Opettajien akatemian jäsenet, palkitsemisvuosi 2017

 

Kanerva Sanna, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopistonlehtori Sanna Kanerva (maaperä- ja ympäristötieteet) - Vaikka olen toiminut yliopistonlehtorin tehtävässäni vasta suhteellisen lyhyen ajan, olen kehittänyt omaa pedagogista osaamistani pitkäjänteisesti. Minulla on laaja pedagoginen koulutus sekä kokemusta niin luento- kuin laboratorioharjoitustyökurssien opettamisesta. Kerään opiskelijapalautetta systemaattisesti, arvioin omaa toimintaani ja hyödynnän saamaani palautetta tehokkaasti opetukseni kehittämisessä.

Pyrin opetuksessani opiskelijalähtöisyyteen, linjakkuuteen ja ennen kaikkea opiskelijoiden innostamiseen opetettavasta aihepiiristä. Pidän tärkeänä huomioida opiskelijoiden moninaisuus ja erilaiset tavat oppia. Henkilökohtaisen palautteen antaminen on minulle tärkeää ja toteutan tätä mm. harjoitustyökurssien työselostuksista käytävissä palautekeskusteluissa. Käytän opetuksessani erilaisia aktivoivia tehtäviä ja havaintomateriaaleja sekä hyödynnän luentojen suoratoistoa ja tallennusta. Vuorovaikutteisuutta tukee mm. Presemon käyttö, mikä mahdollistaa opiskelijan opiskelun myös etänä. Olen laatinut myös oppimateriaalia, jossa esitettyjen kysymysten avulla opiskelija voi itsenäisesti testata omaa oppimistaan.

Olen saanut olla aktiivisesti mukana paitsi oman oppiaineeni opetuksen kehittämistyössä, myös laajojen kanditutkintojen kehitys- ja opetussuunnitelmatyössä tiedekuntien välisen ympäristötieteiden kandiohjelman johtoryhmän jäsenenä. Opiskelijat kuvaavat minua kannustavaksi opettajaksi, ja kiitoksena panostuksestani opetuksen kehittämiseen sain maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Hyvä opettaja -palkinnon vuonna 2014.

Sanna Kanervan tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Koskenoja Mika, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopistonlehtori Mika Koskenoja (matematiikka) - Olen opettajan urallani opettanut lähes kaikkia perus- ja aineopintotasoisia matematiikan kursseja ja näin saanut kattavan kokonaiskuvan matematiikan opinnoista sekä opiskelijoiden osaamisesta yliopistossa. Olen pyrkinyt arvioimaan ja kehittämään systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää toimintaani sekä ammatillista osaamistani. Olen paitsi suorittanut yliopistopedagogiikan perus- ja aineopintoja, myös tehnyt ohjaamisen kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Lisäksi keräämäni runsas opiskelijapalaute on ohjannut opetukseni ja ohjaukseni kehittämistä.

Käytän opetuksessani monipuolisesti erilaisia oppimista tukevia menetelmiä, soveltaen mm. käänteistä luokkahuonetta sekä vertais- ja itsearviointia. Käyttämieni modernien opetusmenetelmien vastapainoksi luotan myös edelleen asiantuntevasti toteutettuun luento-opetukseen. Opetuksensa suunnittelun tukena käytän sähköisiä palautejärjestelmiä ja oppimisympäristöjä, Presemoa, Moodlea ja e-lomakkeita. Erityisen innostunut olen opiskelijoiden harjoitustehtävien ratkaisujen Moodle-perustaisesta vertais- ja itsearviointimenetelmästä, joka säästää aikaisemmin käytettyihin menetelmiin verrattuna merkittävästi resursseja. Olen ollut yhtenä kirjoittajana matemaattisen analyysin perusteita käsittelevässä oppikirjassa, joka on opetuskäytössä useissa muissakin Suomen yliopistoissa. Minulle on merkityksellistä, että pitämieni kurssien kotisivut ovat ajan tasalla ja informatiivisia. Luon myös jatkuvasti opiskelijoiden kanssa yhteistyönä uusia kursseja, erityisesti opinnäytetöiden tekemisen tueksi, ja muokkaan vanhoja kursseja ajan myötä muuttuviin vaatimuksiin paremmin soveltuviksi.

Olen useiden opetuksen kehittämisen kanssa tekemisissä olevien työryhmien ja toimielimien jäsen sekä vahvasti mukana uusien matematiikan kandi- ja maisteriohjelmien suunnittelussa. Yhteistyö oman laitoksen opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa sekä kansainvälinen yhteistyö matematiikan opetuksen kehittämiseksi on minulle tärkeää. 

Mika Koskenojan tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Salla Kurhila, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopistonlehtori Salla Kurhila (Suomen kieli ja kulttuuri) - Opetuksessani olen tällä hetkellä erityisen sitoutunut kolmeen teemaan: tilanteiseen oppimiseen, oppimistilanteiden autenttisuuteen ja oppijoiden toimijuuden vahvistamiseen. Nämä teemat linkittyvät myös käynnissä oleviin tutkimuksiini. Johtamassani Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa Suomi toisena kielenä ja tilanteinen oppiminen tutkitaan kielenoppimista ja -käyttöä osana autenttisia toimintoja muissa kuin luokkatilanteissa. Hankkeessa on mukana myös graduntekijöitä ja harjoittelijoita, joten tutkimus ja opetus nivoutuvat hankkeen kautta luontevasti yhteen.

Tieteelliseen tutkimukseen perustuvana yliopisto-opetus on lähtökohtaisesti historiallisesti kumuloitunutta. Pidän kuitenkin tärkeänä, että opetus myös jatkuvasti etsii yhteyksiä nykyhetkeen ja yliopiston ulkopuoliseen maailmaan. Oma opetukseni on vuosien saatossa kehittynyt kohti vahvempaa tilanteisuutta, niin että hyödynnän opetuksessani enenevässä määrin luokkahuoneen ulkopuolisia mahdollisuuksia, joilla voi edesauttaa oppimisen merkityksellisyyttä oppijoille ja sitouttaa heitä oppimisprosessiin.

Perinteisemmän oppimateriaalin lisäksi olen ollut kehittämässä aivan uudenlaista oppimateriaalia EU-rahoitteisessa LanCook-hankkeessa. Kehitimme hankkeessa tilanteista kielenoppimista tukevan kielikeittiön, jonka avulla voi valmistaa ruokaa ja opetella kieltä samaan aikaan (ks. http://europeandigitalkitchen.com). Tietokone antaa ohjeita ruoanlaittoon ja kontrolloi opiskelijoiden ruoanvalmistusta ruoka-aineisiin ja -välineisiin kiinnitettyjen liikesensorien avulla. Kielikeittiö hyödyntää elementtejä seikkailupedagogiikasta, koska siinä yhdistyy toiminnallisuus, elämyksellisyys, moniaistisuus ja vuorovaikutteisuus. Opettamisen parhaita puolia on, että siinä oppii itse jatkuvasti uutta. Arvostan myös suuresti laitoksemme toimintakulttuurissa sitä, että opettajat ovat hyvin kollegiaalisia ja valmiita jakamaan kokemuksiaan ja hyviä käytänteitään työtovereille.

Salla Kurhilan tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Aino Kääriäinen, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopistonlehtori Aino Kääriäinen (sosiaalityön käytäntötutkimus) - Olen pitkäjänteisesti ja yhteistoiminnallisesti uudistanut sosiaalityön opetusta keräämällä systemaattisesti palautetta, tekemällä opetuskokeiluja ja käymällä reflektiivisiä keskusteluja opiskelijoiden kanssa. Olen kiinnostunut dialogisesta työtavasta, jota toteutan paitsi opetuksessani ja ohjauksessani, myös yhteistyössä kollegojen kanssa. Opiskelijoiden ohjaus tutkielmien teossa sekä väitöskirjaprosessissa on ollut pitkäaikainen kiinnostukseni kohde, josta olen myös saanut myönteistä palautetta ohjattaviltani. Kehitin pro gradu -tutkielman ohjaukseen jo vuonna 2003 Pro gradu -palikat, joiden avulla voi havainnollisesti ohjata opiskelijaa tutkielman rakenteen sekä sisällön suhteista ja yhdessä arvioida opiskelijan kanssa tutkielman kokonaisuutta. Uusin opetukseni ja ohjaukseni väline on Dialogipalikat®. Niiden kehittämisen taustalla on ollut tarve jäsentää dialogista orientaatiota ja lisätä keskustelijoiden itsetuntemusta vaativissa vuorovaikutustilanteissa.

Olen aktiivisesti mukana kehittämässä valtakunnallista sosiaalityön verkko-opetusta kuuden Suomessa sosiaalityön opetusta antavan yliopiston kesken (http://www.sosnet.fi/Suomeksi/Soppi). Olen toteuttamassa digitaalisia opetusratkaisuja hyödyntävää opetusta Helsingin yliopiston syksyllä 2017 käynnistyvissä sosiaalitieteiden kandi- ja maisteriohjelmissa.

Yliopistollisen yhteistyön lisäksi minulle on tärkeää toimia sosiaalialan ammattikentällä. Olemme yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien ja Praksis-yhteisön kanssa kehittäneet sosiaalityön ammatillista opetusta sekä yhteistyötä käytäntötutkimuksessa (http://blogs.helsinki.fi/heikkiwaris/). Teemme innovatiivista käytännön opetusta, tutkimusta sekä yhteistoiminnallista sosiaalialan ja sosiaalityön palvelukäytäntöjen kehittämistä. Tätä kautta syntyneet erilaiset työelämäyhteydet ovatkin keskeisessä asemassa opetuksessani. Käytäntötutkimuksen opetus vahvistaa tulevien sosiaalityöntekijöiden tutkivaa työotetta ja valmiutta analyyttiseen asiantuntijatyöskentelyyn. Olen ylpeä siitä, että opetusyhteisössämme tehty käytäntötutkimuksen opetuksen kehittäminen ja mallintaminen ovat herättäneet kansainvälisesti laajaa kiinnostusta ja innostusta.

Aino Kääriäisen tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Lipsanen Jari, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopisto-opettaja Jari Lipsanen (psykologia) - Keskeinen lähtökohta opetuksessani on saada opiskelijat ymmärtämään opetettavan asian merkitys heidän tulevien opintojen, mutta myös tulevien työtehtävien kannalta. Kun opiskelijat ovat motivoituneita ja opetuksen osaamistavoitteet on määritelty selkeästi ja perustellusti, on mahdollista löytää opiskelijan itsensä kannalta kaikkein tehokkain tapa oppia. Opettajan tehtäväksi jää ainoastaan näiden monipuolisten mahdollisuuksien tarjoaminen ja palautteen antaminen opiskelijan omasta oppimisesta ja oppimisen tuloksellisuudesta opetuksen aikana. Kursseillani on tärkeää, että opiskelijoille syntyy kuva, että heidän palautteensa vaikuttaa opetusmetodeihin sekä kyseessä olevalla kurssilla että myös tulevilla kursseilla.

Tilastollisten menetelmien opetus ja yleisesti koko tilastotieteen kenttä on jo pitkään ollut hyvin tietokonekeskeistä. Erilaisten digitaalisten oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen ja monipuoliset digitaaliset opetusmateriaalit, kuten animaatiot, videot, simuloinnit jne. ovat keskeisessä roolissa omassa opetuksessani. Kaikkein keskeisintä kuitenkin on se, että opiskelijat pääsevät tekemään aitoa tutkimusta, käyttäen oikeita, usein varsin sotkuisiakin aineistoja. Näin heillä on mahdollisuus päästä näkemään tutkimusprosessin eri vaiheet tulosten analysoinnin näkökulmasta ja mahdollisuus myös paremmin arvioida hankkimansa tiedon luotettavuutta. Tätä kaikkea hyödynnän myös kurssieni arvioinnissa. Esimerkiksi sähköinen tenttiminen on mahdollistanut sen, että opetettavan sisällön hallinta voidaan osoittaa mahdollisimman aidossa, tutkimusmaailman realiteetteja vastaavassa tilanteessa.

Olen toiminut aktiivisesti opetuksen kehittämisessä niin paikallisesti oppiaineen opintotyöryhmän jäsenenä kuin valtakunnallisesti psykologian koulutusverkoston Psykonetin perustutkintotyöryhmän puheenjohtajana. Lisäksi, kuten tutkimuksessa, myös opetuksessa kansainvälinen yhteistyö on keskeistä. Olen toiminut Helsingin psykologian koulutuksen edustajana European learning and teaching psychology – verkostosta (EUROPLAT), jossa pyritään kehittämään psykologian alan opetusta koko Euroopan unionin tasolla. Myös yhteistyö työelämän kanssa on ollut keskeistä. Keskeisimmät työelämän toimijat, kuten esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja erilaiset työ-, ja organisaatiopsykologian alan toimijat tarjoavat erilaisia gradumahdollisuuksia, opetusesimerkkejä ja yleisesti tietoa siitä, minkälaisia vaatimuksia työelämä todella vaatii tulevaisuudessa.

Jari Lipsasen tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Melander Sakari, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Apulaisprofessori Sakari Melander (rikosoikeus) - Olen halunnut kehittää omaa opetusosaamistani tutkimuspohjaisesti osallistumalla paitsi pedagogiseen koulutukseen myös tekemällä yliopistopedagogista tutkimusta. Monipuolisen palautteen merkitys on oleellista opetukseni kehittämisessä. Tähän haluan rohkaista myös kollegoja ja opiskelijoita toteuttamalla mm. yhteisiä palautekeskusteluja sekä vastuuopettajan tekemän itsearvioinnin opintojakson onnistumisesta.

Viime vuodet olen panostanut erityisesti rikosoikeuden aineopintojen uudistamiseen haastamalla perinteisen opettaja- ja sisältökeskeisyyden ja korostamalla enemmän opiskelijan roolia oppimisessa. Massaluentojen sijaan toteutan opetuksen johdantoluentoina ja niihin sidottuina PBL -muotoisina ryhmätapaamisina. Perinteiset oikeustieteen tentit olen korvannut mm. suullisina ryhmätentteinä ja tieteellisillä esseekirjoituksilla. Pyrin muutoinkin osallistamaan opiskelijoita monipuolisesti opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen (ml. lukuvuosisuunnittelu ja aineopintojen pienryhmäohjaajina toimiminen). Oppimateriaalin osalta olen ollut kirjoittamassa yksin tai osana ryhmää lukuisia oppikirjoja, jotka ovat laajalti käytössä niin Helsingin yliopistossa kuin muuallakin. Hyödynnän aktiivisesti Moodle -sivustoa jakaen alustalla opiskelijoille erilaisia etu- ja jälkikäteisvalmistautumistehtäviä sekä opetusvideoita.

Opetuksen kehittäminen ei tarkoita minulle vain oman opetustoiminnan kehittämistä ja sen jatkuvaa reflektointia. Uskon vahvasti siihen, että jakamalla opetusta koskevia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä tiedekunnan sisällä ja poikkitieteellisesti, opetuksesta saadaan jatkuvasti kehitettyä entistä opiskelijalähtöisempää ja linjakkaampaa. Tämän vuoksi olen kokenut mielekkäänä toimia lukuisissa tiedekuntatason kehittämisvastuissa.

Sakari Melanderin tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Merenmies Jussi, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Kliininen opettaja Jussi Merenmies (lastentautioppi) - Olen varsin pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kehittänyt osaamistani monipuolisen kouluttautumisen kautta sekä reflektoimalla omaa opetustani. Luottamus kehittämistyöhöni näkyi mm. valintana lääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaavaksi varadekaaniksi kaudelle 2015-2016 sekä Lääketieteen kandidaattiseuran valintana vuoden 2015 opetushenkilöksi. Opettamisessa ja opiskelijoiden ohjauksessa minulle keskeisiä elementtejä ovat tavoitteellisuus, vuorovaikutteisuus ja opiskelijakeskeisyys. Olen aktiivisesti kehittänyt muun muassa käänteiseen oppimisen menetelmiä (flipped classroom) ja hyödyntänyt opetuksessani mm. elokuvia ja Google-kalentereita. Myös opiskelijoiden arviointi- ja palautemenetelmien kehittäminen on ollut minulle merkityksellistä ja tärkeää.

Olen ollut kirjoittamassa lukuisia artikkeleja useisiin oppikirjoihin ja julkaissut monia opetukseen ja sen kehittämiseen liittyviä artikkeleja. Videoiden tekemisen lisäksi käytän, kehitän sekä hyödynnän laajasti verkossa saatavilla olevaa digitaalista materiaalia. Vuodesta 2014 lähtien olen vastannut lääketieteellisen tiedekunnan opintouudistuksen toimeenpanosta. Tässä tehtävässä olen halunnut korostaa innostavaa innovatiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toimin myös vastuutehtävissä monissa lääketieteellistä täydennyskoulutusta antavissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Lisäksi minulla on useita opetukseen liittyviä kansallisia asiantuntija- ja luottamustehtäviä.

Jussi Merenmiehen tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Rekola Mika, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopistonlehtori Mika Rekola (metsäekonomia) - Metsäekonomian yliopistonlehtorina toimin myös metsäekonomian ja markkinoinnin oppiainevastaavana. Tutkimus- ja opetusalaani ovat ihmisen ja luonnon väliset vuorovaikutukset, erityisesti ekosysteemipalvelut ja niiden taloudellinen arvottaminen. Olen viime aikoina tutkinut myös oppimista ja osaamisalueita sekä koulutuksen ja työelämän suhdetta. Toimin lukuisissa luottamustoimissa koulutuksen parissa niin Helsingin yliopistossa kuin kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa mukaan lukien Euroopan maatalouskorkeakoulujen yhdistys ICA ja maailman metsäntutkimusorganisaatioiden yhdistys IUFRO. Yhteisyöni eri yhteistyökumppanieni kanssa on poikinut muun muassa Helsingin yliopistossa ensimmäisen uusimuotoisen kansainvälisen maisteriohjelman (vuodesta 2005), metsäekonomian progress-testin ja aineistomuotoisen valintakokeen sekä valtakunnallisen Metsäkoulutus ry:n perustamisen (vuonna 2016). Parhaillaan työn alla ovat avoimet verkkokurssit sekä metsäkoulutuksen globaalikatsaus.

Minua kuvaillaan innostavaksi opettajaksi, joka korostaa vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa tavoitellen myös laadukkaita oppimistuloksia. Koulutuksen kehittäjänä pyrin tarkastelemaan asioita laajemmalla perspektiivillä innovoiden ahkerasti uutta – kollegoiden sanomana ”aiheutan häiriötä systeemiin”. Pyrin yhteisöllisessä kehittämistyössäni rakentamaan siltoja yli kaikkien koulutusasteiden ja kurottautumaan myös työelämän suuntaan.

Mika Rekolan tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Salenius Maria, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopistonlehtori Maria Salenius (englantilainen kirjallisuus) - Yritän jatkuvasti osallistua erilaisiin pedagogisiin koulutuksiin, seminaareihin ja tapaamisiin. Viime aikoina olen erityisesti yrittänyt kehittää arviointimenetelmiäni. Vaikka internetissä on paljon informaatiota, tämän informaation muuntaminen tiedoksi ja tietämykseksi vaatii kuitenkin ajattelua ja pohdiskelua. Haluaisin kehittää kurssien lopputöitä ja tenttejä sellaiseksi oppimistapahtumaksi, joka tukee tällaista muunnosta. En näe perinteistä tenttiä lainkaan huonona sellaisenaan. On kuitenkin tärkeää, että osaamistavoitteet ovat selkeitä ja mielekkäitä.

Vaikka ensisijaisesti suosinkin kynää ja paperia ja ”oikeita” kirjoja, käytän myös erilaista materiaalia ja vaihtelevia menetelmiä. Opiskelijat käyttävät matkapuhelinta, tablettia ja kannettavaa tietokonetta; materiaalia löytyy eri nettisivuilta ja ohjelmista; joskus tehtävät tehdään digitaalisesti. Tärkeintä teknisessä kehityksessä on kuitenkin, että se palvelee aina pedagogisia tavoitteita. Koen, että erilaiset materiaalit ja metodit voivat auttaa näkemään pulmia eri näkökulmista, ja parhaassa tapauksessa ne tuovat aivan uusia ratkaisuja.

Opettajankoulutus on sydäntäni lähellä. Suuri osa kielten opiskelijoista päätyy opettajiksi jollakin tasolla (peruskoulu, aikuiskoulutus, yritykset), ja onkin mielestäni hyvin tärkeää, että varustamme nämä opiskelijat mahdollisimman hyvin eväin tuohon tehtävään. Olen erityisesti ollut mukana kehittämässä Helsingin yliopiston ruotsinkielistä aineenopettajankoulutusta. Tunnen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä työtä opiskelijoiden parissa, jotka luovat omaa tietään elämässä ja jotka kehittävät taitojaan ja osaamistaan. Täytyy myöntää, että viihdyn opettajana parhaiten luokkahuoneessa, jossa voin kohdata opiskelijat henkilökohtaisesti. Keskeistä on myös ankkuroida yliopisto-opetus yliopistopedagogiikan teorioihin ja malleihin. Lopuksi on olennaista pitää katse myös siinä kansainvälisessä viitekehyksessä, josta osaamisemme versoo ja joka voi auttaa meitä kehittämään opetusta edelleen.

Maria Saleniuksen tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä

 

Tuominen Kimmo, kuvaaja Linda Tammisto, Opettajien akatemia

Yliopistonlehtori Kimmo Tuominen (teoreettinen fysiikka) - Kehitän ohjaus- ja opetuskäytänteitäni yliopistopedagogisten opintojen ja pitkällisen opetuskokemuksen perusteella. Teen ennakkoluulottomasti opetuskokeiluja ja tarkkailen omaa opetustani opiskelijoilta kerätyn sekä kollegoiltani saamani palautteen perusteella. Otan opetuskokeiluissa hyväksi havaittuja menetelmiä pysyvään käyttöön ja jaan kokemuksiani kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissani.

Vain pieni osa oppimisesta tapahtuu luennolla, ja olen pyrkinyt kehittämään erilaisia mahdollisuuksia ja ympäristöjä oppimiskokemusten luomiseen luentotilaisuuksien ulkopuolella. Hyödynnän digitaalisia menetelmiä, mm. luento-opetuksen videotiivistelmiä, joita opiskelijat voivat käyttää ennakkomateriaalina tai kurssin asioiden kertaamisessa. Tutkin ja suunnittelen mahdollisuuksia älylaitteiden ja sosiaalisen median luonnolliseen hyödyntämiseen opiskelun tukena. Erityisesti teoreettisen fysiikan aineopintojen ja syventävien opintojen opetusmenetelmien uudistajana olen ollut edelläkävijän asemassa. Opetuksessa käytettävän materiaalin on oltava opiskelijoiden saatavilla hyvissä ajoin. Olen laatinut useille kursseille oppikirjatasoiset luentomonisteet, jotka jaan verkossa kurssin muun materiaalin kanssa.

Olen aktiivinen toimija fysiikan laitoksen opetuksen kehittämisessä, ja minulla on laajat kotimaiset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Pidän tärkeänä erityisesti palautejärjestelmien ja opettajien vertaismentorointimahdollisuuksien kehittämistä. Toimin uusien opetusohjelmien suunnittelussa sekä fysikaalisten tieteiden kandiohjelman, että usean eri maisteriohjelman puitteissa.

Kimmo Tuomisen tiedot TUHAT -tutkimustietojärjestelmässä