13.9.2000 Matti Leskinen
Tutkamittauksia 12.9.2000 klo 11.33
Tutkakuvat ovat pystyleikkauksia, jossa vaaka-akselina on etäisyys tutkasta ja
pystyakselina korkeus merenpinnasta kilometreinä. Mittaukset on tehty
eteläkaakkoon Suomenlahdelle päin.
Kuvissa nähdään hyönteisistä tullutta tutkakaikua. Aika yhtenäinen
kaikukerros ulottui noin kilometrin korkeudelle. Tämän yllä
erottui hyvin harvassa yksittäisiä isoja hyönteisiä. Myös alempana
isot hyönteiset voidaan erottaa kuvassa ympäristöään voimakkaampina kohteina,
joiden leveys on noin 100 m tutkan mittaustilavuuden kokoa vastaavasti.
Kaiun voimakkuus
Violetti heikointa, sininen vahvempi ja vaalea sävy
tummaa samanväristä voimakkaampi.
Voimakkain kaikukerros oli 800-1000 m korkeudella, vaikka voimakkaimmat
kaiut liittyivätkin yksittäisiin suuriin hyönteisiin eri korkeuksilla.
Säteensuuntainen nopeus
Punainen 0-6 m/s, keltainen ja vihreä 7-12 m/s sininen yli 13 m/s.
Nopeudessa myös suuret hyönteiset aiheuttivat vaihtelua pari metriä sekunnissa.
Tästä seuraa hieman ylimääräistä kirjavuutta 100 m luokkaa olevina täplinä.
Vahvin kaikukerros oli samalla myös nopeimman virtauksen kerros.
Nopeuden hajonta
Violetit sävyt pienimpiä, sininen, vihreä, keltainen ja punainen suurempia
ja vaalea sävy tummaa samanväristä voimakkaampi.
Yli kilometrin korkeudella yksittäiset isot hyönteiset merkitsivät vähäistä
nopeuden hajontaa (mittausaika alle 0,2 sekuntia), vahvimmassa kaikukerroksessa
hyönteisiä oli myös niin paljon, että hajonta oli lähes jo tuulen nopeuden
vaihtelua kuvaava ja pienempää kuin esim. muutaman eri suuntiin lentävän
hyönteisen tapauksessa.
Vahvan kaikukerroksen kohdalla oli havaittavissa selvää yhtenäistä
lentosuuntaa koillinen-lounas akselin mukaan eli käytännössä lähes
kohtisuorassa virtausta vastaan. Tämä osaltaan pienentää mitattua nopeuden
hajontaa. Toisaalta tämä merkitsee myös sitä, että virtauksen suurin nopeus
liittyi tuuleen eikä siihen että hyönteiset olisivat kulkeneet samaan suuntaan
tuulta nopeammin tässä kerroksessa.
[tuorein kaiku]
[kaikutilanteet]
[Matti Leskinen]