Akupunktiota voidaan käyttää kuntoutuksen tukena muun hoidon ohella. Akupunktion avulla kivuttomaksi hoidettu eläin käyttää taas kehoaan normaalilla tavalla, jolloin sen elämänlaatu paranee. Näin ollen se liikkuu taas lisää, eli kivun lievitys aloittaa positiivisen kierteen lemmikin paranemisprosessissa. Monipuolisesti erilaisia vaivoja hoitavassa akupunktiossa ei ole samoja sivu- tai haittavaikutuksia, kuin pitkissä lääkekuureissa. Sen vaikutus on myös näitä pitkäkestoisempi

Akupunktio auttaa eläimiä mm. seuraavissa ongelmissa:

  • epilepsia
  • tuki- ja liikuntaelimien vaivat
  • luutumisongelmat
  • jännitystilat
  • lisääntymisongelmat

Valitettavasti akupunktiokaan ei käy hoidomuodoksi kaikkiin sairauksiin, kuten koirien reumaan. Akupunktioeläinlääkärikin hoitaa ensiaputilat, murtumat, borrelioosin, bakteeri-infektiot ynnä muut vakavat tilat aina ensisijaisesti käyttäen tavallista lääketiedettä. 

Hoitovaste
Akupunktion hoitovaste riippuu paljon hoidettavasta taudista. Tuki- liikuntaelimien sairauksissa apua saa noin 70-95% potilaista. Epilepsiatapauksissa taas noin kolmasosa akupunktiolla hoidetuista potilaista pystyy olemaan täysin ilman lääkkeitä jatkossa, kolmasosa vähäisellä lääkityksellä ja kolmasosaan potilaista akupunktiosta ei ole apua.
Usein akupunktiota kannattaa kokeilla kolme kertaa, ja jos silloin eläimessä ei näy mitään eroa, hoitoja ei jatketa.

Monet vakuutusyhtiöt Suomessa korvaavat eläinlääkärin antaman akupunktiohoidon eläimelle.

Asiantuntija
Yliopistollisen eläinsairaalan akupunktioklinikka on ollut toiminnassa vuodesta 1997. Tällä hetkellä potilaita hoitaa  eläinlääketieteen tohtori ja dosentti Anna Hielm-Björkman, joka on kansainvälisesti koulutettu akupunktioeläinlääkäri.

Lisätietoja:

Eksoottisten eläinten klinikkalle ovat tervetulleita niin linnut, jyrsijät, kanit, fretit, matelijat, kalat kuin muutkin pikkulemmikit.

Viime vuosikymmenten aikana myös harvinaisempien lemmikkilajien tieteeseen perustuva terveydenhoito ja lääkintä on kehittynyt merkittävästi. Vaikka eksoottisten eläinten sairauksien tunnistaminen voi joskus olla haasteellista, voidaan näitä eläimiä hoitaa hyvien käytäntöjen mukaisesti aivan kuten koiria ja kissojakin. Monilla eksoottisilla lajeilla on myös erityistarpeita, jotka vaativat niin omistajalta kuin eläinlääkäriltäkin perehtyneisyyttä.

Pienten lemmikkien terveys ja hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin suurempienkin. Onneksemme vastuuntuntoiset omistajat ja asiantuntevat eläinlääkärit voivat yhdessä ylläpitää ja parantaa näiden kiehtovien eläinten terveyttä ja elämänlaatua.

Asiantuntija
Toiminnasta vastaa eläinlääkäri Marcus Candido.

Fysioterapeuttimme keskittyvät ennaltaehkäisemään, selvittämään ja hoitamaan erilaisia eläinten tuki- ja liikuntaelinten ongelmia sekä liikkeen häiriöitä. Otamme vastaan pieneläimiä kaikkalta Suomesta.

Kuinka varaan ajan fysioterapiaan?

  • eläinlääkärin lähetteellä kun kyseessä on sairaan eläimen hoito
  • ilman lähetettä kun kyseessä on terveen eläimen tutkimus tai ennaltaehkäisevä fysioterapia

Ohje fysioterapiaan tuleville

Kuka voi varata ajan?

Vaikka fysioterapeuttimme työskentelevät myös terveiden eläinten ja urheilueläinten parissa, on eläinsairaalan fysioterapiapalvelut suunnattu ensisijaisesti sairaille eläimille, joilla on kipua, ongelmia tai vaivoja liikkumiseensa liittyen.

Fysioterapiaan sairaat asiakkaat tulevat yleensä lääkärin lähetteellä. Myös ilman lähetettä voi tehdä ajanvarauksen fysioterapeutille, joka tarvittaessa lähettää potilaan jatkotutkimuksiin.

Eläinten fysioterapia keskittyy ennaltaehkäisemään, selvittämään ja hoitamaan erilaisia eläinten tuki- ja liikuntaelinten ongelmia sekä liikkeen häiriöitä. Fysioterapian tyypillisiä potilaita ovat eri syistä johtuvan kivun, tuki- ja liikuntaelinten ongelmien sekä hermoston ongelmien kanssa kamppailevat eläimet.

Fysioterapia toteutetaan aina yhteistyössä eläimen omistajan ja hoitavan eläinlääkärin kanssa. 

Yliopistollisen eläinsairaalan eläinfysioterapia perustuu laaja-alaisen kokemuksen lisäksi tieteelliseen tutkimukseen. Kaikilla eläinfysioterapeuteillamme on pitkä ja monimuotoinen kokemus eläinfysioterapiasta. Eläinfysioterapiatyöskentelyn kulmakiviä on saumaton yhteistyö lähettävien eläinlääkäreiden kanssa.

Fysioterapeutit
Yliopistollisen eläinsairaalan fysioterapeutteina toimivat Heli Hyytiäinen, Anna Boström ja Kirsti Lind.

Hyytiäinen ja Böström ovat suorittaneet ensimmäisinä Suomessa eläinfysioterapian maisterin tutkinnon Lontoossa Englannissa, Royal Veterinary Collegessa. Tämä oppilaitos on ainoa paikka maailmassa, jossa kyseisen, 2 vuotta kestävän koulutusohjelman voi suorittaa. Kirsti Lind on koulutukseltaan eläinfysioterapeutti.

Lisäksi FT Heli Hyytiäinen on väitellyt filosofian tohtoriksi eläinfysioterapian alalta vuonna 2015 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Hyytiäinen on Suomen ensimmäinen eläinfysioterapiasta väitellyt tohtori.

Lisätietoja
Fysioterapiaprosessista ja mm. välineiden vuokrauksesta

Pieneläimillä voi olla monenlaisia ihosairauksia. Monet niistä ovat elinikäisiä ja vaativat pitkäaikaishoitoa. Tällaisia ovat mm. allergiset ihosairaudet. 

Ihosairauksiin perehtyneen eläinlääkärin laatima hoitosuunnitelma ja omistajan sitoutuminen hoitoon tarjoavat parhaan avun sairauteen. Tutkimuksen aluksi eläimestä kerätään kattavat taustatiedot, tehdään yleis- ja ihotutkimus ja kerätään näytteitä ihosta tutkimuksia varten. Eläimen perusterveydentilan määrittämiseksi otetaan usein verinäytteitä. Allergiatestejä voidaan tehdä joko ihotestinä tai määrittämällä allergiavasta-aineita verestä.  

Korvasairauksien tutkimuksessa apuna on video-otoskooppi, eli tähystin, jonka avulla suurennettu kuva korvakäytävästä heijastuu kuvaruudulle. Näin myös omistaja pääsee näkemään korvakäytävän tilanteen. Korvasairauksien tutkimuksessa käytetään enenevässä määrin myös tietokonetomografiaa eli viipalekuvausta. 

Ihosairauksia hoitaa ihotauteihin erikoistuva ELL Riitta Seppänen.

Kasvainsairaudet ovat yksi ikääntyvien lemmikkieläinten tärkeimmistä sairausryhmistä. Iho- ja maitorauhaskavaimet sekä lymfooma eli imusolusyöpä ovat lemmikkien yleisimpiä kasvaintyyppejä.

Kasvainsairauden toteaminen tapahtuu yleisimmin yleistutkimuslöydösten sekä tarvittaessa vatsaontelon ultraäänitutkimuksen ja rintaontelon röntgenkuvauksen perusteella. Hoidon kannalta tärkeää tietoa kasvaimen laadusta saadaan ohut- ja paksuneulanäytteiden tai koepalojen avulla. Kasvaimen laadun lisäksi on tärkeää tietää kasvaimen levinnäisyydestä, mitä voidaan selvittää ottamalla ohutneulanäytteitä paikallisesta imusolmukkeesta sekä rinta- ja vatsaontelon röntgen- ja ultraäänitutkimusten avulla. 

Kasvainsairauden hoito on usein muutoksen täydellinen kirurginen poisto, jolla pyritään poistamaan kasvain kokonaisuudessaan. Monessa tapauksessa riittävän aikainen kirurginen poisto johtaa jopa täydelliseen paranemiseen.

Sellaisessa tapauksessa, että täydellinen kirurginen poisto ei ole mahdollista tai kasvainsairaus on jo lähettänyt etäpesäkkeitä, voidaan kasvainsairautta hoitaa eläinsairaalassa suonensisesti tai suun kautta annettavilla solusalpaajilla. Solusalpaajahoidon aikana eläimen vointia ja veriarvoja kontrolloidaan säännöllisesti. 

Koirilla, hevosilla ja kissoilla esiintyy erilaisia käytösongelmia. Käyttäytymisongelmien hoitaminen on tärkeää niin eläinten kuin niiden omistajienkin hyvinvoinnin ja terveyden vuoksi. Joillakin käytösongelmilla on lääketieteellisiä syitä ja monet niistäkin ongelmista joille ei ole lääketieteellistä syytä on mahdollista korjata muilla keinoilla. Monesti jo yhdestä käynnistä on apua.

Lemmikki saattaa esimerkiksi:

  • käyttäytyä aggressiivisesti
  • tuhota kotia ja omaisuutta
  • kärsiä sisäsiisteysongelmista
  • merkkailla sisälle 
  • äännellä häiritsevästi
  • potea eroahdistusta
  • pelätä autoilua
  • vahingoittaa itseään jatkuvalla järsimisellä tai nuolemisella
  • olla hermostunut tai arka
  • jahdata koti- ja villieläimiä 
  • olla muutoin hallitsematon

Nämä kaikki saattavat aiheuttaa stressiä omistajan lisäksi myös eläimelle ja pahimmillaan jopa johtaa lopulta eläimestä luopumiseen. Yliopistollisen eläinsairaalan käytösklinikka tarjoaa apua kaikkiin näihin sekä pienempien lemmikkieläinten ja hevosten käytösongelmiin. Eläinlääkäri on usein luonnollinen vaihtoehto omistajille, kun he tarvitsevat apua lemmikkinsä kanssa. 

Yliopistollisen eläinsairaalan käytösklinikalle voi pyytää tai saada lähetteen omalta eläinlääkäriltä, jos lemmikki kärsii käytösongelmista. Lemmikkieläinten käyttäytyminen on tärkeä osa nykyaikaista eläinlääkärin osaamista, sillä terveys, käyttäytyminen ja hyvinvointi vaikuttavat toisiinsa.

Klinikan toiminta perustuu alan viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen. Se antaa myös mahdollisuudet käynnistää alan opetusta ja tutkimusta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Millaista apua Yliopistollisen eläinsairaalan käytösklinikka tarjoaa?

Käytösongelman syyn selvittäminen ja lemmikin sekä sen omistajan olosuhteisiin soveltuvan
hoitosuunnitelman laatiminen vie aikaa. Yliopistollisen eläinsairaalan käytösklinikalla on resursseja ja ammattitaitoa saavuttaa asetetut tavoitteet kohtuullisin kustannuksin.

Mitä neuvontakäynnillä tapahtuu?

Neuvontakäynnit pidetään ajanvarauksen perusteella. Yleensä neuvontakäynti kestää 1,5 –2 tuntia. Jos mahdollista, koko perheen tulisi olla paikalla.

Neuvontakäynnin aikana selvitämme ongelmakäytöksen historiaa ja arvioimme ongelmallisesti käyttäytyvän lemmikin luonnetta. Tämän jälkeen käytösneuvoja selittää, mikä käytöksen aiheuttaa ja auttaa asiakasta laatimaan hoito-ohjelman.

Mitä tapahtuu neuvontakäynnin jälkeen?

Hoito-ohjelmat ovat erilaisia riippuen käytösongelmasta ja sen vakavuudesta. Koska käytösneuvoja selittää, kuinka hoito-ohjelma etenee, miten omistajan tulee toimia ja miksi jokainen vaihe on tärkeä, omistaja pystyy usein seuraamaan ohjelmaa itsenäisesti ja jo yksi neuvontakäynti riittää. 

Hoito-ohjelman tulokset voivat siis näkyä hyvinkin nopeasti, mutta useimmiten lemmikin käytöksen muuttaminen vaatii aikaa, viitseliäisyyttä ja kaikkien perheenjäsenten sitoutumista. On syytä muistaa, että lemmikin käytösongelmat ovat saattaneet kehittyä hyvinkin pitkän ajan kuluessa.

Neuvoja voi myös myöhemmin kysyä sähköpostilla tai puhelimitse. Tarvittaessa asiakkaan kanssa sovitaan kuitenkin myös seurantakäynnistä. Asiakkaalle ja lähetteen antaneelle eläinlääkärille lähetetään neuvontakäynnistä raportti, josta käy ilmi hoito-ohjelman pääpiirteet.

Lisätietoa klinikasta ja sen toiminnasta
Tuulia Appleby (tuulia.appleby@helsinki.fi) ja David Appleby (david.appleby@helsinki.fi)

Lue lisää aiheesta:

Koirien ja kissojen hermoston sairauksien tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi kohtaukset, kipuilu, heikkous tai jalkojen halvaantuminen. Tavallisimpia tutkittavia sairauksia ovat epilepsia ja erilaiset selkävaivat kuten välilevyongelmat.

Neurologian klinikan palveluita voivat hyödyntää myös Hevossairaalan potilaat.

Potilaille tehdään aina ensin neurologinen eli hermostosairauksien tutkimus. Neurologisessa tutkimuksessa arvioidaan potilaan vireystila, liikkeet, asentotuntoreaktiot, selkäydinrefleksit, aivohermojen toiminta sekä kiputunto. Tämän perusteella ongelma voidaan paikallistaa esimerkiksi aivojen tietylle alueelle, ääreishermostoon tai johonkin selkärangan osaan. Ongelman paikallistamisen jälkeen päätetään tarvittavista jatkotutkimuksista. Potilailla on mahdollisuus päästä esimerkiksi magneettikuvaukseen tai tietokonetomografiaan.

Hermoston sairaudet jaetaan keskushermoston ja ääreishermoston sairauksiin. Keskushermoston sairauksiin kuuluvat aivojen eri osien sekä selkäytimen ongelmat. Ääreishermoston sairauksiin kuuluvat hermojuurten, ääreishermojen, hermolihasliitoksen sekä lihasten sairaudet.

Ääreishermoston sairauksia tutkittaessa potilailta otetaan usein esimerkiksi verinäytteitä sekä lisäksi tehdään lihassähkökäyrä ja tarvittaessa mitataan myös ääreishermon johtumisnopeus. Tutkimuksissa lihas- tai hermokudoksesta saatetaan ottaa myös näytepala. 

Keskushermoston sairauksien tutkimiseen on myös käytössä monia laitteita, kuten magneettikuvaus- ja tietokonetomografialaitteistot. Epilepsiaa epäiltäessä potilailta voidaan lisäksi tutkia aivosähkökäyrä. Kuulontutkimuslaitetta käytetään, jos potilaalla epäillään kuuroutta. Eläinsairaalan neurologit tekevät myös aivo- ja selkäleikkauksia. Neurologian polikilinikalla teemme myös virallisia syringomyelia-seulontoja sekä BAER-kuulotestejä.

Asiantuntijat
Molemmat neurologian klinikalla työskentelevät eläinlääkärimme ovat suorittaneet eurooppalaisen neurologian erikoistumistutkinnon. Lisäksi neurologian klinikalla työskentelevät omat nimetyt hoitajamme, joilla on pitkäaikainen kokemus neurologisten potilaiden kanssa työskentelystä.

Kiviranta Anna-Mariam
ELL (eläinlääketieteen lisensiaatti)
DECVN (Diplomate of European College of Veterinary Neurology) eurooppalainen eläinten neurologian erikoistumistutkinto

Pääkkönen Tarja
ELT (eläinlääketieteen tohtori)
Dosentti (eläinlääketieteellinen neurologia)
DECVN (Diplomate of European College of Veterinary Neurology) eurooppalainen eläinten neurologinen erikoistumistutkinto

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ilmenevät tyypillisimmin ontumisena tai ylösnousuvaikeuksina. Ontuman syynä voivat olla kiputilat luustossa, nivelissä, lihaksissa tai jänteissä, ja aiheuttajan selvittämiseksi potilaille tehdään ontumatutkimus.  Ontumatutkimus aloitetaan tarkastelemalla potilaan rakennetta ja liikkeitä, jonka jälkeen tutkitaan yksityiskohtaisemmin selkä ja etu- sekä takaraajat ja niiden nivelet.

Ontumatutkimuksessa tehtyjen löydösten perusteella edetään usein jatkotutkimuksiin, joita ovat esimerkiksi röntgen- tai tietokonetomografiakuvaus. Ultraäänitutkimusta hyödynnetään jänteiden ja lihasten tarkastelussa. Epäiltäessä niveltulehdusta potilailta voidaan ottaa nivelnestenäytteitä. Lisäksi käytössä ovat askelvoimamatto ja voimalevy, joiden avulla voidaan määrittää painonvarausta liikkeessä ja selvittää mahdollinen epätasapaino raajojen käytössä.

Asiantuntijat

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vaativat usein leikkaushoitoa. ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Pauli Keränen ja ELL Ella Söderlund tekevät ortopedisiä leikkauksia hyvin laaja-alaisesti. Yleisimpiä ovat murtumaleikkaukset sekä ristisiderepeämien ja polvilumpioluksaatioiden korjaukset. Niveltähystyksin tutkitaan ja hoidetaan nivelsairauksia. Erikoisosaamista tarjoamme muun muassa keinonivelkirurgiassa sekä jalkojen asentovirheiden korjausleikkauksin.

Pehmytosakirurgia hoitaa korvan, nenänielun, kaulan, rintaontelon, sydämen, hengitysteiden, ruoansulatuskanavan sekä virtsa- ja sukuelinten leikkauksellista hoitoa tarvitsevia koiria, kissoja ja eksoottisia eläimiä.

Vakavasti sairailla potilailla ja suurissa kirurgisissa toimenpiteissä onnistunut kirurginen hoitotulos edellyttää usein myös potilaan laadukasta leikkausta edeltävää ja leikkauksen jälkeistä hoitoa. Tämän mahdollistaa Yliopistollisen eläinsairaalan tehohoitoyksikkö, joka ainoana Suomessa tarjoaa yksilöllistä ja korkeatasoista tehohoitoa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Eläimen turvallinen nukutus ja tehokas kivunlievitys ovat ensiarvoisen tärkeitä osa-alueita kirurgisissa toimenpiteissä. Yliopistollisen eläinsairaalan anestesiayksikön henkilökunta huolehtii kaikkien virka-aikaan leikkaustoimenpiteissä olevien eläinten nukutuksesta. Näin leikkauksia tekevät kirurgit voivat täysipainoisesti keskittyä omaan työhönsä, potilasturvallisuus pysyy korkeatasoisena ja edellytykset onnistuneelle kirurgiselle hoitotulokselle optimoidaan.

Olemme erikoistuneet mm. rinta- ja vatsaontelokirurgisiin toimenpiteisiin, kuten:

  • keuhkolohkon poisto
  • avoimen valtimotiehyeen  sulku
  • maksan ohittavien oikovirtaussuonien sulku
  • sappirakon kirurgia 
  • virtsanjohtimien synnynnäisten rakennepoikkeamien  hoito

Kasvainkirurgiset potilaat ovat meillä tavallisia, ja meillä on valmiudet tehdä myös vaativampia kasvainkirurgisia toimenpiteitä. Ihokirurgiassa voimme tarvittaessa käyttää apuna myös erilaisia ihosiirteitä. Pään ja kaulan alueen kirurgisista toimenpiteistä esimerkkejä ovat korvakäytävän poistoleikkaus kroonisissa hoitoon vastaamattomissa korvatulehduksissa, lyhytkuonoisten rotujen hengitysongelmien helpottamiseksi tehtävät pehmeän kitalaen lyhennys ja sierainten avarrus, kilpirauhasten ja lisäkilpirauhasten kirurgiset toimenpiteet ja nieluhalvauksen kirurginen hoito.

Tähystysleikkaukset

ELT, DiplECVS Sari Mölsä on perehtynyt myös vatsaontelon tähystysleikkauksiin. Tähystysleikkausten etuna avoleikkauksiin nähden ovat pienet leikkaushaavat ja siten vähäinen leikkauskipu sekä nopea toipuminen leikkauksen jälkeen. Tähystyksellä hoituvat koirilla mm. munasarjojen poistoleikkaus, vatsaonteloon jääneen piilokiveksen poisto sekä mahalaukun kiertymää ennaltaehkäisevä mahalaukun kiinnitysleikkaus. Myös maksasairauksien diagnosoimiseen tarvittavat maksan koepalat voidaan ottaa tähystysleikkauksella.

Henkilökuntamme on kokenutta ja pitkälle erikoistunutta.

Asiantuntijamme
Professori Outi Vapaavuori ja ELT Sari Mölsä ovat pitkän työkokemuksen lisäksi suorittaneet eurooppalaisen pieneläinkirurgian erikoistumistutkinnon  ja pystyvät tarjoamaan kansainvälisesti korkeatasoista pehmytosakirurgisten potilaiden hoitoa. Muina pehmytosakirurgeina ovat mm. ELL, pieneläinten sairauksien erikoiseläinlääkäri Pia Björkenheim.

Kaikki kirurgit tekevät myös viidennen vuosikurssin eläinlääketieteen kandidaattien kanssa leikkauksia, kuten esimerkiksi kastraatioita, kohdun- ja munasarjojen sekä kasvainten poistoleikkauksia.

Yliopistollisen eläinsairaalan suu- ja hammassairauksien klinikka palvelee myös lähetepotilaita ympäri Suomen.

Suu- ja hammassairauksien hoitovalikoimiin kuuluvat mm. 

  • hampaiden ja suun tarkastus
  • hammasröntgenkuvaus
  • hammaskiven poisto
  • hampaiden poisto
  • purennan arvioinnit ja virheellisten purentojen korjaus terveydellisistä syistä
  • juurihoidot
  • paikkaukset
  • leukamurtumien sekä suukasvainten hoidot 

Potilaalle voi varata ajanvarauksestamme suu- ja hammassairauksien hoitoon toimenpideajan tai tarkastusajan. Lemmikin iän ja terveydentilan perusteella arvioidaan, varataanko aika suoraan toimenpiteeseen, vai onko potilaan syytä tulla aluksi poliklinikkakäynnille, jossa kartoitetaan terveystilanne sekä otetaan esimerkiksi mahdolliset verinäytteet nukutuksessa tehtävää hammashoitoa silmällä pitäen.

Toimenpidepotilaat
Toimenpidepotilaat tuodaan sairaalaan hoitopäivän aamuna ja ne jäävät päiväksi sairaalaan. Eläimelle tehdään yleistutkimus ja sen verinäyte tutkitaan ennen nukutusta. Hammashoidot tehdään aina yleisanestesiassa. Potilasta valvotaan huolellisesti erityyppisillä anestesianvalvontalaitteilla. Nukutuksesta vastaa anestesiaan erikoistunut tai siihen perehtynyt eläinlääkäri.

Tarkistusaika
Tarkastusajan varanneiden potilaiden käyntiin varataan aikaa noin 15–30 minuuttia. Kaikki ajat ovat aamuaikoja. Potilaiden hoitoon osallistuvat eläinlääketieteen viidennen vuosikurssin opiskelijat sekä eläintenhoitaja. Klinikalla vierailee ajoittain myös erikoistuvia eläinlääkäreitä.

Asiantuntijat
Suu- ja hammassairauksien klinikalla työskentelevät ELT, dosentti, Diplomate of AVDC, Diplomate of EVDC Eva Sarkiala sekä ELL , pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Johanna Ranta.

Ruokintaklinikan tavoite on tarjota koiranomistajille ja eläinlääkäreille eläinravitsemuksen asiantuntijaosaamista. Eläinlääkärin tekemän sairausdiagnoosiin liittyvän ravitsemuksellisen syyn selvittäminen ja sitä seuraavan laskennallisen ruokintasuunnitelman ja ohjeiden laatiminen vaatii tyypillisesti muutaman päivän tutkimustyötä, johon eläinlääkärillä ei ole vastaanottoajan puitteissa resursseja. Pääosa ruokinnan suunnitteluun kuluvasta työstä tapahtuukin asiakkaan klinikkakäynnin jälkeen. Huolellinen perehtyminen eläimen ruokintaongelmaan ja asiakkaan neuvonta nopeuttavat eläimen paranemista, edistävät sen hyvinvointia, vähentävät turhia lääkekuureja ja hoitokustannuksia.

Millaisiin ongelmiin ruokintaklinikan asiantuntijat tarjoavat apua?
Eläinravitsemuksen asiantuntija antaa ravitsemusneuvontaa, selvittää ongelman taustalla mahdollisesti olevia ruokintaperäisiä syitä, suunnittelee koirille yksilöllisiä ruokavalioita ja seuraa niiden toteutusta. Helsingin yliopiston eläinsairaalan ruokintaklinikan asiantuntijoiden työhön kuuluvat lisäksi eri sairauksien vaatimien ravitsemushoitojen suunnittelu.

Tarvitaanko eläinlääkärin lähete?
YES ruokintaklinikan asiantuntijat toimivat eläinlääkäri-agronomi työparina sekä vastaanotolla että varsinaisessa laskennallisessa ruokinnan suunnittelussa. Ruokintaklinikalle tullaan pääsääntöisesti eläinlääkärin lähetteellä, minkä vuoksi myös eläimen oma hoitava eläinlääkäri osallistuu hoidon toteutukseen ja seurantaan. Ruokintaklinikan eläinlääkäri on aina paikalla vastaanotolla tiimin muiden jäsenten lisäksi eli käytännössä vastaanotolla asiakas kohtaa tiimimme 2 tai 3 asiantuntijaa.

Terveen koiran tai lievistä ruokintaongelmista kärsivän koiran kohdalla ajan voi varata suoraan YES:n ajanvarauksesta.

Mitä pitää tehdä ennen neuvontakäyntiä?
Koiran ruokavaliota seurataan ruokapäiväkirjan avulla 7 päivän ajan ennen neuvontakäyntiä. Kaikki koiralle annetut ruuat kirjoitetaan ruokapäiväkirjaan. Ruuan tai raaka-aineen määrä punnitaan tarkasti ja ilmoitetaan grammoina.  Laskennallisessa ruokinnan suunnittelussa ei käytetä tilavuusmittoja. Lisäksi tarvitaan tietoja koiran pidemmän aikavälin ruokintahistoriasta. Niistä on hyötyä ruokintaongelman ratkomisessa ja ruokinnan suunnittelussa erityisesti allergiatapauksissa.

Eläinlääkärin lähete, hoito- ja ruokintahistoria sekä ruokapäiväkirja toimitetaan 5 päivää ennen neuvontakäyntiä Riitta Kempen osoitteeseen: koirakonttori @ gmail.com.  

Ruokintaklinikan yhteydessä kerätään tutkimustietoa koirien ruokinnasta. Ennen ensimmäistä neuvontakäyntiä omistaja voi halutessaan täyttää myös DOGRISK-tutkimuksen ruokintakyselyn osoitteessa: www.ruokintakysely.fi.

Kuinka varaan neuvontakäynnille ajan?
Voitte varata neuvontakäynnin ajan YES:n pieneläinsairaalan ajanvarauksen numerosta: 02941 57201. Otamme vastaan asiakkaita kaikkialta Suomesta. Klinikkakäynti maksaa 260 euroa, ja se maksetaan eläinsairaalan vastaanottoon.

Ruokintaklinikka on avoinna kerran kuukaudessa, pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä perjantaina klo 10-14. Klinikkapäivät 2018: pe 25.5. (klo 12-16) , la 30.6. (klo 10-14), la 28.7., pe 31.8. Loppuvuoden ajat julkaistaan myöhemmin.
 

Mitä neuvontakäynnillä tapahtuu?
Neuvontakäyntiin varataan aikaa 1h. Omistaja tuo koiran vastaanotolle, jossa se punnitaan ja sen lihavuuskunto arvioidaan. Jos koira vaatii jatkotutkimuksia, siitä voidaan ottaa veri-, uloste- tai virtsanäyte. Tässä tapauksessa paaston (8h) tarpeellisuus arvioidaan erikseen ennen käyntiä.

Neuvontakäynnin aikana selvitämme ruokintaongelman taustoja ja käymme läpi asiakkaan elämäntilanteeseen sopivia hoito- ja ruokintavaihtoehtoja. Koiran pitkän aikavälin ruokintahistoria käydään tarkasti läpi, joten siihen on hyvä varautua etukäteen muistiinpanoin.

Mitä tapahtuu neuvontakäynnin jälkeen?
Ruokintaongelman syyn selvittäminen ja sitä seuraavan laskennallisen ruokintasuunnitelman ja ohjeiden laatiminen vaatii aikaa. Pääosa ruokinnan suunnitteluun kuluvasta työstä tapahtuu asiakkaan klinikkakäynnin jälkeen.

Hoito-ohjelmat ovat erilaisia. Niiden kestoon vaikuttavat omistajan sitoutuminen ja ongelman vakavuus. Omistaja pystyy yleensä seuraamaan ohjeita itsenäisesti ja yksi neuvontakäynti riittää. Ohjausta ja neuvontaa jatketaan käynnin jälkeen etänä yhteisellä työalustalla, sähköpostilla ja/tai puhelimitse. Mikäli asiakas tarvitsee pidempiaikaista intensiiviohjausta, uusintakäynti klinikalle sovitaan 1-2 kk:n päähän.
 

Asiantuntijat
Tiimin asiantuntemukseen sisältyvät kotieläinten ravitsemustieteen keskeiset osa-alueet: ravitsemusfysiologia ja aineenvaihdunta, ravinnontarve, rehujen ja raaka-aineiden tuntemus, koostumus ja soveltuvuus eri kotieläinlajeille, rehuteknologia, ravinnon vaikutus eläimen hyvinvointiin ja terveyteen, eläingenetiikka sekä laskennallinen ruokinnan suunnittelu.

Riitta Kempe, MMM, agronomi, tohtorikoulutettava ja ruokintaklinikan tiimivetäjä
Anna Hielm-Björkman, ELT, Dosentti, CVA
Noora Sjögren, MMM, agr., eläinlääkäri, VMA
Johanna Anturaniemi, MMT, agronomi

Eläimillä esiintyy pitkälti samoja silmäsairauksia kuin ihmisilläkin. Etenkin koirilla, mutta myös kissoilla, esiintyy paljon perinnöllisiä sairauksia silmän eri osissa.

Näitä ovat muun muassa:

  • luomien rakenteelliset ongelmat (asentovirheet, ylimääräiset ripset jne.)
  • sarveiskalvosairaudet
  • linssin eriasteiset samentumat (kaihi)
  • linssin sijoiltaanmeno (luksaatio)
  • verkkokalvon rappeumat 
  • silmänpainetauti (glaukooma)

Lisäksi eläimillä on usein erilaisia silmien ja silmää ympäröivien kudosten vammoja esimerkiksi tappelun tai terävään esineeseen törmäämisen seurauksena. 

Tavallisia hoitoon tulon syitä ovat muutokset silmän ulkonäössä (esimerkiksi punoittavat, rähmivät tai sameat silmät), silmävuoto sekä muutokset näkökyvyssä. Osa sairauksista, kuten glaukooma sekä pahat silmävammat, vaativat kiireellistä hoitoa, jotta näkö ja silmämuna voidaan pelastaa. Silmävaiva on syytä pikaisesti tutkituttaa etenkin jos silmä on hyvin kipeä (oireina siristys, punoitus, vetinen vuoto, valonarkuus), samentunut pinnastaan tai silmän ulkomuoto muuten on selvästi muuttunut.

Tutkimuksiin on syytä tulla pikaisesti myös, jos eläimen näkökyky selvästi heikkenee. 

Yliopistollisessa eläinsairaalassa silmäsairauksia hoitaa oftalmologian erikoistumiskoulutuksen suorittanut eläinlääkäri Elina Pietilä, joka toimii pääasiassa Pieneläin- ja Hevossairaalassa, mutta tarvittaessa myös Tuotantoeläinsairaalassa. Silmäsairaudet liittyvät toisinaan johonkin laajempaan ongelmakokonaisuuteen, jolloin niiden hoidossa tehdään tarvittaessa yhteistyötä sairaalan muiden osastojen kanssa.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa hoidetaan monenlaisia sisätautien erikoisosaamista vaativia sairauksia. Iso osa sisätautipotilaista tulee Yliopistolliseen eläinsairaalaan lähetteellä muilta eläinlääkäriasemilta.

Ajanvarauksen eläinsairaalan yleispoliklinikalle voi tehdä myös lemmikin omistaja riippumatta asuinkunnasta. Mikäli lemmikki tarvitsee laajoja jatkotutkimuksia tai leikkaushoitoa, voidaan tarvittavat ajanvaraukset tehdä eläinlääkärin lähetteen tai yleispoliklinikkakäynnin perusteella.

Sisätautien yleisiä oireita ovat esimerkiksi:

  •  yskä
  •  lisääntynyt juominen ja virtsaaminen
  •  ruokahaluttomuus
  •  oksentelu ja ripulointi
  •  lihominen tai laihtuminen
  •  anemia

Asiantuntijamme

Sisätautipotilaiden tutkiminen ja hoito vaatii monipuolista erityisosaamista, joten kokeneet eläinlääkärit tekevät paljon yhteistyötä oireiden selvittämiseksi ja hoitamiseksi.

Yliopistollisen eläinsairaalan eläinlääkärit ovat perehtyneet sisätauteihin laajasti, ja lisäksi kullakin on oma erikoistumisalueensa. Eläin pyritään ohjaamaan alan parhaan asiantuntijan hoitoon. Sisäelinten sairauksiin ja ruuansulatuskanavien sairauksien erityisasiantuntijoita ovat professori Thomas Spillmann (DiplECVIM-CA) ja pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ELT Susanne Kilpinen. Myös pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ELT Henna Laurila (erikoistuva eläinlääkäri ECVIM-CA) sekä pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ELT Sanna Viitanen (MSc, erikoistuva eläinlääkäri ECVIM-CA) ovat perehtyneet laajalti sisäelinten sairauksiin. Dosentti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ELT Minna Rajamäen kanssa he myös hoitavat keuhkosairauksista kärsiviä potilaita. 

Koirilla ja kissoilla sydän- ja keuhkojen sairaudet aiheuttavat usein yskää ja hengenahdistusta. Sydänsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin suorittamat tutkimukset, kuten röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus sekä sydänfilmin (EKG) ottaminen, takaavat sairauteen parhaiten sopivan hoidon ja luotettavan diagnoosin. Sydänsairauksiin ovat perehtyneet dosentti, ELT Maria Wiberg sekä dosentti, ELT Minna Rajamäki.

Ikääntymisen myötä koirilla ja kissoilla kehittyvistä sydänsairauksista tavallisimmat ovat eteiskammioläppien viat sekä sydänlihassairaudet. Nuorilla eläimillä ja pennuilla saattaa sydämestä kuuluvan sivuäänen syynä olla synnynnäinen sydänsairaus. Joskus sydänviassa rakenteellisia muutoksia ei esiinny vaan sairaus oireilee rytmihäiriönä. Epäiltäessä ajoittaisia rytmihäiriöitä potilaille voidaan tehdä myös 24 tunnin mittainen Holter-sydänfilmiseuranta.  

Eräillä koiraroduilla jalostusohjelmaan kuuluu rodulle tyypillisten sydänsairauksien vastustus ja valittaessa koiria jalostukseen sydänsairauksien klinikalla tehdään Kennelliiton hyväksymiä virallisia jalostustarkastuksia.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa voidaan myös hoitaa leikkauksella synnynnäisiä sydänvikoja, kuten korjata sikiökautinen verisuoniyhteys aortan ja keuhkovaltimon välillä tai suorittaa pallolaajennus ahtauteen keuhkovaltimon korjaamiseksi.