettelun alkuvaiheessa, jolloin soittajan on tehtävä paljon toistoja edistyäkseen. Sovellusta esitelleen Anssi Klapurin mukaan harjoittelun pelillistäminen auttaa soittajaa esimerkiksi oman soittotarkkuuden kehityksen seuraamisessa, mikä voi tukea edelleen harjoittelumotivaatiota.

Motivaatiota voi löytyä myös itse tekemisen ja luomisen ilosta. Luovan teknologian opetukseen keskittyvä Mehackit käyttää maailmalla suosiota kasvattavaa Sonic Pi -ympäristöä musiikkiohjelmoinnin opetukseen. Mehackit:n Sanna Reponen kertoi, että oppijoiden huomio siirtyy nopeasti ohjelmoinnin kieliopista itselle mieluisten äänien ja musiikin tuottamiseen. Kokeileminen ja leikkiminen on sallittua, eikä virheitäkään tarvitse pelätä: nämä voivat tuottaa kiinnostavia musiikillisia yllätyksiä.

Äänen ei kuitenkaan tarvitse opetuskäytössäkään liittyä suoraan musiikin opiskeluun, vaan se voi muissakin yhteyksissä olla jopa visuaalisia vihjeitä tärkeämpi esitysmuoto. Esimerkiksi Ylen lastenohjelmista ja mobiilipeleistä tutun Pikkulin tekijät Metsämarja ja Antti Aittokoski kuvasivat mm. auditiivisen maailman mahdollisuuksia myös tunteiden välittämisessä: pienetkään lapset eivät välttämättä tarvitse puhuttua kieltä ymmärtääkseen reaktioita ja tilanteen kulkua.

Teknologian erityispiirteet tukemaan tiedostamista

Teknologian täytyy myös sopia opetustilanteeseen. Sanoma Pro on kehittänyt painettujen oppikirjojen sisältöjä tunnistavan mobiilisovelluksen, jonka avulla oppilas voi tutkia auki olevalta kirjan aukeamalta lisämateriaalia, kuten videoita ja ääntä. Sovellusta esitellyt Jukka Keränen kuitenkin täsmensi, että digimateriaalien käyttöönotossa keskeistä ovat pedagogiset perusteet: pelkkä vau-efekti ei riitä.

Keräsen tapaan Antti Lähtevänoja (ZOAN) arvioi, että AR-teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia erityisesti vaikeasti havainnollistettavien ilmiöiden ja asioiden kanssa: esimerkiksi aurinkokunta, vaaralliset kemialliset reaktiot ja historialliset tapahtumat voivat olla helpommin hahmotettavissa lisätyn todellisuuden avulla.

Noora Heiskasen edustama Teatime Research onkin jo saanut hyvää palautetta esimerkiksi Yle Kioskin kanssa yhteistyössä kehittämästään Aleppo - Helsinki -VR-sovelluksesta. Sovellus havainnollistaa Syyrian Aleppon kohtaamien pommitusten aikaansaamaa tuhoa Helsingin keskustassa. Käyttäjä voi näin hahmottaa uutisista tutun ilmiön tutussa ympäristössä kenties konkreettisemmin kuin kuvista.

Uusissa peleissä pyritään myös tietoisesti herättämään empatiaa ja kehittämään sosioemotionaalisia taitoja. Esimerkiksi Anna Hallikainen (The Mighty United Oy) peräänkuulutti positiivisen vertaispalautteen ja vahvuusdiskurssin merkitystä sellaisen luokkailmapiirin luomisessa, joka toimii pohjana kaikelle oppimiselle ja myönteiselle kehittymiselle.

Tutustu päivän muihin puhujiin ja ohjelmaan.

More about the subject: Education news