30.5.2003 Matti Leskinen
Tutkakaikujen pystypoikkileikkauksia 26.5.2003
klo 13 aikaan eteläkaakosta
Kuvien vaaka-akselina on etäisyys tutkasta ja pystyakselina korkeus
merenpinnasta kilometreinä.
Tutkaheijastuvuus
Väriasteikoilla violetti on heikompaa kaikua, sininen, vihreä, keltainen
ja punainen järjestyksessä voimakkaampaa kaikua tarkoittava. Vaaleampi sävy
merkitsee myös vahvempaa kaikua.
Jonkin verran yksittäiset isot hyönteiset erottuvat kuvasta myös alemmilla
tasoilla, mutta erityisesti 1,5-2,5 km korkeudella.
Säteensuuntainen nopeus
Nopeus eri kerroksissa on sangen tasainen, paljolti siksi, että tuulen
nopeus oli huomattavan suuri, 15-20 m/s.
Doppler-spektrin leveys
Väriasteikko on samanlainen kuin tutkaheijastuvuudessakin ja suure kuvaa
säteensuuntaisen nopeuden hajontaa tutkan mittaustilavuuden sisällä.
Mittaustilavuuden määräävät tutkan antennin keilan leveys sekä käytetyn
säteilypulssin pituus. Käytännössä tämä tilavuus on 5 km etäisyydellä
sadan metrin luokkaa etäisyyssuunnassa ja saman verran leveydeltään.
Tässä suureessa yksittäiset isot hyönteiset erottuvat parhaiten, mikä
johtuu siitä, että näiden oma lento aiheuttaa merkittävän eron pienemmistä
lähes tuulen mukana kulkeviin hyönteisiin ja siten mittaustilavuuden
sisäinen nopeuden hajonta lisääntyy.
[tuorein kaiku]
[kaikutilanteet]
[Matti Leskinen]