Kansainvälisissä yliopistovertailuissa arvioidaan korkeakoulujen tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa sekä kansainvälisyyttä. 

Rankingeista vanhin ja yhä tunnetuin on vuodesta 2003 alkaen julkaistu niin sanottu Shanghain lista. Muita tunnettuja listauksia ovat Times Higher Education -ranking, QS-yliopistovertailu ja  Taiwan-ranking. Yhteensä erilaisia listauksia on toistakymmentä. Toisistaan rankingit eroavat aineistojensa ja metodologioidensa suhteen.

Yliopistovertailuissa arvio puristetaan usein yhteen tai muutamaan numeroon. Rankingit käyttävät tutkimusta arvioidessaan pääosin vain englanninkielisten julkaisujen määrää ja viittauksia. Muiden kuin englanninkielisten maiden yliopistojen on siten vaikeaa nousta ranking-listojen kärkisijoille. Puutteistaan huolimatta rankingeilla on merkittävä vaikutus yliopistojen julkiseen kuvaan ja tunnettuuteen ulkomailla. Myös Helsingin yliopisto seuraa ja pyrkii parantamaan menestystään eri vertailuissa.

Pohjoismaista sadan parhaan joukossa on vain muutama yliopisto. Helsingin yliopisto sijoittuu lähes kaikissa tärkeimmissä rankingeissa välille 50–100. Maailman noin 17 000 korkeakoulun joukossa Helsingin yliopisto kuuluu 0,5 prosentin kärkikastiin.

Shanghai-ranking (ARWU)

Shanghain Jiao Tong -yliopiston julkaisema ARWU-yliopistovertailu perustuu tutkimusta ja yliopistojen historiallista mainetta kuvaaviin indikaattoreihin. Indikaattorit ja niiden painoarvot ovat:
– Nobel- ja Fields-palkittujen opiskeluyliopistot 10%
– Nobel ja Fields-palkittujen yliopistot, joissa tutkija työskenteli palkinnon myöntöaikaan 20%
– Artikkeleiden viittausindeksit 20%
– Nature tai Science -artikkelit 20%
– Highly Cited (top1%) Scientists  20%
– Edelliset suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään  10%

Helsingin yliopisto menestyy parhaiten viittausindekseissä ja huonoiten Nobel- ja Fields -indikaattoreissa. Tämä vertailu on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.

Times Higher Education -ranking (THE-ranking)

Nykymuodossaan Times Higher Education -rankingia alettiin julkaista vuonna 2010. Osatekijät ja niiden painoarvot ovat:

Opetus 30%
– Mainearvio (yliopiston opetusmaine muiden silmissä)
– Akateeminen henkilöstö per opettajat
– Tohtorin tutkinnot per alemmat tutkinnot
– Tohtorin tutkinnot per akateeminen henkilöstö
– Tulot per akateeminen henkilöstö

Tutkimus 30%
– Mainearvio (yliopiston tutkimusmaine muiden silmissä)
– Julkaisut per akateeminen henkilöstö
– Tutkimusrahoitus per akateeminen henkilöstö

Sitaatiot 30%
Yhteydet teollisuuteen 2,5%
Kansainvälistyminen 7,5%

Näissä Helsingin yliopisto menestyy parhaiten sitaatioissa ja huonoiten yhteyksissä teollisuuteen. THE-ranking on ollut luonteeltaan melko vakaa. Vuonna 2015 rankingissa käytetty Web of Science -julkaisutietokanta vaihdettiin Scopus-kantaan, mikä tuo muutoksia tuloksiin.

QS-yliopistovertailu

Aiemmin Times Higher Educationissa julkaistu vertailu kulkee nykyään taustaorganisaationsa Quacquarelli Symondsin mukaan nimettynä. QS-vertailun indikaattoreita ovat:
– Yliopiston mainearvio muiden yliopistojen silmissä 40%
– Yliopiston maine työnantajien silmissä 10%
– Viittaukset per akateeminen henkilöstö 20%
– Opiskelija–opettaja -suhdeluku 20%
– Kansainvälisyys (Ulkomaalaiset opiskelijat ja henkilökunta) (10%)

Helsingin yliopisto saa rankingissa parhaat arvosanat opiskelija–opettajasuhteessa ja huonoimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden määrässä. Sitaatioindeksin laskutavan muutos vuonna 2015 oli epäedullinen Helsingin yliopiston vahvuusalueilla ja vaikutti yliopiston sijoituksiin heikentävästi. QS-yliopistovertailussa on vuosittain enemmän vaihtelua kuin muissa rankingeissa sillä rankingin indikaattoreista selkeästi suurin painoarvo on subjektiivisilla mainearvioinneilla. Mainearvioiden vastaajajoukko vaihtuu vuosittain.

Taiwan-ranking

Taiwan-ranking perustuu yksinomaan tutkimukseen ja on vähemmän tunnettu kuin yllä mainitut vertailut. Sen vahvuus on indikaattorivalikoiman monipuolisuus ja se soveltuu siten erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun. Indikaattoreita ovat:
– Artikkeleiden määrä 11 viime vuoden aikana 10%
– Viimeisen vuoden artikkelit 15%
– Sitaatioiden määrä 11 viime vuoden aikana 15%
– Sitaatioiden määrä 2 viime vuoden aikana 10%
– Sitaatioiden keskiarvo 11 viime vuoden aikana 10%
– H-indeksi 2 viime vuoden aikana 10%
– Highly-Cited Papers -määrä 11 viime vuoden aikana 15%
– Artikkeleiden määrä viime vuonna korkean impaktin julkaisuissa 15%

Helsingin yliopistolle parhaan tuloksen indikaattoreista tuovat sitaatioiden määrä viimeisen 11 vuoden aikana ja H-indeksi. helsingin yliopiston osalta huonoin on sitaatioiden keskiarvo viimeisen 11 vuoden aikana. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin indikaattoreiden ansioista yksittäisen yliopiston sijoitus vuodesta toiseen on Taiwan-rankingissa melko vakaa.

Helsingin yliopiston sijoitukset keskeisimmissä rankingeissa

Alla olevassa taulukossa on lueteltu Helsingin yliopiston sijoitukset keskeisissä rankingeissa. Taulukkoa päivitetään uusien tulosten tullessa julki. Elokuussa julkaistavaa Shanghai-rankingia seuraavat syksyllä julkaistavat QS, THE ja Taiwan.

 

Shanghai

QS

Times (THE)

Taiwan

2003

74

     

2004

72

129

   

2005

76

62

   

2006

74

116

   

2007

73

100

 

52

2008

68

91

 

50

2009

72

108

 

48

2010

72

75

102

47

2011

74

89

91

66

2012

73

78

109

56

2013

76

69

100

64

2014

73

67

103

68

2015

67

96

76

69

2016

56

91

91

71

 

Yliopiston yhteyshenkilöinä eri ranking-organisaatioiden kanssa toimivat kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen ja pääsuunnittelija Markku Javanainen (sähköposti: etunimi sukunimi helsinki fi).