Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteena on vahvistaa tarttuviin eläintauteihin liittyvissä tehtävissä tarvittavaa asiantuntijuutta. Laaja-alainen koulutus tukee opiskelijan erityisasiantuntijuuden kehittymistä muuttuvassa ja monitieteellisessä toimintaympäristössä. Erikoiseläinlääkärillä on valmiudet arvioida ja kehittää työtään ja sen käytänteitä ja toimia erityisalansa asiantuntijana monialaisissa verkostoissa.
Erikoistumiskoulutuksen sisältö on määritelty työelämälähtöisesti, ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehittyminen on tärkeä osa koulutusta. Merkittävä osa koulutuksesta kytkeytyy työtehtäviin, ja mahdollistaa tiedon ja opitun soveltamisen käytännön työssä. Koulutukseen sisältyvät valinnaiset opintojaksot, kurssimuotoinen opiskelu sekä erikoistumistyö mahdollistavat osaamisen syventämisen opiskelijan valitsemilla aihealueilla.
Monet eläinten tarttuvat taudit ovat myös ihmisten tarttuvia tauteja. Tulevaisuudessa COVID-19 kaltaisia, eläinten ja ihmisten välillä leviäviä tauteja, tullaan näkemään enemmän. Asiantuntijoita tarvitaan jatkossa yhä enemmän.
"Opiskelun aikana ei istuta vain luennoilla, vaan tässä saa oikeasti tehdä ja oppia sitä oikeaa työtä tekemällä. Tieto ja taito kehittyvät rinta rinnan ja lopuksi huomaa, että osaa ja tietää jo aika paljon omasta erikoisalastaan. Opiskelusta saa eniten irti, kun löytää oman lempiaiheensa. Mikäli aiheen tausta kiinnostaa erityisen paljon suosittelen erikoisopintojen yhdistämistä alan väitöskirjaan. Se on rankkaa, mutta palkitsevaa.”
Tarttuvien eläintautien koulutusohjelman opiskelija
Erikoiseläinlääkärikoulutus perustuu ohjauksenalaiseen käytännön työssä oppimiseen koulutukseen hyväksytyillä työpaikoilla. Työpaikkakoulutukseen sisältyy itsenäistä oman erikoisalan tietoon ja kirjallisuuteen tutustumista sekä osallistumista seminaareihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Työssä oppimista syvennetään kurssimaisella koulutuksella. Koulutus sisältää lisäksi tieteeseen perustuvan asiantuntijatiedon kirjallista ja suullista viestintää sekä koulutusta työyhteisötaidoista ja asiantuntijataidoista. Koulutuksen laajuus on 180 op, joka edellyttää noin kolmen vuoden täysipäiväistä opiskelua.
Kaikki opiskelijat suorittavat yleisten opintojen, kurssimuotoisten opintojen ja erikoistumistyön lisäksi neljä pakollista opintojaksoa (15 op). Näistä samoista aihekokonaisuuksista jokainen valitsee kaksi valinnaiseksi (30 op) saadakseen niissä syvällisemmän osaamisen. Tarkemmat kuvaukset löytyvät alta.
Opintokokonaisuus muodostuu seuraavista pakollisista opinnoista:
Edellä mainittujen lisäksi opiskelija valitsee yht. 15 op korkeakoulutasoisia tai eläinlääkäreille suunnattuja opintoja näistä teemoista siten, että kokonaisuuden laajuus täyttyy:
Työssä oppimisen opintojaksot suoritetaan ohjattuna hyväksytyssä koulutuspaikassa (katso kohta Työssä oppiminen ja sen ohjaus).
Pakolliset opintojaksot:
1. Taudit ja aiheuttajat 15 op
2. Taudinaiheuttaja elimistössä ja populaatiossa 15 op
3. Taudin toteaminen 15 op
4. Taudin vastustaminen 15 op
Samoista aihekokonaisuuksista 1–4 jokainen valitsee kaksi opintojaksoa, joista tekee 30 opintopisteen laajuiset kokonaisuudet, yhteensä 60 opintopistettä.
Kurssimuotoiseen koulutukseen voi valita tarttuviin eläintauteihin liittyviä kotimaisia tai kansainvälisiä kursseja, seminaareja, kongresseja tai koulutustilaisuuksia. Suoritettavien kurssien tulee muodostaa laaja-alaisen koulutuksen kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja tukea opiskelijan osaamistavoitteita sekä omia mielenkiinnon kohteita. Tarkoituksena on syventää teoriatietoja ja käytännön taitoja eri opintojaksojen aihealueista.
Erikoistumistyönään tarttuvien eläintautien opiskelija voi tehdä jonkun seuraavista viidestä suoritusvaihtoehdoista:
1) Tieteellinen alkuperäisartikkeli, jossa 1. kirjoittaja, 20 op,
2) Kehittämistehtävä 5 op ja Tieteellinen katsausartikkeli tai Katsauksen sisältävä tapausselostus 15 op, yht. 20 op,
3) Kehittämistehtävä 5 op, Osallistuminen alkuperäisartikkelin kirjoittamiseen 10 op ja yksi muu 5 op:n laajuinen suorite (katso kohta 5), yht. 20 op,
4) Kehittämistehtävä 5 op, Erikoisalaan liittyvä asiantuntija-artikkeli 10 op ja yksi muu 5 op:n laajuinen suorite (katso kohta 5), yht. 20 op tai
5) Kehittämistehtävä 5 op, Yleistajuinen ammatillinen artikkeli 5 op, Erikoisalaan liittyvä posteri 5 op ja Suullinen asiantuntijaesitys 5 op, yht. 20 op.
Työssä oppimisen tulee sisältää tarttuviin eläintauteihin liittyvää asiantuntijaeläinlääkärin työtä joko diagnostiikassa, epidemiologiassa, tautien vastustamisessa, joka sisältää tautien ehkäisyn, seurannan, valvonnan, leviämisen estämisen ja torjunnan, sekä riskianalyysin (riskinarviointi, riskinhallinta ja riskiviestintä) eri tehtävissä.
Hyväksyttyjä koulutuspaikkoja ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan, Ruokaviraston, maa- ja metsätalousministeriön, Eläinten terveys ETT ry:n, aluehallintovirastojen tai vastaavien, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä yksityisen sektorin tarttuviin eläintauteihin soveltuvat työtehtävät. Erikoistumiseen voi hyväksyttää myös muita alaan soveltuvia koulutuspaikkoja. Koulutuspaikkoja opiskelijalla voi olla erikoistumisaikanaan useita, joista osa voi olla myös ulkomailla. Työssä oppimisesta tulee vähintään 20 % suorittaa Suomessa riittävän kansallisen tilanteen tuntemiseksi.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on vuosittain haettavana erikoistuvan eläinlääkärin tehtäviä, joita tarttuvien eläintautien erikoistujakin voi hakea työskennelläkseen joitakin kuukausia Eläinlääketieteellisten biotieteiden osastolla mikrobiologiassa, epidemiologiassa, parasitologiassa tai patologiassa tai Yliopistollisen eläinsairaalan mikrobiologisessa laboratoriossa.
Opiskelijan tulee olla työ- tai virkasuhteessa hyväksyttyyn koulutuspaikkaan.
Työssä oppimisen aikana tulee jokaisessa työpaikassa olla nimetty työpaikkaohjaaja, joka on: