Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2019 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

1) perehtynyt syvällisesti omaan tieteenalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen,

2) saavuttanut erittäin syvällisen ymmärryksen tieteenalan luonteesta, keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä, teorian ja käytännön välisestä suhteesta, tietojen sovellettavuudesta käytännössä sekä taidon tuottaa uutta tieteellistä tietoa,

3) saavuttanut riittävät viestintä-, argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot sekä muut valmiudet toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä.

Kaikki ympäristöalan tieteidenvälisen tohtoriohjelman opetus ja koulutus annetaan englanniksi.

Tohtoriohjelman keskeisintä sisältöä ovat ympäristömuutos ja kestävä kehitys sekä ilmastonmuutos, maankäyttö ja Itämeri valuma-alueineen. Ohjelman alle on koottu kaikki ne luonnontieteiden, valtiotieteiden, oikeustieteen ja humanististen tieteiden alat, joita tarvitaan ympäristömuutoksen ja kestävään kehitykseen tähtäävien toimien tutkimiseen. Ympäristöalan tieteidenvälisen tohtoriohjelman tarkoituksena on ympäristömuutoksen tutkiminen biologisista prosesseista ympäristön hallintaan. Tutkimustyöllä tavoitellaan entistä kestävämpää kehitystä. Tohtoriohjelmassa ympäristöä tarkastellaan laaja-alaisesti luonnonalueista ihmisen rakentamiin alueisiin.

Tohtoriohjelman tieteidenvälisillä kursseilla koulutettavien tutkimustyöhön saadaan entistä laajempi näkökulma. Ohjelma pyrkii tarjoamaan koulutettaville tieteidenvälisiä tutkimus- ja vuorovaikutustaitoja, joita monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää. Näitä taitoja opetetaan tieteidenvälisissä, kahdesti vuodessa järjestettävissä työpajoissa. Työpajat on teemoitettu niin, että tohtoriohjelman kaikki koulutettavat voivat osallistua vähintään kahteen työpajaan tohtoriopintojensa aikana. Lisäksi tohtoriohjelma järjestää tieteidenvälisen opiskelijasymposiumin, jossa koulutettavat voivat hioa esiintymistaitojaan, saavat palautetta kollegoiltaan ja pohtivat tieteellisiä kysymyksiä tieteidenvälisessä viitekehyksessä, mikä lujittaa yhteisön sisäisiä suhteita entisestään.

Koulutettavat voivat valita pääaineensa laajasta valikoimasta, johon kuuluvat muun muassa arkeologia, akvaattinen biologia, ympäristöpolitiikka ja maantiede.

Tohtoriohjelman laajuus on 240 opintopistettä (op), ja tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Tutkintoon sisältyy:

  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op), joihin sisältyy tutkimusetiikkaa (ja tieteenfilosofiaa)
  • yleisten valmiuksien osuus (10 op), esim. yliopistopedagogiikka, johtaminen, esimiestaidot, neuvottelu- ja projektitaidot sekä tieteellinen viestintä
  • kansainvälistä liikkuvuutta, esim. tutkimusyhteistyö
  • väitöskirja

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

 Väitöskirjan pitää

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Tohtoriohjelmasta valmistuneet löytävät töitä monilta eri aloilta:

  • tutkimus- ja kehitystehtävät (yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset)
  • ympäristöalan ja poliittisen kentän tarkkailu- ja valvontatehtävät
  • hallinto-, asiantuntija- ja konsulttitehtävät (yritykset, ministeriöt, valvontavirastot, EU)
  • liiketoiminta- ja esimiestehtävät (yritykset, ministeriöt, valvontavirastot, EU)
  • opetus- ja koulutustehtävät (yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattikoulut, lukiot, peruskoulu, järjestöt)

Tohtoriohjelma kannustaa koulutettavia osallistumaan kansainväliseen toimintaan ja tukee sitä painokkaasti. Jokaisella koulutettavalla tulee olla vuosittain mahdollisuus osallistua yhteen ulkomailla järjestettävään konferenssiin tai yhdelle kurssille tai lyhytkestoiselle tutkimuskäynnille. Ulkomailla järjestettäviin tohtorikoulutuskursseihin osallistuminen on suositeltavaa. Tohtorintutkintoon voi sisällyttää myös pitempiaikaisen käynnin ulkomailla.

Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma kerää yhteen tutkijoita viidestä Helsingin yliopiston tiedekunnasta sekä monelta osastolta ja laitokselta. Tohtoriohjelma tekee yhteistyötä muun muassa seuraavien Helsingin yliopiston tohtoriohjelmien kanssa: ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma FoodHealth, kasvitieteen tohtoriohjelma DPPS, luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma LUOVA, uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma AGFOREE, ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma MBDP ja integroivien biotieteiden tohtoriohjelma ILS. Yhteistyökumppaneina on myös yliopiston ulkopuolisia tutkimuslaitoksia, kuten HENVI, Evira, SYKE ja LuKe sekä alalla toimivia yrityksiä.

Tohtoriohjelman painopisteitä ovat

  • ympäristöekologia
  • akvaattinen biologia
  • sosiaalipolitiikka
  • maantiede
  • ympäristömuutos ja -politiikka
  • arkeologia
  • metsien ekologia
Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.