Vuosttas olbmot ássagohte Gilbbesjávrri guovllus sullii 10 000 jagi dassá, fargga jiekŋaáiggi nohkama maŋŋá. Dan maŋŋá guovllus šattai kulturbiras, vaikko olbmuid eallima mearkkat eai leatge seamma bures oidnosis go eanandoalloguovlluin. Guovllu guhkes ja máŋggabealat kulturhistorjjás duođaštit ovdamearkka dihte šaddodatnuppástusat, maid olbmuid doaimmat leat bohciidahttán, ja boares dávvirat ja orrunsajit, mat gávdnojit meahcis.
Dán stuorra áibmogovvii leat merkejuvvon fiskes čuoggáiguin Gilbbesjávrri guovllus registrerejuvvon dološbázahasat ja kulturhistorjjálaš sajit, mat leat badjel čuohti jagi boarrásat. Lea dehálaš fuobmát, ahte dušše oassi dakkár sajiin leat museaid ja eiseválddiid registariin ja duođalaš mearri lea stuorit. Alit njealjehasat ja nummirat čujuhit boares diŋggaid govaide ja gávdnansajiide. Gilbbesjávri lea merkejuvvon áibmogovvii rukses čuoggáin.
[1] 10 000 jagi dassá: Guovllu boarráseamos geađgeáiggi ássiid kultuvrra ovddasta váimmusgeađgi, man leat gávdnan Omasvuona Sandørenis. Das leat časkán guhkes, seakkes ditnosmáhkuid, main leat duddjon niibbiid ja njuollanjuniid. Váimmusgeađgi lea 6 cm guhkki.
[2] 6600 jagi dassá: Hervejuvvon keramihkkalihti rávdabihtá ja gáiccaskálžžu (Cerastoderma edule) leat gávdnan Gilbbesjávrris, geađgeáiggi orrunsajis, man namma lea
Juovvagielas 1. Lagamus guovlu, gos gáiccaskálžžut ellet lea 50 km dan sajis davveoarjjás rittus. Keramihkkalihti bihttá ovddasta Säräisniemi 1 -stiilla ja lea 5 cm guhkki. Gáiccaskálžu 4 cm guhkki.
[3] 3000 jagi dassá: Čuovganan kvarcihttaniibi dahje -njuollanjunni lea árametállaáiggis. Dan áigodagas geađggi, dávtti ja čoarvvi sajis geavahišgohte iešguđege lágan reaidduid ja vearjjuid materiálan vuos veaikki ja bronssa, dasto ruovddi. Dát kvarcihttadiŋga lea gávdnon Guovdageainnu Stálojávrris ja lea sullii 4 cm guhkki.
[4] Seammalágan kvarcihttamateriála leat laigon stuorra geađggis Guonjarváris, mii lea sullii 15 km davvenuorttas Gilbbesjávrri biologalaš stašuvnnas.
[5] 1700 jagi dassá: Njuolggojuolgát bronsariskku leat gávdnan Jiehtájohnjálmmis Gárasavvona lahkosiin. Seammalágan riskkuid, mainna leat sákkastan hárdobiktasa, leat geavahan miehtá Eurohpá nuorat romalašáigge (200‒400-loguin). Risku lea measta 7 cm guhkki.
[6] 1000 jagi dassá: Silbačeabetčikŋa lea vikiŋŋaáiggi ja ruossagárgaáigge jorggáldagas. Seammalágan čiŋaid leat gávdnan ovdamearkka dihte Várjavuonas ja Anáris. Čiŋa stiillas leat váikkuhusat nuorttit guovlluin: seammalágan fihččohámát lávggastagat ledje typihkalaččat Gárjilis ja Oarje-Ruoššas. Čikŋa lea 50 cm allat niskeoasis vuollerávdii. Dan leat gávdnan Ráissa Indre Eidetis.
[7] 1000‒800 jagi dassá: Guokte ruovdenjuollanjuni Eanodagas: suorrái lea Gieddečohkas ja lastahámát Gielleduoddaris. Guktot njuollanjunit leat sullii 22 cm guhkit ja daid leat vissá geavahan gottebivddus duoddariin ruovdeáigge loahpa ja áragaskaáigge sulaid.
[8] 500 jagi dassá: Čoarvvis dahje dávttis duddjojuvvon baste, man leat gávdnan Gáivuona Birtaváris. Baste lea hámi dáfus seammalágan go 1500‒1600-loguid avvieurohpálaš silbabasttet. Silbabasttet leat dehálaččat maiddái guovllu sámekultuvrras. Baste lea sullii 12 cm guhkki.
[9] 300 jagi dassá: Eanodaga Boaresmárkanis lei 1600-logu álggus gitta jagi 1826 rádjai girko- ja márkanbáiki. 1700-logu ruovdehávderuossa ja glássabearral muitalit báikki geavaheamis. Glássabearraliin ja silbačiŋain ráhkaduvvon čiŋat leat vel dálge guovllu sámenissoniid feastagárvvuid oassi. Hávderuossa lea 29 cm guhkki ja glássabearrala diamehter lea 1 cm.
[10] Šaddodatnuppástusat guhká geavahuvvon orrunsajis: Dološ orrunsadji Áillahasspátnju oidno áibmogovas hui čielgasit danin go doppe šaddet earálágan šattut go birrasis. Sajis leat orruma mearkkat sullii 1000 jagi áigodagas: ruovdeáiggis gitta 1900-lohkui.
Boazodoallu ja dasa gullevaš eallinvuohki nuppástuvvet jámma. Dan dihte maiddái daid váikkuhus Gilbbesjávrri guovllu luonddubirrasii lea nuppástuvvan jahkečuđiid mielde. Gilbbesjávri lea gasku historjjálaš Ruovdnala siidda. Dán gártaráiddus buktet ovdan boazoealáhusa ja dan eanangeavaheami nuppástusaid 1500-logus dálá áigái. Gilbbesjávri lea merkejuvvon gárttáide rukses čuoggáin.
1500: Ruovdnala siidda olbmot ellet eanas bivdduin. Sii johtet sohkaeatnamiin jagiáiggiid mielde bivdosajis nubbái. Olbmot mannet rittus sesoŋŋaid mielde guollebivddus ja márkaniin. Bohccot leat unnán, eanemustá moadde logi.
1650: Ealloboazodoallu lea šaddamin deháleabbon go bivdoealáhusat, ja bohccuid mearri stuorru guovllus johtilit. Siidda bearrašat johtigohtet sohkaguovlluid olggobealde, vai besset riddoláidumiidda bohccuiguin geasset. Eará jagiáiggiid sii orrot sohkaeatnamiin.
1751: Ealloboazodoallu lea Ruovdnala siidda olbmuid váldoealáhus. Geasset sii orrot rittus, muhto johtingeainnut leat guhkkon olu, go guovllu bohccomearit leat sturron. Ruoŧa ja Dánmárkku gaskasaš Strömstada ráfi lassebeavdegirjjis dáhkidit, ahte sámiin lea vuoigatvuohta johtit riikaráji rastá.
1852: Jagis 1809 Suomas šaddá Ruošša oassi, ja Ruovdnala siida jávká hálddahuslaš guovlun. Ealloboazodoallu lea guovllu olbmuid váldoealáhus. Suoma cáragotti ja Norgga gaskasaš rádji giddejuvvo 1852. Dan dihte oassi siiddain johtigoahtá Ruoŧa bealde ráji. Dás šaddet váigatvuođat, danin go guovllu boazomearit leat šaddan stuorisin. Ruoŧa rájige giddet 1889.
1950: Unna oasáš guovllu olbmuin eallá šat boazodoalus. Dušše soames bearaš johtá bohccuid mielde birra jagi. Senáhta jagi 1898 mearrádusa mielde boazoealáhus lea lobálaš dušše ráddjejuvvon bálgosiid guovlluin. Go guovlu lea unnit go ovdal, muhto bohccuid mearri ain stuoris, guohtuneatnamat vátnot. Dasa lassin eará eatnangeavaheapmi, nugo huksen, johtolat ja turisma gáržžidit boazoealáhusa. Norgga ja Ruoŧa bealde johtin joatkašuvvá, muhto johtingeainnut leat oaneheappot go ovdal.
2000: Giehtaruohttasa bálgosa boazodoallu lea juohkásan njealji sierra siidii. Johtima sadjái siiddat sirdásit oanehat mátkkiid láidumis nubbái. Dan dihte láidumat leat garrasit guorbadan. Boazodoalu uhkidit dál ovdamearkka dihte dálkkádatrievdan, ruvkket ja bieggamillopárkkat.
Gilbbesjávri lea dološ Durdnosa ja Romssa gaskasaš gávpegeinnodaga guoras. 1500- ja 1600-loguid áigge stađat vuođđudišgohte ladniid, kloastariid ja márkan- ja girkosajiid Davvi-Fennoskándiai. Daid bidje strategalaš sajiide stáđásmuvvan geinnodagaid ruossaguovlluide. Gilbbesjávrri gilli lea šaddan easka nuppi máilmmisoađi maŋŋá, go háliidedje fállat eanet bálvalusaid turisttaide, maid mearri lei stuorrugoahtán.
”Soagit leat álo sámi buoremus muorra.”
‒ Johttisámi, girječálli‒dáiddár Johan Turi, 1910 ‒
Áiggiid čađa soahki (Betula pubescens subsp. czerepanovii) lea dahkan vejolažžan olbmuid eallima davvi luonddudiliin. Soagi boaldimiin leat liggen visttiid ja gođiid. Soahki lea leamaš dujiid ja ráhkadusaid ávnnas. Soahkelasttat leat leamaš šibihiidda ja bohccuide dehálaš borramuš. Doložiin rájes olbmuid doaimmat leat váikkuhan soahkevuvddiid viidodahkii ja kvalitehtii.
Dán Siilastupa (Silisstohpu) govas jagis 1923 oidno, mo olbmot leat čuohpan stuorra oasi Sáná vieltti soahkevuovddis boaldinmuorran. Ávdinstohpu Siilastupa
huksejuvvui álgoálggus Silisvuopmái Norgga ja Suoma gaskasaš mátkkálaččaid ijastallanbáikin. Go boaldinmuorra nogai stobu birrasiin, dat sirdojuvvui 1910-logu álggus moatte kilomehtera duohkái dálá sadjái Gilbbesjávrri gáddái. Seammás dat nuppástuvai duottarstohpun, gos isitbearaš orui birra jagi oktan šibihiiguin. Stobu birrasiin ledje njáskan stuorra gietti, mas ládjudedje suinniid šibihiid dálvefuođarin. Geasset šibihat guhto gietti olggobealde meahcis.
Jagis 1914 meahccedivššár Justus Montell evttohii, ahte galggašii vuođđudit luonddusuodjalanguovllu Gilbbesjávrri gáddái. Son čálii: ”Dan oanehis áiggis, go stobus leat orron, lea dan lagamus biras, dolin buot ruotnaseamos báiki jávregáttis, juo nu oalát nuppástuvvan, ahte dán áigge lea illá vejolaš ipmirdit, man rikkes ja rássás šaddodat lea leamaš ovdal. [‒ ‒] Dáppe golahit jahkásaččat stuorra meriid boaldinmuoraid, maid lunddolaččat váldet nu lahka stobu go vejolaš dainna čuovvumušain, ahte čuhppet soahkevuovddi nuppi maŋis. [‒ ‒] Erenoamáš typihkalaš ovdamearkan máinnašan Sáná ja Jiehkkáža gaskasaš aláža, mas ovdal, ain juo stuorra oasis, lea šaddan soahki, muhto dál leat dat čuhppojuvvon áibbas muoraheapmin.”
Dalle go orro vel guhkes áiggiid goađis dahje lávus, lei soahkevuvddiin mearkkašahtti rolla olbmuid árgaeallimis. Goađi dahje lávu cegge millosepmosit soahkevuovdái, danin go dat suodjalii ja boaldinmuorra lei lahka.
Johttisámi Johan Rassa muitalii 1990-logus: ”Mu nuorravuođas [1930-logus] čuohpaimet moalkaseamos ja fuonimus muoraid vuos, ja daid mat ledje goikan ja jápmán ihcalis. [Badjin duoddaris] mii leimmet hui fuolas muoraid čuohppamis. Doppe lea nu guorbbas, eaige čuolddaide šatta čuoldavesát, lea dego čuolddat jámášedje oalát, go čuhppet muora. Eará guovlluin lávejit gal šaddat fámolaš čuoldavesát ja ođđa soagit čuohppama maŋŋá.”
Maŋimuš logijagiid áigge soahkevuvddiide lea eanemusat váikkuhan bohccuid guođoheapmi. Professor Lauri Oksanen čálii jagi 2019: ”Bohccuid geasiáigásaš guohtun guorbada eahpádusaid haga sieđgarođuid, ja soahkevuovddit gillet álkibut duottarmihttáriin ja lastamáđuin ja dearvvasmuvvet hihtáseappot go dat vahágahttet muoraid. [‒ ‒] Dolin go johte láidumis nubbái bohccot ledje dálvet siseatnamis; eanas áiggiid goahccevuvddiin, giđđat ja čakčat siseatnama duoddariin ja soahkevuvddiin, geasset gáissáin dahje rittus, njárggain ja sulluin.”
Dán áigge bohccot guohttot Suomanjárggas birra jagi. Riikkaid rájiid rasttildeaddji johtin ii lean šat vejolaš, go Norgga ja Suoma cáragotti gaskasaš ráji giddejuvvui
jagis 1852. Jagis 2023 válbmanan Davvi-Lappi šaddodaga gáiddusgártemiin fuomášedje, ahte Suomanjárgga soahkevuovddit vedjet dattetge eanas bures.
Dušše Málla ja Sáná soahkevuovddit leat heajos veajuin. Sivvan lea dat, ahte maŋimus moaddelogi jagi áigge oassi Giehtaruohttasa bálgosa bohccuin leat jámma guođohan Gilbbesjávrri guovllus.
Teavsttat ja gárttat leat dahkkon Kone Foandda ruhtadan prošeavttas Arkistotiedon käyttö ympäristöntutkimuksessa (Arkiivadieđu geavaheapmi birasdutkamušas, 2020–2024). Daid leat plánen ja gárvvistan Helssega universitehta dutkit. © Jussi T. Eronen, Mikael A. Manninen, Eero Myrsky, Leena Valkeapää ja Taarna Valtonen. Gráfalaš plánen: Jaakko Pesonen. Jorgalusat: Mikael A. Manninen (eaŋgalasgiella), Taarna Valtonen (sámegiella) ja Nina Janasik (bajilčála ja láidehus) ja U.T.S.
Inter/NordicTrans (ruoŧagiella).
Dološ olbmuid eallima mearkkat birrasis
Govat (diŋggat ja sajit): June Åsheim (1), Adnan Icagic (3 & 6), Aud Ahlquist (8) UiT Norges arktiske universitetsmuseum (CC BY-NC-ND 3.0); Markku Haverinen (2, 5, 7 & 9), Petri Halinen (4) Museovirasto (CC BY 4.0); Dološbázahasaid ja kulturhistorjjálaš sajiid sajádatdieđut: Riksantikvaren: askeladden.ra.no (Norga), Museovirasto: kyppi.fi (Suopma), Riksantikvarieämbetet: raa.se (Ruoŧŧa); Áibmogovat: Bing Aerial Open source, hábmen ja lasihuvvon sisdoalut Mikael A. Manninen.
Davviguovllu deháleamos geinnodagat 1600-logus
Gárta ja sisdoallu: © Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen. Vuođđogárta: © Tapio Palvelut Oy / Karttakeskus.
Boazodoalu historjá Ruovdnalis
Gárttat ja sisdoallu: © Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen. Vuođđogárta: © Tapio Palvelut Oy / Karttakeskus.
Soahkevuovddit
Govat: Juhani Ahola (Siilastupa), Museovirasto, Historjjá govvačoakkáldat, Juhani Ahola čoakkáldat (CC BY 4.0); Pekka Kyytinen (sámi almmái ja beatnagat), Museovirasto, Etnografiija govvačoakkáldat, Pekka Kyytinena čoakkáldat (CC BY 4.0); © Pentti Sormunen / Vastavalo.net (soagit ja Sáná); © Leena Valkeapää (soagit geasset ja dálvet).
Girjjálašvuohta: Montell, J. 1914. Ehdotus Kilpisjaurin rannalle perustettavasta luonnonsuojelusalueesta. Luonnon ystävä 4/1914; Oksanen, L. 2019. Kesälaidunnus ei ole ylilaidunnusta. Poromies 3/2019; Rassa, J. = girjjis Ryd, Y. 2005. Eld: Flammor och glöd – samisk eldkonst; Turi, J. 2010[1910]. Muitalus sámiid birra; Ylä-Lapin kaukokartoitus. Meahcceráđđehus, Lappi luonddubálvalusat 2024. https://tinyurl.com/kaukokartoitus.