Salla-Maaria Laaksonen:
Että tässä nyt ei ylipäätään ole kysymys ihan mistä tahansa yrityksistä, vaan ne on onnistuneet pääsemään aika erikoiseen ja merkittävään asemaan. Ja mun mielestä se on jo pelkästään niin kuin DSA:ssa ja DMA:ssa hienoa, että meillä on nyt ylipäätään termi, jolla niitä kutsutaan.
TUNNUSMUSIIKKI SOI
Matti Ylönen:
Sosiaalisen median alustat ja muut digitaaliset infrastruktuurit eivät etenkään Euroopan unionissa ole koskaan olleet yhtä politisoituneita kuin nyt. Vaikka somealustat ovat olleet monien poliittiseen vaikuttamiseen liittyvien skandaalien keskiössä, etenkin vuoden 2018 Cambridge Analytica -skandaalista lähtien, on yhdysvaltalaisten teknologiaoligarkkien valta eurooppalaiseen politiikkaan tullut Trumpin uuden hallinnon myötä aivan uudella tapaa iholle Euroopassa.
Mutta miten ja miksi olemme päätyneet tilanteeseen, jossa eurooppalaisen julkisen keskustelun suuntia ohjataan Silicon Valleysta ja Washington DC:stä käsin? Riittääkö nyt käsillä olevien ongelmien ratkaisuun laajempi läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus vai tarvitaanko pidemmälle meneviä toimenpiteitä? Näyttääkö digipalvelusäädös voimansa vai jääkö se rammaksi ankaksi?
Tällaisista kysymyksistä keskustelemassa tänään on yliopistotutkija ja viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta. Hän tutkii teknologisen julkisuuden valta-asetelmia, datan, algoritmisten järjestelmien ja automaation käyttöä organisaatioissa sekä viestiviä tekoälyjä. Lähdetään jakson pariin.
VÄLIJINGLE SOI
Tervetuloa Alustojen valtaan viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta. Olet tutkinut laajalti viestiteknologiaa, yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niiden mahdollistamaa organisoitumista. Voitaisiinkin pureutua kanssasi tänään sosiaalisen median alustojen viimeaikaisen politisoitumiseen sekä siihen, mitä sille pitäisi ja voisi tehdä. Ja oli myös puhetta, että voisi ehkä puhua vähän laajemminkin näistä digitaalisista infrastruktuureista. Aika paljonhan tässä on puhuttu just näistä alustoista, mutta vähän vähemmän ehkä Googlesta ja Amazonista ja näistä, joiden alustojen infrastruktuurien päällä meidän elämästä iso osa myös pyörii.
Salla-Maaria Laaksonen:
Ja alustojahan nekin niitä, varsinaisia alustoja tavallaan.
Matti Ylönen:
No näinhän se on kyllä. Kysytään kuitenkin tähän alkuun, pakkohan tämä on nyt tässä saada alta pois, että millä mielillä sä oot seurannut tämän viimeaikaista sosiaalisen median alustojen politisoitumista, ennen kaikkea tietysti Elon Muskin sekoiluiden, kai tällaista sanaa voidaan käyttää, niin kautta. Ja toki myös Mark Zuckerberg on tässä tullut esiin uudella tavalla poliittisena hahmona ja muitakin.
Salla-Maaria Laaksonen:
Joo, ainakin aika hämmentyneillä mielillä sanoisinko. Eli ainakin just nimenomaan politisoituminen on hyvä sana siihen, mitä tapahtuu nyt aika räikeästi. Me ei olla ehkä aiemmin nähty sellaista, että sosiaalisen median alustayritykset ottaisi tällä tavalla poliittisesti ikään kuin kantaa ja puolia, tai välttämättä edes puolia, mutta näin selvästi ikään kuin muuttaisi omia käytäntöjään ja omia politiikkojaan ikään kuin sen suuntaisesti, että mikä on tällä hetkellä nimenomaan Amerikassa vallitseva ilmapiiri, mikä nyt sitten ennen kaikkea näyttää siltä, että he yrittää pedata itselleen ikään kuin hyviä toimintamahdollisuuksia Trumpin hallinnon alla.
Matti Ylönen:
Joo, tätä on itsekin toistellut, kun on käynyt tässä puhumassa, että helposti niin kuin julkinen keskustelu olisi menossa semmoiseen, että tässä jotkut kulttuurisodat ja muut, mutta aika isot taloudelliset intressithän tässä on taustalla.
Salla-Maaria Laaksonen:
Niin, ja siitä mä uskoisin että tässä on kysymys, että he ovat nyt nähneet, että heillä on tilaisuus ikään kuin tehdä, voiko tätä nyt edes kutsua lobbaukseksi enää, kun se tehdään niin avoimesti varsinaisesti, mutta ikään kuin muuttua poliittisiksi toimijoiksi siinä mielessä, että se politiikka, mitä he ajaa, ei välttämättä nyt liity edes mihinkään puoluepolitiikkaan tai siinä mielessä just vaikkapa kulttuurisotaan, vaan enemmänkin vaan siihen, että he haluavat tehdä bisnestä ja tehdä sitä mahdollisimman rajoittamatta. Ja nyt näyttäisi, että siihen olisi ihan hyvä momentum tällä hetkellä.
Matti Ylönen:
Joo, hyvin sanottu, että se ei liity puoluepolitiikkaan siinäkään mielessä, että se liittyy hyvin paljon Trumpiin ja Vanceen ja he on toki Republikaanipuolueen ihmisiä, mutta hyvin paljon yksilöitä poliittisina toimijoina.
Salla-Maaria Laaksonen:
Ehkä sitten samaan syssyyn on hyvä muistaa, että tavallaan ainahan teknologia ja alustat ovat olleet poliittisia tavalla tai toisella, mutta ehkä myös vähän eri tavalla kuin mitä nyt nähdään.
Eli tietyllä tavalla ne aiemminkin on olleet alustoja ja teknologioita, jotka on rakennettu nimenomaan amerikkalaisille arvoille, sikäli kun ne ovat amerikkalaisia yrityksiä. No sitten toisaalta meillä on TikTok tai Doyin esimerkkinä palvelusta, joka on varsinkin se kiinalainen versio rakennettu nimenomaan kiinalaisille arvoille. Mutta tämä on ehkä sellainen asia, mitä me ei oikein nähdä, eikä osata miettiä, eikä tunnistaa sitä siinä meidän arjen käytössä ollenkaan.
Mutta mikä sitten toisaalta näkyy esimerkiksi siinä, että vaikkapa Metan palveluissa on ollut aika pitkään tiukat politiikat siitä, että miten vaikkapa naisvartaloita saa alastomana näyttää, ja onko esimerkiksi imettämisen kuvaaminen sallittua vai ei ole, niin on aika paljon poistettu ja moderoitu sieltä pois sellaista kuvastoa, koska amerikkalaisessa yhteiskunnassa sitä paljon enemmän katsotaan asiana, jonka ei pitäisi olla näkyvillä. Vaikka meillä Suomessa on esimerkiksi aika eri käytännöt ja standardit taas siihen. Mutta tällaisissa pienissä asioissa siellä on tullut ikään kuin sitä jonkinlaista poliittisuutta aiemminkin.
Matti Ylönen:
Joo, imettämiseen ja saunakulttuuriin.
Salla-Maaria Laaksonen:
Joo, esimerkiksi joo. Tai ihan vaan uimapuvussa näkyvä nainen tai tankotanssijat esimerkiksi on kärsineet pitkään siitä, että heidän ikään kuin ammattiasunsa, joka nyt sattuu olemaan aika pieni, kun sä et muuten pysy siinä tangolla, niin on sitten esimerkiksi Instagramin mielestä selvästi liian alaston.
Matti Ylönen:
Joo, ja tuosta on nyt tietysti tästä Yhdysvallat-riippuvaisuudesta on paljon puhuttu suhteessa sotilasteknologiaan ja muuta, mutta ei ehkä ihan samalla tavalla, että ainahan nämä on ollut amerikkalaisiin arvoihin pohjautuvia nämä amerikkalaiset alustat, ja nyt kun ne arvot muuttuu, niin alustatkin muuttuu ja infrastruktuurit muuttuu.
Salla-Maaria Laaksonen:
Niin, eli tietyllä tavalla se on jopa, voiko sanoa, että oletettavaa.
Matti Ylönen:
Niin.
Salla-Maaria Laaksonen:
Mutta on ne tietysti aika isoja muutoksia, mitä nyt vaikka Metan kohdallaon tehty nyt. Nyt täällä on 2025 alkuvuodesta heti. Eli esimerkiksi muutettu suoraan niitä moderointisääntöjä tai käyttösääntöjä, että minkä tyyppistä puhetta alustalla saa olla. Ja esimerkiksi, että siellä aiemmin mainittiin erikseen vihapuhe, mutta ei mainita enää, vaan se muotoilu on joku tällainen vihainen sisältö -tyyppinen vähän ehkä tällainen kiertoilmaisu, että mitä ylipäätään saa sanoa ja mitä ei.
Ja sitten siellä on tosiaan nyt näitä, mistä on paljon uutisoitu tämän vuoden alkupuolella, että esimerkiksi on ok haukkua seksuaalivähemmistöjä hulluiksi, mikä on erikseen ollut mainittuna siellä Metan koulutusohjeissa, että tällainen sisältö on nykyään ihan ok. Mutta en tiedä, käynyt ehkä mielessä, että onko ne siellä vain sen takia, että sieltä ei nyt ihan heti tarvitse uutta istuvaa presidenttiä lähteä moderoimaan ja heittämään ulos alustoilta, koska hänhän osuu näihin sääntöihin aika nopsaa tai tällaisiin. Tai niihin aiempiin viime vuoden sääntöihin olisi osunut.
Matti Ylönen:
Kyllä, siis kuulostaa toki hyvin vakavalta, mutta samaan aikaan hyvin pikkumaiseltakin, että jotain ei ole saanut sanoa hulluksi, mikä nyt on lähinnä tämmöistä ala-aste-tyyppistä, niin kuin voisi ajatella. Ja nyt saa, että erikseen tehdään se päätös, että hei nyt tämä onkin ok.
Salla-Maaria Laaksonen:
Nimenomaan, mutta näitähän tosiaan Trumpin lausunnoista löytyy kyllä tämän tapaisia ilmaisuja.
Matti Ylönen:
Niin, päivittäin lähes.
Salla-Maaria Laaksonen:
Niin kuin lähes päivittäin juurikin näin. Ja sanotaanko, että olisi se nyt ehkä näyttänyt sosiaalisen median alustayrityksille aika huonolta aloitukselta uuden presidentin aikakaudelle, jos heidän ensimmäisenä pitäisi alkaa moderoimaan hänen sisältöjään.
Matti Ylönen:
Niin, siinä voisi tulla…
Salla-Maaria Laaksonen:
Ehkä siinä on ollut vähän tällainenkin pakkorako ja ehkä vähän samalla sitten yritetty myös rapsutella selkää uudelle hallinnolle, mikä nyt selvästi toimi, kun siellä sitten istuttiin rivissä kaikki teknologiajohtajat siellä virkaanastujaisissa.
Matti Ylönen:
Joo, tämä ikoninen kuva, tämä valokuvat, jotka etenivät. TikTokin edustaja oli sitten siellä takarivissä sitten vähän kauempana.
VÄLIJINGLE SOI
Matti Ylönen:
Mä oon huomannut, en tiedä onko sun silmiin tullut, mutta nyt tietysti kuntavaalit lähestyy ja ehdokkaat on aktivoituneet, ja parikin ehdokasta on tuolla sosiaalisen median alustoilla sanonut, että kun sen ehdokastilin avaa ja katsoo vaikka nyt Facebookin tai jonkun muun alustan tätä oletusvirtaa, että se on hyvin täynnä tämmöistä varsin laitaoikeistolaista sisältöä. Olisi kiinnostava nähdä tässä tutkimusta. En tiedä millä tavoin sitä nyt voi käytännössä sitten tehdä.
Mutta tuntuu jotenkin siihen, että ehkä Suomessakin ollaan nyt pikkuhiljaa heräämässä siihen, että tällaisia vinoumia on. Ja toki näitä uutisia on tullut Yhdysvaltojen vaaleista ja muualtakin. Jaatko sen ajatuksen, että yllättävän pitkään tässä on mennyt, ja miksiköhän tässä on mennyt näin pitkään, että on herätty tähän algoritmien puolueellisuuteen?
Salla-Maaria Laaksonen:
Ja tavallaan niin kuin, niin ehkä se näyttää helposti siltä, että ne on puolueellisia. Mutta ehkä siinäkin taas se kysymys, että siinä ei ole. Sanotaan todennäköisesti, koska mehän emme tiedä, mitä ne nyt varsinaisesti tekee, mutta todennäköisemmin kyse ei ole siitä, että siellä joku olisi vääntänyt vipua, että he nyt pitää näyttää oikeistosisältöä. Okei, Elon Musk ja X tässä ehkä ihan eri tapaus, koska siellä saattaa ihan oikeasti ilmeisesti tapahtuakin jotain tällaista, mutta ainakin hänen omia sisältöjään halutaan nostaa esille, että siitä saa bonuksia, jos olet Musk ja twiittaat omalla alustallasi.
Mutta muuten siinä muuten siinä todennäköisesti on enemmän kysymys siitä, että tietynlainen ikään kuin poliittinen retoriikka toimii paljon paremmin sosiaalisen median algoritmisten järjestelmien kanssa. Eli ikään kuin se, että sieltä tulee sisältöä, joka herättää kiinnostusta, herättää tunteita, saa ihmiset klikkaamaan, saa ihmiset jotenkin reagoimaan siihen. Jolloin se tavallaan kutittaa niitä kaikkia mittareita, mitkä tyypillisesti vaikkapa Metan algoritmisessa järjestelmässä on niitä asioita, mitkä saa jonkun sisällön näyttämään kiinnostavalta, ja jolloin se sitten nostaa sitä entistä enemmän framille.
Eli se on tavallaan jollakin kierolla tavalla sitten yhteistä siinä, että onko se jonkun vauvauutinen tai sitten joku tosi äärioikeistolainen raflaava tunneviesti. Eli siinä usein on nimenomaan se, että siinä on jollakin tavalla tunteet pelissä.
Taitaa mennä vaan niin, että tällaista tunnepainotteista viestintää löytyy enemmän usein sieltä äärioikealta tai ylipäätään ehkä äärisuunnista tai sitten harvinaisilta ehkä yksittäisiltä poliitikoilta, jotka osaa nimenomaan tehdä raflaavalla tavalla sitä omaa viestintäänsä.
Matti Ylönen:
Joo ja tähän liittyen suositus edelliselle jaksolle Minna Ruckensteinin kanssa myöskin.
No sulla on yksi näitä teemoja, joita olet tutkinut on näitä sosiaalisen median alustoja poliittisen organisoitumisen muotoina, niin uskaltaisitko veikata, että miten nämä vaikka nämä moderointimuutokset tulee muokkaamaan sitä, että miten näitä käytetään poliittisen organisoitumisen alustoina?
Salla-Maaria Laaksonen:
No ehkä yksi iso muutos ylipäätään on se, että Metan palveluissahan poliittinen sisältö oli aika alas ajettua nyt viimeisten vuosien ajan. Eli he niin kuin, no oletan, että tässäkin on ollut joku bisneslogiikka itse asiassa taustalla enemmän, mikä liittyy ehkä siihen, että meillä on itse asiassa aika paljon käyttäjiä, jotka ei haluaisi nähdä politiikkaa ylipäätään sosiaalisessa mediassa, vaan he käyttävät sitä johonkin ihan muuhun arkisempaan tarkoitukseen.
Meta ihan tarkoituksella on siis Facebookissa ja Instagramissa ja oletan, että tämä on ollut myös Threadsissa, en ole ihan varma, mutta on painanut alas poliittiseksi luokiteltua sisältöä, mikä on sitten tietysti tunnistettu jollakin tavalla ja se on ehkä eri kysymys, että onko se mennyt aina nappiin. Mutta tämä rajoitus poistui nyt myöskin tammikuussa 2025. Eli nyt siellä ikään kuin saa jälleen puhua politiikkaa. Ja tämähän on tietysti kaikenlaisille aktivismille ikään kuin myös hieno asia.
Matti Ylönen:
Joo, onhan tässä Palestiinan kohdalla esimerkiksi puhuttu, että niitä uutisia on myös ollut hankala saada esiin tähän syötteeseen.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, just näin. Ja just tässä ehkä päästään siihen, että mikä milloinkin on poliittista ja millä tavalla sen pitää olla kehystetty. Ja Suomessakin muistan yhden tapauksen, että tiedediplomatia-tapahtuma esimerkiksi ei saanut markkinoitua Facebookissa, koska ilmeisesti diplomatia on sanana sellainen, että se vaan triggeröi siellä automaattisessa järjestelmässä jonkun tällaisen poliittisuusasteen. Ja sen jälkeen siellä on vaan ”ei”-kielto edessä.
Mutta kyllä se mun mielestä näkyy ainakin omissakin feedeissä tällä hetkellä, että se sisältö vaikkapa, mitä itselle nyt Instagramissa nousee, niin on muuttunut selvästi. Ja sittenhän nyt siis käyttäjä voi itse käydä päivittämässä sen, että kuinka paljon hän haluaa. Haluaako paljon poliittista sisältöä vai vähän vai ei ollenkaan.
Matti Ylönen:
Niin, josta moni ei tiedä välttämättä tai vaikka tietäisi, niin ei jaksa välttämättä tehdä sitä.
Salla-Maaria Laaksonen:
Juuri näin ja se on piilotettu sinne jonnekin aika syvälle niissä valikoissa, että en ole itse asiassa itsekään jaksanut etsiä sitä valintaa. En edes tiedä, mitä se on mulla, mutta joka tapauksessa sitä politiikkaa sieltä nyt nousee eri tavalla.
Eli siinä mielessä nyt kiinnostava seurata nyt vaikka Yhdysvalloissa, jossa tavallaan on aika poliittiset keskustelut käynnissä. Ja ehkä vastustus Trumpia kohtaan myös nousemassa tällä hetkellä. Ja sitä kuitenkin tehdään esimerkiksi niillä Metan alustoilla selvästi sitä vastarintaa myös siitä huolimatta, että toimitusjohtaja istuu siellä virkaanastujaisissa heti presidentin takana ja näin.
Matti Ylönen:
No ehkä siinä on jotain lohdullistakin, että ihan kaikkea ei kontrolloida kuitenkaan näiden firmojen päämajasta käsin.
Salla-Maaria Laaksonen:
Ei, joo. Ja sitten ehkä se, mikä ylipäätään vaikuttaa poliittiseen toimintaan nyt muutenkin, niin toki sitten on tämä toinen kehitys, mikä tässä on näkyvissä politisoitumisen myötäeli sosiaalisen median pirstaloituminen, mikä on pidempään näkynyt Twitterin tai X:n kohdalla niin, että ihmiset on jonkun verran tehnyt lähtöä sieltä ja ikään kuin todenneet, että palvelu tai varsinkaan sen toimitusjohtaja ei edusta sellaisia arvoja, mitä itse haluaisi edustaa, tai että se palvelu ei vain enää tuota ja tarjoa sellaista sisältöä, mitä haluaisi seurata.
Siellä on selvästi käyttäjäkunta ja sisältömäärä tai sisällön laatu ja fokus muuttunut, mutta samalla tavalla nyt ihmiset on sitten tämän vuoden puolella varsinkin alkaneet entistä kriittisemmin suhtautua myös Metan palveluihin ja tehneet ikään kuin niistä muuttoa muualle.
Niin tavallaan nyt on vähän epäselvää, että jos haluat tehdä poliittista aktivismia tai vaikkapa just vaalityötä ja sun pitäisi tavoittaa ikään kuin kaikki, niin meillä ei oikein ole tällä hetkellä sellaista sosiaalisen median alustaa, jossa se varmasti tapahtuisi.
Matti Ylönen:
Niin, tietysti ne ehdokkaat, joilla on laaja tukitiimi ja muuta ja resursseja, niin varmasti hyötyy tästä, että he pystyvät olemaan tehokkaasti monella alustalla verrattuna joku yhden hengen kampanja, niin voi olla aika pitkiä iltoja työpäivän jälkeen päivittää joka ikistä mahdollista somea.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, vaikka sitten toisaalta taas, no joo, jos vaaleja miettii, niin siinä on nyt jonkun verran vielä nähtävissä sitä, että ne alustat on ikään kuin puoluepoliittisesti myös jakautuneita. Meillä on nyt selvästi enemmän konservatiivista porukkaa X:ssä ja ehkä voisi sanoa, että Metan palveluissa myös, tai se on vähän semmoista keskitietä vielä. Ja sitten ehkä se on enemmän progressiivinen porukka, jotka on, niin kuin liberaalit, jotka on lähteneet siirtymään vaikkapa Blue Skyhin tai Fediversen palveluihin.
Matti Ylönen:
Joo ja näin jonkun ehdokkaan somessa jakavan vinkin toiselle ehdokkaalle, naispuolisia ehdokkaita molemmat, että kun kohdistaa mainokset vain naisille, niin tulee törkypostia paljon vähemmän, mikä ei sinänsä nyt valitettavasti ole välttämättä yllätys, mutta että tämäkinhän tietysti jakaa näitä sitten yleisöja eri segmentteihin.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, ja sitten meillä on perinteisesti ollut niin, että esimerkiksi naisten tavoittaminen on ollut helpompaa Instagramin kautta. Nyt en osaa sanoa, että onko siinä tapahtunut joku muutos. Instagram on ehkä palveluista eniten se, että sille ei ole ihan suoraan sellaista kilpailijaa, että nyt on jotain Pixelfedia ja muita. Ehkä jonkun verran sitä toimintaa on siirtynyt Threadsiin, mutta jos olet Meta-kriittisesti poistuvassa Metan alustoilta, niin se Threads ei tietysti oikein auta myöskään siinä.
Matti Ylönen:
Joo, tämä podcastin somepresenssihän on Instassa lähinnä ja olen sitä miettinyt, että pitäisikö sieltä lähteä, mutta on kyllä vaihtoehdot tosiaan vähän vähissä.
Salla-Maaria Laaksonen:
Joo, juurikin näin. Ja itse tein just Pixelfediin tilin, joka on siis Fediversen päällä toimiva, eli tällainen useiden eri instanssien kautta toimiva ikään kuin, no hyvin Instagram-kopio. Mutta se on aina vähän, jos lähdet uuteen someen, niin se alku on jotenkin vähän sellainen huutelee tyhjään ämpäriin tyyppinen tilanne, että missä mun kaikki kaverit on ja näin. Että se vaatii kyllä aika kestävyyttä, että jaksaa sen siirtymän tehdä kunnolla.
Matti Ylönen:
Niin, täytyy olla sellainen uudisraivaaja, että aina näkee sen vaivan päivittäkseen jotain tietäen, että kukaan ei reagoi siihen.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, ja ehkä näin sometutkijana itse sitten usein menee eri alustoille ja varailee niitä tilejä ihan vaan vähän, että pääsee katsomaan, mikä se meininki siellä on. Sitten niitä voi ottaa käyttöön myöhemmin, jos se alusta saa vähän enemmän nostetta. Tälleen esimerkiksi Mastodonin kanssa kävi itselleen, että minulla oli se tili siellä vaikka kuinka kauan, mutta sitten kun tuli Twitterin muutosten takia sinne vähän liikennettä, niin sitten otin sitä vähän enemmän käyttöön uudelleen.
Matti Ylönen:
Joo, mäkin kirjauduin sinne joku aika sitten ja huomasin, että mä olin nyt ehkä toisessa tai kolmannessa aallossa, että sinne oli aikaisemmin mennyt porukkaa, mutta ei siellä kyllä kauheasti tuntunut mun silmiini tapahtuvan, mutta voi olla vaan, että ne oli ne ihmiset, joita mä seuraan, niin ei ole päivittäinyt.
Salla-Maaria Laaksonen:
Joo, ja musta tuntuu, että se Bluesky on jo nyt tällä hetkellä vienyt aika paljon tilaa, varsinkin nyt sitten tällaisessa kansainvälisessä tai anglo-amerikkalaisessa keskustelussa. Että sitten, no joo, jännä nähdä, miten nyt esimerkiksi sitten Suomessa käy vaalikeväänä ja näin, mutta on se, että Suomessakin Bluesky selvästi saanut nostetta ja esimerkiksi organisaatiot on siirtynyt sinne kyllä jonkin verran.
Matti Ylönen:
Joo, ja siis näin just jutun nyt, en muista toistanko itseäni tässä podcastissa, mutta jotkut mediat on todenneet, että todella paljon pienemmillä seuraajamäärillä saa huomattavasti enemmän näkyvyyttä kuin X:ssä Blueskyn kautta, koska siellä ei ole sitä samanlaista algoritmia kuin X:ssä, joka tavallaan syrjii tällaista perinteistä mediaa.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, just näin. Ja varsinkin ehkä syrjii tällaisia uusia tilejä, jotka ei lähtökohtaisesti näytä ollenkaan kiinnostavilta.
VÄLIJINGLE SOI
Matti Ylönen:
Yksi asia, mitä olen tässä kanssa miettinyt, että se on jännä kuvio jotenkin, että edelleen aika merkittävässä osassa käyttäjäkuntaa, niin vaikka Muskia ja Zuckerbergiä pidetään tämmöisenä jonain sananvapauden sotureina tai muina. Kuitenkin Musk on maailman rikkain ihminen ja Zuckerbergkin on siellä aika korkealla.
Kun olet tutkinut tätä organisoitumista näillä alustoilla pitkään ja muuta, niin onko sinun tähän jotain teoriaa, että miksi näin on? Miksi tämä on niin sitkeässä tämä ajatus, että he nyt on jonkun pienen ihmisen puolella vaikkapa?
Salla-Maaria Laaksonen:
Niin, ehkä mä luulisin, että aika harva ajattelee, että no okei, Muskin fanit ehkä erikseen, mutta aika harva noin muuten ajattelee, että nimenomaan he olisi pienen ihmisen puolella, mutta varmaan siinä on sitten ihan se kokemus ja tavallaan myös ihan näyttö, että onhan sosiaalinen media joka tapauksessa ikään kuin antanut ääntä ihmisille enemmän kuin mitä perinteinen media esimerkiksi on ikinä tehnyt, että tavallaan vaikka tässä ollaan koko ajan somekriittisiä, ja se on tällä hetkellä se tapa, miten pitäisi olla ja puhua ja elää ja näin voimakkaasti.
Niin ehkä hyvä myös muistaa se, että on se sosiaalinen media myös tuonut aika paljon hyvää meidän yhteiskuntaan. Helpottanut ihmisten yhteydenpitoa, mahdollistanut just sosiaalisten liikkeiden syntymistä, mahdollistanut sen, että voit löytää niitä samanmielisiä, oli ne sitten minkä mielisiä tahansa, että se toki mahdollistaa kaikenlaista laista toimintaa, mutta joka tapauksessa, että se myös ihan oikeasti tukee sitä sosiaalisuutta ja tavallaan tekee sitä edelleen.
Tuolla on ihan valtavan paljon kaikenlaisia, oli ne sitten näillä suurilla alustoilla tai sitten jossain pienemmillä alustoilla tai Discordissa tai jossain keskustelupalstan nurkalla, niin tosi paljon pieniä yhteisöjä, jotka on ihan merkittävästi ikään kuin ne osallistujat varmasti saaneet siitä, että heillä on se yleisö ja se digitaalisen median ja viestinnän mahdollistama toiminta siellä. Eli tavallaan se arkikokemus siinä kuitenkin.
Matti Ylönen:
Joo, ja jos miettii jotain vähemmistöjen sosiaalisen olemisen tapoja, joskus menneinä vuosikymmeninä, niin on voinut olla aika yksinäistä jollain pikkupaikkakunnilla. Nyt toi sosiaalisen median kautta kuitenkin löytyy niitä yhteisöjä aika isosti.
Salla-Maaria Laaksonen:
Juurikin näin. Ja tavallaan siinä on ihan, no puhutaan vaikka näkyvyyden politiikka -tyyppisillä käsitteillä, että pelkästään se, että joku asia on ikään kuin näkyvillä yhteiskunnassa, niin sillä on merkitystä. Kun esimerkiksi mietitään, että mitä me ajatellaan normaalina ja hyväksyttävänä asiana, niin jolloin sitten just se, että vähemmistöt ylipäätään voivat olla esillä ja ikään kuin vaan sillä olemassaolollaan ja omalla viestinnällään ikään kuin tuoda itseään näkyväksi, niin se on aika merkittävää. Ja sillä on tehty kyllä paljon hyvää ehdottomasti ja avattu niitä toisten kokemusmaailmoja ja muuta tällaista.
Siinä mielessä tavallaan siinä on kuitenkin ehkä joku oikeastikin sananvapauden airut tai aura olemassa edelleen. Kyllä se jossakin määrin myös toimii. Samaan aikaan sitten just se kysymys, että kun ei ne ikinä ole tarjonneet samalla tavalla sitä sananvapautta ikään kuin kaikille, tai ainakaan näkyvyyden vapautta, tai ehkä vapaus on tässä vähän väärä termi, mutta tavallaan just se, että siellä on koko ajan ollut se mekanismi ikään kuin olemassa, että suosituimmat tilit ja suosituimmat hahmot saa enemmän näkyvyyttä ja enemmän seuraajia ja tavallaan tämmöinen Matteus-efekti toistuu vähän kaikessa.
Ja sinne myöskin periytyy tällaiset, mitä ollaan itsekin esimerkiksi politiikan yhteydessä tutkittu, että jos sulla on valta-asma politiikassa ikään kuin somen ulkopuolella, eli olet vaikka ministeri tai puolueen kärkiehdokas tai näin, niin se ikään kuin näkyvyys ja kannatus ja huomio myös periytyy sinne sosiaaliseen mediaan ja näkyy siellä myös kaikilla mittareilla.
Matti Ylönen:
Joo, mikä on ihan järkeenkäypää sinänsä.
No nostetaan nyt Google ja Amazon vaikka tähän tai ylipäätään näin laajemmin nämä alustat, jotka ei välttämättä ensisijaisesti ole ainakaan sosiaalisen median alustoja. No Micrososft nyt tietysti myös, vaikka sen nyt LinkedInin omistaakin.
No onhan nekin nyt politisoituneet, erityisesti tämä teknologinen suvereniteetti on nyt EU-ympyröissä. Ei se nyt välttämättä ehkä suomalaisen median sivuilla niin näy, mutta just tämä ajatus, että Euroopan pitää omaa kapasiteettia rakentaa tässä. Mutta ehkä kuitenkin sitten vähän vähemmän on niiden vallasta puhuttu, niin kuin vaikkapa meidän elämässämme verrattuna näihin sosiaalisen median alustoihin. Mitä ajatuksia tämä herättää?
Salla-Maaria Laaksonen:
Joo, siis juurikin se on vielä semmoista piilotetumpaa ja infrastruktuurisempaa valtaa, vaikka usein puhun myös ylipäätään sosiaalisesta mediasta myös tällaisena keskustelun infrastruktuurina, jolloin nyt sitten nimenomaan päästään takaisin niihin Metoihin ja X:ään ja näin.
Mutta ehkä se todellinen infrastruktuuri on sitten nimenomaan se palvelintasolla oleva infra, mikä on siellä alla. Ja toisaalta palvelin-, ehkä datainfra myös. Jos nyt miettii vaikka Googlea ensinnäkin, joka on aika, en edes tiedä mikä on se oikea prosenttiluku, mutta siis siellä on melkein joka ihmiseltä löytyy Google Maili käytännössä, ja sulla on olemassa ne tunnarit sinne ja sä jaat siellä ehkä jotain dokumentteja. Se on todella helppoa. Siitä on tullut vähän semmoinen normi.
Matti Ylönen:
Ja toki hakukone ja kartat ja kaikki.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, kyllä. Nimenomaan, että se on meidän arjessa aika iso sellainen arkeamme järjestävä tekijä monella tavalla. Ja mä luulen, että se on itse asiassa, no yli puolet varmaan puhelimista, niin kuin älypuhelimista, mitä on maailmalla, niin on Googlen infrassa, koska niissä on Androidin käyttöliittymä.
Ja sitten siellä tulee kaikenlaisia tällaisia kysymyksiä, niin kuin esimerkiksi, että siellä on aika kova kontrolli siinä, että mitkä sovellukset pääsee vaikkapa Play-kauppaan. Ja samoin tietysti Apple Store, sitten taas niin kuin iPhonen puolella ja näin, mitkä on osin tehty ihan kuluttajan suojaamiseksi. Siellä on ihan hyviäkin käytäntöitä. Mutta tosiaan siellä on myös ihan näiden yritysten omaa protektionismia, että minkälaisia vaikkapa maksupolitiikkoja sallitaan. Apple Storella on aika tiukat ukaasit näissä ja sinun on jotenkin pakko ohjata ne maksut muistaakseni edelleenkin sieltä Applen kautta, että siellä pystyy mitään käyttämään.
Tällöin aletaan todellakin puhua siitä infrasta ja rakenteista, jotka on todella välillä siinä meidän laitteissa niin syvällä ja niissä palvelimissa, että me ei edes niin kuin tajuta niitä. Ja ehkä vielä räikeämmin siis näkyy Amazonin kohdalla, mikä ei niin kuin todellakaan näy yksittäiselle kuluttajalle, mutta että meillä on niin kuin kolmannes kaikesta maailman web-saiteista pyörii jollakin tavalla AWS:n pohjalla, mikä on siis tämä Amazonin Web Service, joka pyörittää isoja palvelimia ja datakeskuksia.
Matti Ylönen:
Muistelen, Lehdonvirran Vili Aalto-yliopistosta oli selvittänyt tuon, mitä verottaja käyttää, ja olisiko se ollut just AWS, joku näistä isoista joka tapauksessa.
Salla-Maaria Laaksonen:
Todennäköisesti, ja siis suomalaiset mediat esimerkiksi tosi monet pyörii AWSNn päällä. Ja meillä itse asiassa podcast jossa olin ennen mukana sellainen kuin Askelpalautin, jos saa mainostaa historiaa tässä. Sieltä tietysti on mahtava jakso, missä podcast-kollega yritti elää siis muutaman viikon ilman, että hän käyttää mitään Amazonin palvelua. Ja hän siis blokkasi kaikki Amazonin IP-osoitteet omilta koneiltaan ja laitteeltaan. Ja hänhän ei päässyt mihinkään.
Matti Ylönen:
Niin varmaan tälle digital detoxiksi meni.
Salla-Maaria Laaksonen:
Todellakin. Muistaakseni hän piti jotenkin sitten puolivaiheessa ehkä vielä myöntyä, kun oli pakko saada tehtyä joku työasia suurin piirtein. Sitä ei ole vaan mahdollista tehdä ilman, että sä oot siellä Amazonin koukussa jollakin tavalla.
Matti Ylönen:
Joo, mä myös äskettäin kuulin yksi aika ison organisaation viestintäihminen sanoi, että valtavia summia, mitä heillä menee Google Mapsiin, että he saa siellä riittävän näkyvyyden itselleen. Ja tämä oli sellainen, kun sen kuulin, niin se oli tavallaan ihan järkeenkäypää, mutta en ollut tullut ajatelleeksi, että silläkin saa rahastettua riittävän isoilta organisaatioilta.
Ja siinäkin tavallaan, kun nyt karttaa zoomaan, niin kyllähän ne nyt kaikki, enemmän tai vähemmän kaikki, jotka siellä on, niin pystyy saamaan näkyviin, mutta osassa pitää kyllä mennä sinne kaikista isoimmalle zoomaustasolle tai pienimmälle, miten sitä nyt kattoo.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, kyllä, joo, just näin, että millä perusteella sinne nostetaan mitäkin ja siellä on myös hakutoimintoja, mikä näkyy siinä hakutoiminnossa ensimmäisenä. Ei ole pelkästään hakukoneoptimoinnista kyse siinäkään, mutta tietysti tuossa just hyvä se, että koska harva meistä maksaa Googlesta ja niiden palveluista, niin jokuhan niistä maksaa, mikä on ehkä hyvä pitää mielessä, että...
Matti Ylönen:
Jos et maksa tuotteista, niin olet tuote vähän niin kuin...
Salla-Maaria Laaksonen:
Juurikin tämä, jostain ne rahat sitten tulee ja näin.
VÄLIJINGLE SOI
Matti Ylönen:
Tuossa kun oli puhetta App Storesta ja muusta, että toki tuo EU:n digimarkkinasäädös nyt on avannut näitä jonkun verran. Mullekin tuli just tänään, olisiko tullut toisen kerran nyt puhelimeen, että minkä haluat oletusselaimeksi, niin kuin tämän tyyppisiä nyt on, mutta kyllähän siinä herää tietysti se kysymys, kuinka paljon ne nyt oikeasti vaikuttaa, kun ne on päässyt tähän monopoliasemaan. Kyllä mäkin tuon puhelimen oletusselaimen kanssa jatkoin, koska mulla on siellä kaikki kirjanmerkit ja kaikki muut.
Tämä oikeastaan vie vähän laajempaan kysymykseen, että jos nyt ajatellaan tätä, miten eri valtiot ja maanosat on suhtautunut teknologiasääntelyyn, Tämä ajatus, jonka vaikka Anu Bradford tuo Digital Empires-kirjassa ja Timo Harakka Datakapitalismi-kirjassa on vähän samanlainen, että on erilaisia tämmöisiä arkkityyppejä. Teknologiasääntely on ollut ja Euroopan unionissa on nimenomaan tällainen, että yritetään sääntelemään niitä markkinoita, mutta ei ihan samalla tavalla niin aktiivisesti teollisuuspolitiikalla tai muulla niitä ohjata. Ja nyt kun nämä on politisoitunut nämä alustat ja digitaaliset infrastruktuurit uudella tavalla, niin miten menestyksekkäänä tai epämenestyksekkäänä pidät tätä EU:n lähestymistapaa?
Salla-Maaria Laaksonen:
No sitä, kuinka menestyksekäs ja toimiva se on niin sitä varmaan nyt odotellaan tässä, että nähdään, mitä näille ensimmäisille kanteille käy, ja myöskin miten Amerikka reagoi tällä hetkellä, kun sieltä on nyt tullut Valkoisen talon taholta aika tiukkaa noottia näistä, että miten nämä yritykset sitten reagoivat ja minkälaista diilintekoa tässä nyt yritetään lähteä tekemään.
Matti Ylönen:
Joo, yhdistyy kauppapolitiikka ja kaikki muu menee siihen samaan suuntaan.
Salla-Maaria Laaksonen:
Juuri näin. Ja tavallaan kun puhutaan näistä alustoista, joilla on näin merkittävä se infrarooli, niin onhan se nyt aika hyvä kauppasodan ase myös lähteä keskustelemaan, koska meillä on aika moni toimija ongelmissa, jos meiltä, no ehkä Google nyt olisi aika raffi esimerkki, mutta vaikka sekin, että jos me Metan palvelut poistuisi Euroopasta, niin täällä olisi aika moni pienyrittäjä, poliitikko ja moni organisaatio ihan ongelmissa sen kanssa.
Matti Ylönen:
Puhumattakaan, jos Amazon tai Microsoft lähtisi.
Salla-Maaria Laaksonen:
No nimenomaan, nimenomaan meidän mistään toimistotöistä ei tulisi enää mitään.
Matti Ylönen:
Sitten ei veroilmoituksia jätettäisi.
Salla-Maaria Laaksonen:
Ja sekin nimenomaan, se olisi ehkä, no en tiedä, verot varmaan pitäisi silti maksaa. No joo.
Mutta siitä huolimatta, että katsotaan, miten tämä tilanne kehittyy ja miten se toimii, niin jotenkin kyllä mä itse olisin ehkä eurooppalaisena ylpeä ja näkisin, että se on hieno juttu, että meillä on rohkeasti myös tehty sitä erilaista mallia ja ikään kuin tunnistettu se, että meillä on nyt tällaisia yritystoimijoita, jotka on ikään kuin, no Suomen lainsäädännöllistä termiä käyttäen, niin tietyllä tavalla niillä on jopa tämmöinen yleispalveluasema. Joillakin niillä, vaikka ne ei tietenkään lainsäädännöllisesti ole sitä, mutta ne on niin merkittävässä roolissa. Ja varsinkin nyt sitten ehkä Google ja Amazon alkaa mennä siihen, että ne on niin kietoutuneena moneen asiaan, että juurikin yhteiskunta ei meinaa toimia, jos ne tästä yhtäkkiä napattaisi pois.
Ja sitten just kaikki tämä julkisen keskustelun infra, niin kyllä mä ylipäätään näen sen tervetulleena, että niitä jotenkin säännellään ja ajatellaan, että tässä nyt ei ylipäätään ole kysymys ihan mistä tahansa yrityksistä, vaan ne on onnistuneet pääsemään aika erikoiseen ja merkittävään asemaan.
Ja mun mielestä se on jo pelkästään niin kuin DSA:ssa ja DMA:ssa hienoa, että meillä on nyt ylipäätään termi, jolla niitä kutsutaan. Että ne ei ole mitä tahansa firmoja vaan, vaan ne on nyt niin kuin VLOP:peja, mikä ei ehkä suomalaiseen suuhun taivu näin hyvin, mutta siis very large online platform.
Matti Ylönen:
Tai VLOSE:ja, very large online search engine.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, eli erittäin suuri verkkopalvelu.
Matti Ylönen:
Tai portinvartioita, se on helpompi.
Salla-Maaria Laaksonen:
Portinvartija, kyllä. Se ei kuulosta niin viralliselta, mutta joo, sitähän ne nimenomaan on monella tavalla. Niin, mun mielestä se on jo pelkästään merkittävää, että meillä on termi, jolla me voidaan kutsua niitä, ja mikä auttaa meitä ikään kuin myös diskursiivisesti rakentamaan sitä niiden erityislaatuisuutta, joka niillä on yhteiskunnassa.
Matti Ylönen:
Joo, kyllähän nimeämisen politiikka on hyvin merkittävä politiikan laji, jota Trump tekee sitten ihan eri kategorioissa, mutta se on ehkä oma keskustelunaihe sitten.
VÄLIJINGLE SOI
Matti Ylönen:
Nythän tässä on tämän EU:n sääntelyagendan lisäksi herännyt tämä keskustelu teknologisesta suvereniteetista, jonka tuossa mainitsin. Olin itse Intiassa tuossa käymässä ja siellä oli tosi kiinnostavaa seurata tämä Intian digitaaliset julkiset infrastruktuurit -keskustelua, että miten siellä on hyvin paljon tätä rakennettu ja nimenomaan Intia-lähtöisesti, ja olen huomannut, että Euroopassakin on nyt virinnyt keskustelua. Esim. EuroStack-termi, johon ajattelin, että voisi palata jossain tulevassa podcastissa, että miten Euroopassa voitaisiin koko tätä ekosysteemiä, tai mitä sanaa nyt käyttää, niin lähteä rakentamaan eurooppalaiselle pohjalle.
Näetkö sä itse tämmöisen tarpeen ja suhtaudutko miten optimistisesti tai pessimistisesti tällaisiin virityksiin?
Salla-Maaria Laaksonen:
No ylipäätään mun mielestä se on hyvä asia, että me aletaan puhua vaihtoehdoista. Että oli se nyt kysymys sitten niistä somepalveluista tai siitä digi-infrasta tai palvelimista. niin jotenkin, kun siinä on ollut niin vahvaa keskittymiskehitystä ja myös sellaista, että vähän myös ehkä käyttäjinä ja tilaajina, asiakkaina mennään tosi helposti laput silmillä ja otetaan vaan se AWS, eikä paljon mietitä, että onko jotain muita edes olemassa. Niin tavallaan nyt tämä politisoitumiskeskustelu ja juurikin kaikki Euroopan omaa suvereniteettiin liittyvät kysymykset ikään kuin nostavat omasta kivasti sitä esille, että se on yksi syy lisää ikään kuin vähän miettiä ja katsoa niitä vaihtoehtoja.
Se on mun mielestä tosi tervetullutta keskustelua. Ja sitten jotenkin, että tuntuu, että välillä itsekinhän on laput silmillä eikä edes osaa ajatella niitä vaihtoehtoja. Mutta nyt esimerkiksi just tällä viikolla tuli vastaan sellainen, muistaakseni ihan europeanalternatives.com -tyyppinen nettisaitti, mihin on siis listattu teemoittain erilaisia digipalveluita, jotka on nimenomaan eurooppalaisia. Ja siis se on varmaan ollut tuolla olemassa jo kauemmin tämä saitti, mutta eipä nyt ole tullut tarvetta tällekään kuluttajalle mennä sitä etsimään. Niin se oli ainakin itselle jo semmoinen mahtava lista silleen, no niin, että tähän mä voin lähteä etsimään ja miettimään, että voisinpa itse asiassa siirtyä tuonne Proton-mailiin täältä Google-mailista.
Ja myös jotenkin se, että monet niistä palveluista, vaikka se Proton maksaa, mutta sitten mä ajattelin, että mä myös ihan mielelläni maksan siitä, että mä saan palvelun, joka on enemmän kiinnostunut mun yksityisyydestä ja et mä saan myös jotakin konkreettista vastineeksi siitä rahasta, mitä esimerkiksi se, että mä ostaisin lisää tilaa Googlelta, niin ei mulle tarjoa, koska ne edelleen seuraa ja trackkaa ja tallentaa kaiken mun tekemisen siitä huolimatta, että olisin maksava asiakas.
Matti Ylönen:
Joo, voi olla, että nuoremmat katsojat ei muista, mutta Whatsappkin oli maksullinen alkuun. Se oli kyllä vain euron vuodessa. Muistaakseni ehdin yhden vuoden sitä maksaa, ja sitten Meta osti sen ja siitä häipyi maksullisuus, mutta tuli muunlaisia naruja siihen datan rohmuamisen ja algoritmisen mainostuksen kautta.
Salla-Maaria Laaksonen:
Mietin just, että näistä vaihtoehdoista kun in puhe, niin mun mielestä myös Fediverse-kehitys ylipäätään on tosi kiinnostavaa. Eli Fediverse viittaa tällaisiin hajautettuihin sosiaalisen median palveluihin. Ideana ikään kuin lyhykäisyydessään se, että vähän samalla tavalla kuin meillä on sähköposti, joka voi olla sulla sitten ihan millä tahansa domainilla ja palveluntarjoajalla, mutta sä kuitenkin voit mailailla kaikkien kanssa, niin että tämä sama kehitys olisi tulossa myös sosiaaliseen mediaan. Eli sulla voi olla eri instansseilla tai palvelimella se sun oma tili, ja niillä eri instansseilla voi olla hyvin erilaisia käyttösääntöjä. Joku on todella vapaan sanan puolesta ja kaikki käy, ja jossakin on taas todella paljon tiukemmat yhteisönormit. Ja joku voi olla suomalainen ja sitä ylläpidetään näin, tai joku on vain seksuaalivähemmistölle tai mitä ikinä, mutta kuitenkin kaikkien näiden eri instanssien välillä pystyy myös keskustelemaan ja jopa eri palveluiden välillä, niin kuin tällä hetkellä esimerkiksi Blueskyin ja Mastodonin välillä pystyy seuraamaan tilejä ristiin.
Tämä on mielestäni ylipäätään sellainen tosi kiinnostava kehitys, mitä toki sitten myös Euroopan digisääntely on osaltaan, no ei ehkä ajanut, mutta ainakin tukenut. Mutta just sellainen, että päästäisiin irti siiloista mahdollistettaisiin ikään kuin myös käyttäjille enemmän vapautta myös esimerkiksi vaihtaa sitä sun palvelinta ja ottaa sun tavarat mukaan ja datat mukaan ja mennä jonnekin muualle niiden kanssa. Ja ikään kuin seurata myös eettisesti ja omien arvojen mukaan sitä, että missä sä haluat olla ilman, että se sitten estää sua kokonaan myöskään viestimästä muiden kanssa, mikä nyt tällä hetkellä vähän on tilanne esimerkiksi Metan palveluissa tai X:ssä, että jos sulla ei ole tiliä siellä ennen kuin soronoo, ovi on kiinni.
Matti Ylönen:
Se on suljettu puutarhaa tällaista anglismia käyttääkseni.
Ja on tosiaan toivoa herättävää, että tällaisia vaihtoehtoja on. Ja kun aiemmin puhuttiin pirstoutumisesta, niin onhan tässä myös näkynyt se, että jokainen sukupolvi löytää vähän omat somealustansa, koska ei haluta olla siellä, missä ne vanhemmat sukulaiset esimerkiksi on. Että ehkäpä sitäkin kautta nämä Fediverse ja muut tai mitä ikinä nyt nouseekaan, niin saa sitten uusia isoja käyttäjäkuntia.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kyllä, kyllä. Ja just mahdollistaa tavallaan samaan aikaan sen, että voi olla se joku julkinen jaettu tila, mutta sitten voi olla enemmän myös niitä yksityisiä omia tiloja, mitä tavallaan nyt ehkä nuoremmat käyttäjäryhmät on ylipäätään eri tavalla etsinyt omassa sosiaalisen median käytössään kuin vaikkapa meidän sukupolvi.
Matti Ylönen:
Kyllä. Onko jotain, mitä vielä haluat sanoa tähän lopuksi?
Salla-Maaria Laaksonen:
No, mitä tähän nyt vielä julistaa. Vaihtakaa WhatsAppista Signaliin kaikki ihmiset. Menee kolme sekuntia, ehkä vähän kauemmin.
Matti Ylönen:
Noniin. Siinä tuli käytännön suositus.
Salla-Maaria Laaksonen:
Se on tämä.
Matti Ylönen:
Itsekin olen hieman tekemässä sitä siirtymää. Vähän se menee aina yksittäisten ihmisten kanssa tietyllä alustalla. Jotkut ovat vielä jossain vanhemmissa viestimissäkin, mutta siihen suuntaan menossa.
Salla-Maaria Laaksonen:
Joo, minulla on siellä vielä muutama jämäryhmä on Telegramissa, josta he ovat suostuneet liikkumaan, mutta kaikki muu on Signalissa. Toisenlainen maailma on mahdollinen, me voidaan sitä itse tehdä.
Matti Ylönen:
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin ja kiitos haastattelusta viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen.
Salla-Maaria Laaksonen:
Kiitos.
TUNNUSMUSIIKKI SOI
Matti Ylönen:
Viestinnän dosentti ja valtiotieteiden tohtori Salla-Maaria Laaksonen työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksessa. Alustojen valtaa tuottaa Toivo Hursti. Musiikki on Pietu Korhosen ja Pasi Savorannan käsialaa. Podcastin taustalla oleva tutkimushanke toimii Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja hankkeen rahoittajina ovat Suomen akatemia, sekä Helsingin sanomain säätiö. Kiitos tukijoillemme ja seuraajillemme.