Miten ilmastonmuutos vaikuttaa arktisiin alueisiin? Entä kuinka öljyonnettomuuksia tutkitaan arktisella alueella? Minkälaista arktinen liiketoiminta on tulevaisuudessa – ja kenen ehdoilla ja vastuulla sitä harjoitetaan?

Helsingin yliopiston Tiedekulma ja ulkoministeriö järjestävät joulukuun alussa yhteistyössä Arktinen tulevaisuus -tilaisuudet, joissa tartutaan ajankohtaisiin arktisiin ympäristö- ja talouskysymyksiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan arktisen alueen kehityksestä.

Modernisaatio ei onnistu Venäjällä - vai onnistuuko? Selittyykö Putinin suosio talouskasvulla? Entä miten käy, jos Venäjän talous romahtaa? Onko käynnissä informaatiosota, ja kuka käyttää valtaa kulisseissa? Mitkä ovat demokratian ja sananvapauden edistämisen mahdollisuudet ja edellytykset Venäjällä.

Venäjän kehityksen suunta herättää paljon suuria kysymyksiä. Yhden tieteenalan voimin tai pelkän akateemisen yhteistyön avulla Venäjää ei oteta haltuun. Tarvitaan uudenlainen konsepti, RussiaHUB Helsinki, joka tuo Helsingin alueen merkittävimmät Venäjä-toimijat yhteen tieteen, politiikan ja talouden aloilta.

Tiedekulma-viikko käynnistää RussiaHUB Helsingin toiminnan. Tervetuloa mukaan! RussiaHUB Helsinkiä koordinoi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti.

Tänään syntyvä tyttövauvasi Emma elää luultavasti 2100-luvulle asti. Onko pohjoismaista hyvinvointivaltiota silloin enää olemassa – kuka maksaa Emman eläkkeen, entä miten hoidetaan lapsenlapsesi Erkin diabetes? Saako kaupasta vielä kolmosolutta, tupakkaa ja makkaraa? Ovatko työpäivät venyneet vai vapaa-aikaa siunaantunut lisää?

Yhteisten normien ja yhteisen kansan sijaan erilaiset yksilöt ja monenlaiset kulttuurit elävät limittäin. Taloyhtiön porrashuoneen siivous hoituu teidän talossanne talkoilla, samoin naapurin vanhan pariskunnan, Onnin ja Eliaksen, kauppareissut. Mutta Westendiin rakennettiin kuulemma taas uusi asuinalue turvaporttien taakse. 2100-luvulla hyvinvoinnin rajat ovat tulleet selviksi: ilmasto on muuttunut peruuttamattomasti eikä leipää ja sirkushuveja riitä kaikille.

Loka-marraskuussa yliopistolla tutustutaan uusimpaan hyvinvointiyhteiskuntaa analysoivaan tutkimukseen ja tähytään tulevaan.

Euroopan ydintutkimusjärjestö CERN täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Sen Hiukkasfysiikan laboratorio Genevessä on johtava hiukkasfysiikan eli aineen perusrakenteen tutkimuskeskus, jossa suomalaistutkijat työskentelevät. Siellä sijaitsee maailman suurin hiukkaskiihdytin Large Hadron Collider, jonka koeasemilla löydettiin vuonna 2012 vuosikymmeniä etsitty Higgsin hiukkanen. Löytö johti vuoden 2013 Nobelin palkintoon hiukkasen ennustaneille teoreetikoille.

Cernin perustamisen juhlaviikolla Tiedekulmassa 29.9.–3.10. puhutaan aineen perusrakenteen tutkimuksesta ja aineen roolista maailmankaikkeudessa. Koska CERN on tärkeä uuden teknologian kehittäjä, omistetaan sen saavutuksille informaatioteknologiassa päivä. Myös koulutus ja tiedeopetuksen antaminen on esillä, kun Tiedekulmassa kuullaan lukiolaisten tiedeleireistä CERNissä ja tutkimustiedon levittämisestä kouluihin. CERNin tutkimusta ja sen viimeaikaisia tuloksia esittelevät suomalaiset asiantuntijat.

Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen? Minkälaisia uusia jakolinjoja Eurooppaan on syntynyt? Miten sallittu ja ei-sallittu määritellään jatkossa? Entä millaiselle arvopohjalle Euroopan maiden yhteistyötä rakennetaan?

Euroopan uusjako -viikolla Tiedekulmassa tarkastellaan Euroopan uusia rautaesirippuja alan asiantuntijoiden johdolla. Tilaisuuksissa puidaan arvojen, hyvinvoinnin ja valtapiirien Eurooppaa. Miksi hyvinvointi jakautuu Euroopassa epätasaisesti, ja mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Miten tasa-arvo, ihmisoikeudet ja sananvapaus toteutuvat Euroopan eri osissa? Missä menevät konservatiivisen ja liberaalin Euroopan rajat? Millä tavoin Euroopassa jaetaan oikeutta, entä miten valtapiirejä määritellään tulevaisuudessa?

Teemaviikon järjestää Aleksanteri-instituutti yhdessä valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa.

Jokainen meistä asuu jossakin, ja koti on paikka, jossa asumme. Koti on kuitenkin paljon enemmän kuin tila, se on tunne, joka rakentaa identiteettiämme. Koti voi myös olla kaupunki tai maa, joka on meille tärkeä ja jossa viihdymme.

Touko-elokuun ajan Helsingin yliopistossa keskustellaan kodista, asumisesta ja sen ympäristöstä. Tutkijat eri tieteenaloilta vievät meidät meno- ja paluumatkoille maisemaan, Helsinkiin, kaupunkilaisuuteen, metropolipolitiikkaan, asuinalueiden eriytymiseen ja vaikkapa asunnottomuuteen.

Koti = kaupunki -teema esittelee uuden kaupunkiakatemian ja nostaa muillakin tavoin esille tutkimuksen ja tutkijat vuoropuhelussa yleisön ja ympäristönsä kanssa.

Maailman saastuneimpana merenä tunnettu Itämeri on kautta aikain yhdistänyt sitä ympäröivät alueet ja toiminut kuljetusten ja kaupankäynnin väylänä. Päästöt maalla ja merellä kuormittavat matalaa merta, ja tiheä laivaliikenne aiheuttaa vakavan öljyonnettomuuden riskin. Myös kemikaalit kulkeutuvat 85 miljoonan ihmisen asuttamalta valuma-alueelta mereen, missä niiden vaikutus voi olla arvaamaton. Toisaalta kansainvälinen yhteistyö Itämeren tilan kohentamiseksi on lisääntynyt – tänä vuonna erityishuomio on Suomenlahdessa.

Viikolla 20 Tiedekulmassa keskustellaan Itämeren uusista ja vanhoista haasteista sekä Suomenlahti-vuoden 2014 merkityksestä. Paikalla on myös 12.–15.5. Suomenlahti-vuoden näyttely, jossa pääset sukeltamaan Suomenlahden pinnan alle. Tapahtumat ovat osa Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI:n ympäristötutkimuspäiviä. Tervetuloa myös HENVI Science Days -tapahtuman muihin tilaisuuksiin!

Ihmisaivojen teho ja kyvyt tuntuvat lähes maagisilta. Niiden tutkimus etenee kuitenkin nopeasti: hermosolujen ja aivokemikaalien salaisuuksia saadaan selvitetyksi joka kuukausi. Uudet laitteet välittävät aivotoiminnasta jatkuvasti tarkentuvaa kuvaa.

Tiedekulmaan kokoontuu helmi-huhtikuussa useiden eri tieteenalojen tutkijoita avaamaan keskustelua siitä, kuinka yhteiskunnan ja jokaisen meistä pitäisi ottaa huomioon psykofyysiset tosiasiat: se, mihin aivot kykenevät ja miten niiden toimintakykyä voi vaalia. Aivot ovat huikean muovautuvainen elin, mutta ihan mitä tahansa niiltä ei silti voi vaatia. Eikä niitä pitäisi altistaa aivan kaikelle sille, mille me ne arkikiireessä helposti tulemme altistaneeksi.

Aivojen hellimisestä ja huoltamisesta puhutaan paljon — myös potaskaa. Tiedekulmassa luulot pannaan koetukselle ja uusin tieto pengotaan tiedelehtien sivuilta kansantajuisiksi tietoiskuiksi ja keskusteluiksi. Aivojen eri osien spesialistit, kielten ja oppimisen tutkijat, lääkärit, uni- ja traumatutkijat ja monet muut asiantuntijat kertovat tuoreista tutkimuslöydöistään sekä siitä, mitä nämä löydöt merkitsevät jokapäiväisessä arjessa.

Voiko sikiötä opettaa? Saako vetäytyväisestä lapsesta koulittua rohkean? Miten koululaisen aivot saadaan viritettyä vastaanottavaisiksi? Mitä digiteknologia tekee aivoille? Mitä hormonimyrskyssä sinnittelevän teinin pään sisällä tapahtuu? Voiko fiksulla ruokavaliolla öljytä omaa pääkoppaansa — tai aivojumpalla? Miten traumojen jäljet piirtyvät aivoihin ja miten jälkiä voidaan haalistaa? Entä stressi? Miten psyyken sairauksia selitettiin ennen modernia lääketiedettä? Mikä on vireimpien mummojen ja vaarien salaisuus?

Helmikuun alussa alkavien Sotshin talviolympialaisten kunniaksi Tiedekulmassa sukelletaan viikon ajaksi Venäjällä järjestettävien kilpailujen taustoihin, merkityksiin ja tavoitteisiin. Teemaviikon aikana Sotshin olympialaiset yhdistetään keskusteluun ihmisoikeuksista, suurvalta-asemasta, rahasta ja Venäjän sisäpolitiikasta. Keskiöön nostetaan paitsi päivänpolttavat aiheet myös menneisyys, kun luvassa on puhetta esimerkiksi Sotshin merkityksestä Venäjän historiassa. Aleksanteri-instituutin järjestämässä Tiedekulma-ohjelmassa nähdään tutkijoiden lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita siivittämässä keskustelujen, tietoiskujen ja haastatteluiden täyteistä ohjelmaa. Olympialaisten kunniaksi viikon aikana järjestetään myös ikimuistoisia kilpailuja ja liikunnallisia aktiviteettejä.

Tiedekulmassa tarkastellaan tammikuun 2014 lopussa kahden päivän ajan arktista aluetta yhdessä Helsingin yliopiston ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijoiden voimin. Esityksissä 29.1. pureudutaan muun muassa arktiseen jäähän ja ilmastonmuutokseen, arktiseen ravintoverkkoon sekä alkuperäisasukkaiden asemaan kaivannaisteollisuuden keskellä. Torstaina 30.1. luvassa on paneelikeskustelu, jossa tarkastellaan arktisen alueen kehitystä laajemmasta näkökulmasta: esimerkiksi osana suurvaltojen turvallisuus- ja energiapolitiikkaa, globaalia taloutta ja ilmastokysymyksiä.

Käsityönopettaja- ja käsityötieteen opiskelijat johdattavat kädentaitoaiheiden maailmaan vaihtuvin teemoin joka kuun toisena maanantaina. Luvassa on perinteisiä käsityöaiheita, vierailevia asiantuntijoita ja modernia käsityötiedettä kaikille kiinnostuneille!

Syksyn 2014 käsitelmissä pureudutaan ajankohtaisiin kysymyksiin: Mitä on kestävyys käsityön näkökulmasta? Mitkä ovat kestävän käsityön haasteet ja mahdollisuudet? Mitä annettavaa käsityöllä, käsityötieteellä ja käsityönopetuksella on kestävyydelle? Luvassa on pohdintaa, keskustelua ja toimintaa mutta myös ratkaisuja.

Syksyn tilaisuudet järjestetään 8.9., 13.10., 10.11. ja 8.12. kello 16-18.

Viestinnän opiskelijoiden ainejärjestön Media ry:n tapahtumasarja Mediakulma – Viestinnän poluilla tarjoaa neljä mielenkiintoista ja tuoretta näkökulmaa viestintään. Viestintää tarkastellaan niin organisaatioviestijöiden kuin bloggaajienkin silmin. Mediakulma tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja haastaa ammattilaisten viestintänäkemykset.

Syksyn tilaisuudet järjestetään 22.9., 20.10., 24.11. ja 15.12. kello 16-18.

Unisport järjestää 15 minuutin niskahartiaseudun heilutteluelämyksiä kaksi kertaa viikossa: tiistaisin kello 11 ja torstaisin kello 11.15 (viikot 36-51). Tapahtuma on avoin ja maksuton kaikille kävijöille. Et tarvitse erillistä liikuntavarustusta. Voiko olla hauskempaa ja helpompaa taukoa?