Mikä yliopistoranking?

Kansainvälisissä yliopistovertailuissa arvioidaan korkeakoulujen tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa sekä kansainvälisyyttä. 

Rankingeista vanhin ja yhä tunnetuin on vuodesta 2003 alkaen julkaistu Shanghain lista (ARWU). Muita tunnettuja listauksia ovat Times Higher Education -ranking, QS-yliopistovertailu ja  NTU Taiwan-ranking ja uusimpana US News -lehden Global University Ranking. Yhteensä erilaisia globaaleja listauksia on toistakymmentä. Toisistaan rankingit eroavat aineistojensa ja metodologioidensa suhteen.

Yliopistovertailuissa arvio puristetaan usein yhteen tai muutamaan numeroon. Rankingit käyttävät tutkimusta arvioidessaan pääosin vain englanninkielisten julkaisujen määrää ja viittauksia. Muiden kuin englanninkielisten maiden yliopistojen on siten vaikeaa nousta ranking-listojen kärkisijoille. Puutteistaan huolimatta rankingeilla on merkittävä vaikutus yliopistojen julkiseen kuvaan, tunnettuuteen ja houkuttelevuuteen ulkomailla. Myös Helsingin yliopisto seuraa ja pyrkii parantamaan menestystään eri vertailuissa.

Pohjoismaista sadan parhaan joukossa on vain muutama yliopisto. Helsingin yliopisto sijoittuu lähes kaikissa tärkeimmissä rankingeissa välille 50–100. Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000 - 23 000 korkeakoulua, niiden joukossa Helsingin yliopisto kuuluu 0,5 prosentin kärkikastiin.

Alla olevia taulukoita päivitetään sitä mukaa kun uusi ranking ilmestyy. Todennäköiset ilmestymiskuukaudet: QS kesäkuu, Shanghai ARWU elokuu, THE syyskuu, NTU Taiwan lokakuu, US News loka-marraskuu. Vuosiluku viittaa rankingin julkaisuvuoteen. Huomatkaa, että rankingeista THE ja QS käyttävät rankinginsa nimessä harhaanjohtavasti ilmestymisvuotta seuraavan vuoden vuosilukua.

Taulukko 1: Helsingin yliopiston sijoitukset keskeisissä rankingeissa maantieteellisen alueen mukaan, viimeisin vuosi (2018)

 

Helsingin yliopiston sijoitukset rankingeissa vuonna 2018

ARWU Shanghai

QS (ent.Times 2009 asti)

THE Times Higher

NTU Taiwan

US News

Viiden rankingin keskiavo

Maailma

57

110

99

79

92

87.4

Eurooppa

18

38

33

23

31

28.6

Pohjoismaat

3

4

4

3

4

3.6

Suomi

1

1

1

1

1

1

 

Taulukko 2: Helsingin yliopiston sijoitukset keskeisissä rankingeissa vuosina 2003 - 2018

 

Rankingin julkaisuvuosi

Shanghai (ARWU)

QS

Times (THE)

Taiwan (NTU)

US News

Viiden rankingin keskiavo

2018 57 110 99 79 92

87.4

2017 56 102 90 81 81

82.0

2016 56 91 91 71 91

80.0

2015 67 96 76 69 100 81.8
2014 73 67 103 68 101 82.2
2013 76 69 100 64    
2012 73 78 109 56    
2011 74 89 91 66    
2010 72 75 102 47    
2009 72 108   48    
2008 68 91   50    
2007 73 100   52    
2006 74 116        
2005 76 62        
2004 72 129        
2003 74          

 

Yliopiston yhteyshenkilöinä eri ranking-organisaatioiden kanssa toimii pääsuunnittelija Markku Javanainen (sähköposti: etunimi sukunimi helsinki fi).

Shanghai-ranking (ARWU)

Shanghain Jiao Tong -yliopiston julkaisema ARWU-yliopistovertailu perustuu tutkimusta ja yliopistojen historiallista mainetta kuvaaviin indikaattoreihin. Indikaattorit ja niiden painoarvot ovat:

  • Nobel- ja Fields-palkittujen opiskeluyliopistot 10%
  • Nobel ja Fields-palkittujen yliopistot, joissa tutkija työskenteli palkinnon myöntöaikaan 20%
  • Artikkeleiden viittausindeksit 20%
  • Nature tai Science -artikkelit 20%
  • Highly Cited Scientists (top1% tieteenalojen mukaan) 20%
  • Edelliset suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään 10%

Helsingin yliopisto menestyy parhaiten viittausindekseissä ja tieteenaloitteisessa eniten viitattujen tutlkijoiden listauksessa, huonoiten Nobel- ja Fields -indikaattoreissa. Tämä vertailu on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.

Times Higher Education -ranking (THE-ranking)

Nykymuodossaan Times Higher Education -rankingia alettiin julkaista vuonna 2010. Osatekijät ja niiden painoarvot ovat:

Opetus 30%

  • Opetuksen maine (yliopiston opetusmaine tutkijoille tehdyissä kyselyissä, omaa yliopistoa ei saa äänestää)
  • Akateeminen henkilöstö per opettajat
  • Tohtorin tutkinnot per alemmat tutkinnot
  • Tohtorin tutkinnot per akateeminen henkilöstö
  • Tulot per akateeminen henkilöstö

Tutkimus 30%

  • Tutkimuksen maine (yliopiston tutkimusmaine tutkijoille tehdyissä kyselyissä, omaa yliopistoa ei saa äänestää)
  • Julkaisut per akateeminen henkilöstö
  • Tutkimusrahoitus per akateeminen henkilöstö

Sitaatiot 30%

Tulot yrityksiltä per akateeminen henkilöstö (Industry income) 2,5%

"Kansainvälistyminen" 7,5%

  • Kv. opiskelijoiden osuus: 2.5%
  • Kv. akateemisen henkilöstön osuus: 2.5%
  • Kv. yhteisjulkaisut: 2.5

Näissä Helsingin yliopisto menestyy parhaiten sitaatioissa ja huonoiten Industry Income -tekijässä. THE-ranking on ollut luonteeltaan melko vakaa. Vuonna 2015 rankingissa käytetty Web of Science -julkaisutietokanta vaihdettiin Elsevierin Scopus-kantaan, mikä toi muutoksia tuloksiin.

QS-yliopistovertailu

Aiemmin Times Higher Educationissa julkaistu vertailu kulkee nykyään taustaorganisaationsa Quacquarelli Symondsin mukaan nimettynä. QS-vertailun indikaattoreita ovat:

  • Yliopiston mainearvio tutkijoille tehdyissä kyselyissä 40%
  • Yliopiston maine työnantajille tehdyissä kyselyissä 10%
  • Viittaukset per akateeminen henkilöstö 20%
  • Opiskelija/opettaja -suhdeluku 20%
  • Kv.  opiskelijoiden osuus 5 %
  • Kv. akateemisen henkilökunnan osuus 5 %

Helsingin yliopisto saa rankingissa parhaat arvosanat opiskelija/opettaja suhdeluvussa ja huonoimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja akateemisen henkilökunnan osuuksissa. Sitaatioindeksin laskutavan muutos vuonna 2015 oli epäedullinen Helsingin yliopiston vahvuusalueilla ja vaikutti yliopiston sijoituksiin heikentävästi. QS-yliopistovertailussa on vuosittain enemmän vaihtelua kuin muissa rankingeissa sillä rankingin indikaattoreista selkeästi suurin painoarvo on subjektiivisilla mainearvioinneilla.

Taiwan-ranking

Taiwan-ranking perustuu yksinomaan tutkimuksen bibliometrisiin mittareihin toisin kuin yllä mainitut vertailut. Sen vahvuus on indikaattorivalikoiman monipuolisuus ja se soveltuu siten erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun. Indikaattoreita ovat:

  • Artikkeleiden määrä 11 viime vuoden aikana 10%
  • Viimeisen vuoden artikkelit 15%
  • Sitaatioiden määrä 11 viime vuoden aikana 15%
  • Sitaatioiden määrä 2 viime vuoden aikana 10%
  • Sitaatioiden keskiarvo 11 viime vuoden aikana 10%
  • H-indeksi 2 viime vuoden aikana 10%
  • Highly-Cited Papers -määrä 11 viime vuoden aikana 15%
  • Artikkeleiden määrä viime vuonna korkean impaktin julkaisuissa 15%

Helsingin yliopistolle parhaan tuloksen indikaattoreista tuovat sitaatioiden määrä viimeisen 11 vuoden aikana ja H-indeksi. Helsingin yliopiston osalta huonoin on sitaatioiden keskiarvo viimeisen 11 vuoden aikana. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin indikaattoreiden ansioista yksittäisen yliopiston sijoitus vuodesta toiseen on Taiwan-rankingissa melko vakaa.

US News Best Global Universities Rankings

US News -lehden ranking on uusin keskeinen yliopistovertailu. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.

Indikaattorit ja niiden painoarvot:

  1. Global research reputation 12.5%
  2. Regional research reputation 12.5%
  3. Publications 10%
  4. Books 2.5%
  5. Conferences 2.5%
  6. Normalized citation impact 10%
  7. Total citations 7.5%
  8. Number of publications that are among the 10 percent most cited 12.5%
  9. Percentage of total publications that are among the 10 percent most cited 10%
  10. International collaboration 5 %
  11. Percentage of total publications with international collaboration 5%
  12. Number of highly cited papers that are among the top 1 percent most cited in their respective field 5%
  13. Percentage of total publications that are among the top 1 percent most highly cited papers 5%

Tarkemmin US News rankingin metodologia-sivulla.

Lue myös artikkeli: Rankingin resepti. Mitä yliopistovertailu tarkoittaa?