2010-04-13 Matti Leskinen

Hyönteisvaeltajia ja lintujakin

Tutkakuvissa kellonaika UTC eli 3 h jäljessä Suomen kesäaikaa.
Tutkaheijastuvuus, dBZ, (Reflectivity) kertoo kohteiden koosta, linnut ovat vahvoja suhteessa hyönteisiin. Tutkapulssin pituus ja keilan leveys laajentavat yksittäisestä kohteesta tulevan kaiun läiskäksi, varsinkin linnuista kaikua saadaan hyvin myös tutkakeilan keskikohdan viereltä. Tavanomaiseen tapaan dBZ lasketaan vaakapolaroidun säteilyn kaiusta.
Säteettäisnopeus (Mean velocity) on siis nopeuden komponetti tutkasäteen suunnassa, mittausteknisesti ei suoraan määritetä Doppler-siirtymää vaan kaiun (suhteellisen) vaiheen muutos pulssista toiseen, yksikäsitteiseen nopeuteen päästäöän, jos vaihe eli kohteen etäisyys muuttua alle neljäsosan aallonpituudesta, joka on noin 5,4 cm. Suuremmilla nopeuksilla mittaus on aliasoitunut eli laskostunut, Doppler-spektrissä nopeus näkyy väärällä kohdalla, yksittäisten kohteiden tapauksessa silti sangen täsmällisesti.
Differentiaalinen heijastuvuus, ZDR, (Diff Refl) kertoo kuinka monta dB kaiku on suurempi vaakapolaroidulla kuin pystypolaroidulla säteilyllä. Käytännössä pitkulainen hyönteinen vaakasuorassa ollessaan aiheuttaa kylki kohti tutkaa lentäessään huomattavasti suuremman kaiun vaaka- kuin pystypolaroidulla säteilyllä, jos sen sijaan ruumis on enemmän pystypäin, niin tilanne onkin toinen.

Kartiokeilauksia

Korkeuskulma = El, 1,5 asteen korkeuskulmalla tutkakeila on jo noin 500 m korkeudella 20 km etäisyydellä, kauempana Maan pinnan kaarevuus edelleen lisää mittauskorkeutta huomattavasti horisonttitasolta mitattavaan nähden.

Sadetta tai satavaa pilveä on jonkin verran Suomen rannikolla Helsingistä (keskeltä) itään. Hyönteiset aiheuttavat aika yhtenäisen nopeusjakauman, kertoen virtauksesta pohjoisesta, linnut lentelevät huomattavn erilaisilla nopeuksilla ja lisäksi vastaiseen tuuleen.



Pystypoikkileikkauksia

Vaaka-akselilla etäisyys/km ja pystyakselilla korkeus/km.
Sivukulma = Azimuth, 90 = E, 180 = S, 270 = W, 360 = N.

Hyönteiset erottuvat 800 m alapuolella yksittäisinä pisteinä alle 10 km päässä tutkasta, siksi vain isohkoja. Lintuja on lisäksi melko paljon ja näiden lisäksi satelevien pilvien rippeitä.
Hyönteisten osalta dBZ ja ZDR molemmat kertovat että itä- ja länsipuolella olisi enemmänkin vaakasuuntaista hyönteistä havaittuna. Tämä voi kertoa ruumiin eli lentosuunnan olleen myötä-/vastatuuleen, mutta alle 0 dB ZDR etenkin pohjoispuolella kertoo itse asiassa että ruumis on ollut huomattavasti pystysuuntainen.







kaikukatsaus