Tutkakaikuja 11.3.2003 noin klo 20-22
0,7 asteen korkeuskulmalla Helsingin ympäristöstä
11.3.2003 Matti Leskinen
Suodattamaton tutkaheijastuvuus klo 20.11
Väriasteikoilla violetti on heikompaa kaikua, sininen, vihreä, keltainen
ja punainen järjestyksessä voimakkaampaa kaikua tarkoittava. Vaaleampi sävy
merkitsee myös vahvempaa kaikua.
Pääasiassa tässä kaiku on peräisin lähimaastosta, koska Doppler-siirtymään
perustuvaa suodatusta ei ole tehty. Näin voi periaatteessa myös tarkastella
onko karttapohja jokseenkin oikein Suomenlahden saarien ja rantaviivojen
kohdalla.
Liikkuvien sirottajien tutkaheijastuvuus klo 20.11
Maakaiut eivät näy, joten kaiut ovat peräisin liikkuvista sirottajista ja
tässä tapauksessa lähinnä linnuista.
Sirottajien säteensuuntainen nopeus klo 20.11
Merkittävimpänä kaiunaiheuttajana ovat Santahaminan ja Isosaaren tienoilla
lentävät linnut. Näiden säteensuuntainen nopeus on 5-8 m/s ja mikäli niiden
lentosuunta oli etelään, niin lentonopeus olisi ollut 10 m/s luokkaa.
Myöhemmin tulleessa sateessa virtaus oli etelälounaasta/lounaasta 12-14 m/s,
joten tuuli oli linnuille vastainen.
Kuvasarja 15 minuutin välein kaakkoissektorista
Kuvasarjassa nähdään säteensuuntainen nopeus Helsingin kaakkoissektorissa
15 minuutin välein, klo 19.56 - klo 21.56, toinen kuva vasemmalta klo 20.11.
Viimeisissä kuvissa nähdään myös lounaasta tulleiden sateiden yhtenäinen
tuulesta riippuva säteensuuntaisen nopeuden jakauma. Suurin arvo nopeudella
oli etelälounaassa/lounaassa 12-14 m/s. Kaakossa nopeus lähestyy nollaa eli
virtauksella ei ole säteensuuntaista nopeutta, koska tuuli puhaltaa tutkan
mittaussuuntaan nähden kohtisuorasti.
[tuorein kaiku]
[kaikutilanteet]
[Matti Leskinen]