Vox Helsinki: Intohimo

Intohimo.

Into ja himo. Kaksi pientä sanaa, jotka voivat muuttaa maailmaa. Maailmankaikkeuden rakenne, postimerkkeily, muumimukit, lateksikorsetit ja taloyhtiönjärjestyssäännöt. Intohimoja löytyy joka lähtöön. Mutta mistä ne kumpuavat, ovatko ne hyödyksi vai haitaksi?

Tervetuloa yliopiston ja Helsingin Sanomien VOX Helsinkiin yliopiston juhlasaliin 12.4.2017 klo 18. Ilmoittaudu mukaan täällä.

”Intohimoiset ovat aikamme aristokraatteja.”

Intohimoisesta johtamisesta on tullut uusi normi, sanoo tutkija. Byrokraattisen ja isällisen tyylin sijaan nykypäivän johtajat näyttävät tunteensa, puhuvat harrastuksistaan ja innostuvat. Ennen aristokraatit ilmaisivat sukutauluillaan pysyvyyttä, nyt tärkein arvo on jatkuva muutos.

“Intohimokas astuu rajojen ulkopuolelle ja löytää toisen tavan toimia.”

Intohimo on elinvoimaa, ja sen ajamana ihminen ei tee kompromisseja, kirjailija ja filosofi sanoo. Se on tarpeen, jos haluamme ylittää sovinnaisen ajattelun. Intohimoonsa antautunut kohtaa ihmissielun ratkaisemattomat ristiriidat, jotka pakottavat uusiin oivalluksiin.

”Inspiraatio löytyy vain tekemällä.”

Intohimo merkitsee palkitulle valokuvaajalle janoa ymmärtää asioita ja päästä niitä lähelle. Kun kuvaa työkseen, ei ole varaa odottaa inspiraatiota. Pari kertaa vuodessa tulee olo, että on jonkin suuren äärellä. sellaisen, mikä sytyttää oman ajattelun uudelle tasolle ja jonka pystyy kanavoimaan kuviin.

”Toimittajan intohimo ei tarkoita puolueellisuutta.”

Toimittajan työhön liittyy Nykäsen mukaan ajatus objektiivisuudesta, ikään kuin toimittajalla ei saisi olla tunteita. Työn taustalla on kuitenkin aina intohimo; kytevä halu kertoa muille asioita. Toimittaja voi olla kriittinen, vaikka tuntisi työtään kohtaan voimakasta paloa.

”Intohimo ei saa muuttua itseihailuksi.”

Kirjailija harmittelee sitä, kuinka vähän annamme toisillemme tilaa. kun joku todella innostuu, sitä täytyy kunnioittaa. Kansantalouskin hyötyy, kun opimme vaikenemaan itsestämme, kuuntelemaan toistemme ideoita ja tarttumaan niihin.

”Musiikki synnyttää energiaa, jota ei voi muualla kohdata.”

Into syntyy vaikuttumisesta itsensä ulkoisesta, himo taas tulee sisältä. Intohimo on ulkoisen ja sisäinen välistä vuoropuhelua. Perkolle musiikki on vain väline – todellinen intohimo on ”täyttä olemista”, ihmisten kanssa, yhdessä ja yhtä aikaa.