Anne Pessi ja Henrietta Grönlund teologisesta tiedekunnasta pitävät Helsingin yliopiston aktivoitumista turvapaikanhakijoiden auttamisessa ja vapaaehtoistyössä ylipäänsä tervetulleena aloitteena. Siinä missä monissa Euroopan yliopistoissa vapaaehtoistyöt ja yhteiskunnallinen osallistuminen ovat luonteva osa opintoja, Suomessa toimintaa vasta aloitellaan.

Pessi korostaa synergiaa julkisen sektorin ja yliopiston välillä. 

– Kun opiskelijoita kannustetaan ja jopa velvoitetaan tutustumaan esimerkiksi kansalaisjärjestöihin, se on myös upea oppimisen ja opettamisen mahdollisuus.

Molemmat ovat tutkineet vapaaehtoistoimintaa jo pitkään eri näkökulmista. Tällä hetkellä he ovat mukana Europe engage -hankkeessa, jossa tutkitaan vapaaehtoistyötä eri Euroopan yliopistoissa.

– Monissa huippuyliopistoissa vapaaehtoistyö rakentuu osaksi opintoja, mutta meille se on ajatuksellisesti vielä vähän vierasta. Suomessa sitä on tehty lähinnä ylioppilaskunnissa. Systemaattisempi, yhteiskunnallinen yhteistyö kansalaistoiminnan saralla painottuu Suomessa ammattikorkeakouluihin, kertoo Grönlund.

Usko hyvinvointiyhteiskuntaan

Grönlundin mukaan Suomessa kolmas sektori ja sen vapaaehtoistoiminta on turhan eriytynyttä muusta yhteiskunnasta.

– Meillä on ollut perinteisesti vahva usko hyvinvointivaltioon. 1980-luvulla ajateltiin, ettei sen lisäksi tarvita järjestöjäkään kohta ollenkaan ja köyhyyskin häviää.

Pahimmillaan usko hyvinvointiyhteiskunnan kaikkivoipaisuuteen on passivoinut kansalaisia.

– Yritykset ja oppilaitokset ovat keskittyneet omaan tehtäväänsä ja jättäneet auttamisen ammattilaisille.

Pessin mukaan Suomessa tietyt vapaaehtoisuuden ja auttamisen muodot ovat jääneet vähemmälle, erityisesti yritysten sekä terveydenhuoltoalan, kuten sairaaloiden, vapaaehtoistyö – ja myös yliopisto-opintojen sekä yliopistojen näkyminen kansalaistoiminnassa.

– Toisaalta meillä on voimakas yhdistyssektori, joka on keskittynyt täydentämään julkisen sektorin palveluita esimerkiksi edunvalvonnan ja harrastustoiminnan osalta, Pessi toteaa.

Perusturva lisää auttamista

Tutkijat pitävät ensisijaisen tärkeänä sitä, että peruspalvelut hoitaa yhteiskunta. Tutkimuksen mukaan perusturvan lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Näin saadaan parempi lopputulos kuin jos jätetään kaikki julkisen sektorin harteille.

– Kansalaisyhteiskunta tuo omanlaistaan uniikkia lisäarvoa – sellaista, mitä julkinen sektori ja palkkatyö ei koskaan voi tuoda. Sen avulla ihmiset kohtaavat, antavat aikaansa vain ja ainoastaan vapaasta tahdostaan käsin, omien intressiensä äärellä. ihminen ihmiselle, ihmiset yhdessä.

Tärkeää olisi löytää tasapaino julkisen sektorin vastuun ja muiden tahojen tekemän vapaaehtoistyön ja auttamisen välille.

– Tutkimusten mukaan valtion tarjoama perusturva on luonut onnellisimmat ja hyvinvoivimmat yhteiskunnat. Toisaalta juuri niissä yhteiskunnissa, joissa on hyvä julkinen turva, löytyy paljon vapaaehtoistoimintaa. Jos perusturvaa ei ole, ihmiset kääntyvät sisäänpäin oman perheensä puoleen toimeentulon epävarmuuden vuoksi. Luottamus turvaverkkkoihin saa ihmiset auttamaan myös muita, sanoo Grönlund.

Osaksi koulun arkea

Suomi on Euroopan kärjessä vapaaehtoistyön tekijöiden määrässä. Heitä on yli kolmannes suomalaisista.

– Kyselymme mukaan niistäkin, jotka eivät tällä hetkellä tee vapaaehtoistöitä, yli puolet olisi kiinnostunut osallistumaan jollain tavalla. Osallistumisen kynnystä tulisikin madaltaa, jotta nämä halukkaat lähtisivät mukaan, Grönlund sanoo.

Pessin mukaan aineistoissa korostuu, että erityisesti nuorista moni myös kokee, ettei oikein tiedä, miten pääsisi mukaan tai onko annettavaa.

– Siksi olisi tärkeää, että osallistuminen ja auttaminen saataisiin osaksi koulujen arkea ihan alakouluista lähtien, hän sanoo.

Myös vapaaehtoisuudessa näkyy eriytyminen. Grönlundin mukaan hyväosaiset osallistuvat enemmän, kun taas ne, jotka tarvitsisivat kokemusta osallisuudesta, syrjäytyvät tästäkin toimintamuodosta. Koulutetut ovat erityisen kiinnostuneita osallistumaan; yliopistolla on tässä siis erityistä tulevaisuuden vastuutakin kannettavana, Pessi muistuttaa.