Biokemia, genetiikka ja solubiologia
Genetiikan tutkimuksen tavoitteena on selvittää morfologiaan, käyttäytymiseen ja sairauksiin liittyviä perinnöllisiä ja ympäristöriskitekijöitä koirissa ja kissoissa. Biokemian ja solubiologian tutkimus keskittyy nisäkkäiden sisäkorvan ja aivojen kehityksen selvittämiseen ja ymmärtämään erilaisia kehityshäiriöitä, jotka johtavat esim. kuurouteen tai käyttäytymishäiriöihin.
Den svenska översättningen är under arbete.
Biokemia ja solubiologia

Tutkimus yhdistää solu-, molekyyli- ja kehitysbiologian menetelmiä tavoitteena ymmärtää miten tietyt geenit ohjaavat nisäkkäiden elinten muodostusta yksilönkehityksen aikana. Transkriptiotekijöitä tuottavat geenit ovat keskeisessä asemassa kehityksen aikana, koska nämä tekijät säätelevät muiden geenien ilmentymistä ja sitä kautta solujen erilaistumista erilaisiin toimintoihin. Esimerkiksi aivoissa erilaiset yhdistelmät transkriptiotekijöitä saavat aikaan mm. erilaisten hermovälittäjäaineiden tuoton, jotka taas mahdollistavat tärkeän viestinvälityksen eri hermosolujen välillä.

Keski- ja taka-aivojen alueet sisältävät hyvin monia erityyppisiä hermosoluja, jotka yhdessä säätelevät mm. eläinten ja ihmisten käyttäytymistä, mielialaa, muistia ja liikkumista. Vaikka näiden alueiden hermosolujen toiminnallinen tärkeys tunnetaan hyvin, niiden erilaistumista ohjaavia geenejä ei vielä täysin tunneta, eli ei ymmärretä miten erityyppiset hermosolut erikoistuvat tuottamaan jotakin tiettyä hermovälittäjäainetta ja sitä kautta vaikuttamaan käyttäytymiseen. 

Geneettisesti muokattujen hiirimallien avulla osoitettiin, että Gata-perheen transkriptiotekijöitä tarvitaan kehityksen aikana sekä sisäkorvan muodostukseen, että keskiaivojen hermosolujen erilaistumiseen. Jatkotutkimusten tarkoituksena on selvittää erityisesti sitä, miten nämä transkriptiotekijät yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttavat käyttäytymistä ohjaavien hermosolujen monimuotoisuuden syntyyn.

Genetiikka

Genetiikan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää morfologiaan, käyttäytymiseen ja sairauksiin liittyviä perinnöllisiä ja ympäristöriskitekijöitä koirissa ja kissoissa.

Koirien ja kissojen perimän kartoituksen myötä on avautunut ainutlaatuisia mahdollisuuksia eri rotujen perinnöllisten sairauksien, rakenteen, värin, koon ja käyttäytymispiirteiden selvittämiseen. Tavoitteenamme on tunnistaa geenivirheitä lemmikkien erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja ominaisuuksiin, jotta tulosten pohjalta voidaan kehittää geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi. Geenilöydöt auttavat ymmärtämään sairausmekanismeja ja tietoa sovelletaan ihmissairauksien selvittämiseen sekä diagnostiikan ja parempien hoitojen kehittämiseen.

Canine Models of Human Disease -tutkimusryhmä on rakentanut vuodesta 2006 alkaen yhden maailman suurimmista koirien ja kissojen biopankeista, joissa on näytteitä vajaasta 100 000 eläimestä, sadoista eri roduista. Useita kymmeniä geenilöytöjä on tehty erilaisiin sairauksiin, joista esimerkkinä mainittakoon epilepsiat, hermorappeuma, silmäsairaudet, luustolihassairaudet, kehityshäiriöt, kuurous ja ahdistuneisuushäiriöt. Tutkimusryhmä on rakentanut uusia metodeja eläinten persoonallisuuden ja käyttäytymisen mittaamiseen ja selvittänyt niihin liittyviä perinnöllisiä ja ympäristöriskitekijöitä.

Tutkimus on kansainvälistä, verkottunutta ja se yhdistää perustutkimuksen kliiniseen tutkimukseen.