Sosiaalisen median rooli politiikassa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä kasvaa entisestään. Some on tuonut mukanaan uusia osallistumisen tapoja ja läpinäkyvyyttä mutta myös valeuutisia, vihapuhetta ja vaihtoehtoisia faktoja. Onko demokratia vaarassa, kun vaaleihin ja kansanäänestyksiin pyritään vaikuttamaan uusilla tavoilla? Mikä on median rooli kuplien luomisessa? Elämme sometotuuksien ajassa. Tule puhkomaan oma kuplasi.

Tiedekulman Sometotuuden aika -tilaisuudessa 18.9. keskustellaan somekuplista. Liity seuraamme tapahtuman alumnijatkoille Tiedekulman ThinkLoungeen klo 18.30-19.30. Tule syventymään aiheeseen, keskustelemaan ja tapaamaan muita alumneja!

Onneksi olkoon tuore maisteri! Haluamme toivottaa sinut tervetulleeksi alumniyhteisöön rennon työelämäillan merkeissä. Tilaisuudessa mielenkiintoisen ja monimuotoisen työuran rakentaneet Helsingin yliopiston alumnit kertovat urapoluistaan ja antavat hyviä työelämävinkkejä. Tule inspiroitumaan, verkostoitumaan ja kohtamaan muita uran alkuvaiheessa olevia alumneja! 

Ihmisen jokapäiväiset valinnat vaikuttavat maailman tulevaisuuteen. Omassa arjessa tehdyt valinnat vaikuttavat koko maailmaan mutta vaikutusten havaitseminen saattaa olla vaikeaa. Se ei silti tarkoita, että ne olisivat merkityksettömiä. Tutkimus tuo arkemme vaikutuksia näkyväksi ja auttaa meitä tekemään entistä kestävämpiä valintoja – niin meidän oman hyvinvointimme kuin koko maailmankin kannalta. Miten minun hyvinvointini voi olla osa kestävää tulevaisuutta? Onko kestävästä kehityksestä järkevää keskustella, jos ihminen itse voi pahoin? Tiede auttaa löytämään oman polkusi kohti kestävää elämää ja hyvinvointia.

Tämä Alumnipäivä haastaa jokaisen ajattelemaan ja toimimaan kestävämmin. Helsingin yliopiston tieteen kärkijoukot ja alumnit kohtaavat Alumnipäivässä innostavan keskustelun ja yhdessä tekemisen merkeissä.

Tutustu päivän ohjelmaan täällä!

Alumnien kirjaklubi: Rauhankone – Timo Honkela ja Arto Mustajoki Tiedekulmassa 22.2. klo 17.00

Onko maailmanrauha mahdollista saavuttaa tekoälyn avulla? Kuinka ihmiset voisivat ymmärtää toisiaan paremmin?

Tekoälytutkija ja Helsingin yliopiston professori Timo Honkela keskustelee runsaasti mediahuomiota keränneen Rauhankone-kirjansa teemoista venäjän kielen ja kirjallisuuden emeritusprofessori Arto Mustajoen kanssa helmikuussa Tiedekulmassa.

Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Rauhankoneen perimmäisenä tavoitteena on lisätä ihmisten välistä ymmärrystä, taltuttaa tunnemyrskyjä yhteisöissä ja edistää oikeudenmukaisuutta teknologian avulla. Myös Arto Mustajoki pohtii dialogin ja keskinäisen ymmärryksen suuria teemoja vuonna 2016 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassaan Myrsky vodkalasissa. Hän on myös parhaillaan valmistelemassa kirjaa väärinymmärtämisestä.

Aika: 22.2.2018, klo 17-19
Paikka: Think Lounge, Tiedekulma 2.krs

Alumnien Tiedekirjaklubi -tilaisuus on avoin kaikille Helsingin yliopiston alumneille. Ennen tilaisuutta on mahdollista ostaa Tiedekulma Cafen runsaasta kahvilavalikoimasta virvokkeita.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Tervetuloa mukaan!

Vuoden 2017 Studia Humaniora -yleisöluentosarja on omistettu sadan vuoden takaisen kumouksellisen Venäjän dramaattisille tapahtumille.

Luentosarjan päättävällä luennolla puhujana on dosentti Elina Kahla ja teemana on ortodoksisen identiteetin murros Venäjällä. Puheenjohtajana Kaarina Aitamurto.

Aika: ti 12.12. klo 18-20
Paikka: Porthania PIII, Yliopistonkatu 3

Abstrakti:

”Ortodoksia, itsevaltius, kansallisuus” oli vanhan Venäjän ”idea” eli valtiovallan ylläpitämä doktriini, jonka bolsevikit sata vuotta sitten kumosivat. Muistovuonna 2017 Venäjän patriarkka Kirill on sanonut, ettei kysymys ollut kumouksesta, vaan syöksymisestä pyörteen nieluun, josta ei kesken kaiken ollut ulospääsyä. Kun nyt pyörre kuitenkin on ohi, voi kysyä, onko doktriini palannut lähtöpisteeseen? Käsittelen luennossani venäläisyyden ja ortodoksisuuden keskinäistä suhdetta erityisesti identiteetin murroksen kannalta. Kysyn,

•    Millaiselle maaperälle bolsevikit rakensivat hyökkäyksensä valtion ja ortodoksikirkon erottamiseksi toisistaan? Onnistuiko uskonnon lopullinen kitkeminen ihmisten mielistä ja arjesta?
•    Mitä venäläiset tänä päivänä ajattelevat kirkon asemasta? Miten historiaa uudelleen kirjoitetaan? Millaisia mielikuvia ortodoksinen identiteetti herättää?
•    Kolmas, suomalaisten kannalta tärkeä kysymys  on, miten ortodoksikirkon aseman romahdus vaikutti itsenäistyvän Suomen uskontopolitiikkaan, ja mitä siitä seurasi?

Luentosarja toteutetaan Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan nykykielten laitoksen Venäjän kielen ja kirjallisuuden ja Aleksanteri-instituutin yhteistyönä.

Katso lisää →

Vuoden 2017 Studia Humaniora -yleisöluentosarja on omistettu sadan vuoden takaisen kumouksellisen Venäjän dramaattisille tapahtumille. Tiistaina 7.11. luennoitsijana on FT Aleksi Mainio, joka on mm. kirjoittanut teoksen Terroristien pesä. Suomi ja taistelu Venäjästä 1918–1939.

Lokakuun vallankumous repi Euroopan ideologisesti kahtia bolševistiseen ja antibolševistiseen leiriin. Se aloitti näkymättömän sodan ajan, jonka vaikutukset heijastuivat myös Suomeen. Maasta muodostui tärkeä tukialue Venäjän oppositiovoimille ja niiden maanalaisille taistelujärjestöille. Nämä salaseurat olivat radikaaleja liikkeitä, joita Neuvosto-Venäjältä paenneet emigrantit olivat perustaneet Euroopan eri kolkkiin. Osa vastavallankumouksellisista voimista tahtoi palata tsaarin aikaan, toiset unelmoivat parlamentarismista, venäläisestä fasismista tai ”aidosta” proletariaatin diktatuurista.

Suomessa – niin kuin monissa muissakin idän ja lännen väliin jääneissä reunavaltioissa – taistelujärjestöt etsivät liittolaisia eri suunnilta. Ne lähestyivät turvallisuusviranomaisia ja sellaisia poliitikkoja, jotka kannattivat Neuvosto-Venäjän vastaista interventiopolitiikkaa. Aktivistijärjestöt vannoivat sissisodan, terrori-iskujen ja salamurhien nimeen ja lupailivat yhteistyökumppaneilleen tiedustelutietoa.

Suomen yleisesikunnan tiedustelu, mutta jossain määrin myös Etsivä Keskuspoliisi olivat valmiita edistämään Venäjän valkoemigranttien näkymätöntä sotaa tietyillä ehdoilla. Ne näkivät Neuvostoliiton savijalkaisena jättiläisenä, joka saattoi rojahtaa nurin hetkenä minä hyvänsä. Tämä usko oli vahvimmillaan 1920-luvulla, muttei hävinnyt mihinkään myöskään 1930-luvulla. Näkemys perustui antibolševistiseen maailmankuvaan, mutta myös vankkaan tietoon Neuvostoliiton ongelmista.

Aika: ti 7.11. klo 18-20
Paikka: Porthania PIII, Yliopistonkatu 3

Luentosarja on kaikille avoin ja se toteutetaan Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan nykykielten laitoksen Venäjän kielen ja kirjallisuuden ja Aleksanteri-instituutin yhteistyönä.

Tiede on irti! Kaikille avoin ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaali Thinkfest 11.-14.10.2017 näkyy ympäri Helsinkiä. Thinkfest juhlii tiedettä, ajattelua ja oppimista.

Tutustu Thinkfestiin! →

Vetenskapen flödar fritt! Thinkfest 11–14.10.2017, tänkandets och vetenskapens stadsfestival som är öppen för alla, syns runt om i Helsingfors. Thinkfest hyllar vetenskap, tänkande och lärande.

Läs mer om Thinkfest! →

Science breaks loose! Thinkfest, an open urban festival for thought and science, will be held in Helsinki from 11 to 14 October 2017. Thinkfest celebrates science, thinking and learning.

Participate in Thinkfest! →

Tällä luennolla tarkastellaan aihetta musiikki ja lokakuun 1917 vallankumous. Tutkijatohtori Elina Viljanen puhuu vallankumouksen merkityksestä venäläiselle musiikkikulttuurille ja musiikin merkityksestä vallankumouskulttuurille. Hän ehdottaa, että vallankumouksen musiikin ohella voidaan myös puhua jonkinlaisesta musiikin vallankumouksesta, jonka perintö näkyy myös nykyvenäläisessä kulttuurissa.

Luennon toisessa osassa tutkijatohtori Meri Herrala keskittyy neuvosto-oopperaan. Lokakuun vallankumouksen 15-vuotispäivää juhlittiin vuonna 1932 muun muassa järjestämällä oopperoiden sävellyskilpailu. Herrala kertoo samaan aikaan käynnistyneestä musiikin valvontajärjestelmästä, joka tähtäsi sosialistisen realismin kehittämiseen osana nuoren neuvostovaltion rakentamista.

Vuoden 2017 Studia Humaniora -yleisöluentosarja on omistettu sadan vuoden takaisen kumouksellisen Venäjän dramaattisille tapahtumille. Luentosarja on kaikille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

Katso lisää →

Tervetuloa Helsingin yliopiston alumnien lukuvuoden ensimmäisille asiantuntijoiden ja johtamisen Think & Lead -aamukahveille 27.9.2017 klo 8-10 keskustakampukselle! Aamukahvien teemana on Eettinen johtajuus ja luottamus organisaatioissa. Keskusteluun meidät johdattavat Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä emeritusprofessori Arto Mustajoki ja tutkija Henriikka Mustajoki.

Julkaisemme tarkemman ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen tällä sivulla syyskuun alussa. Seuraa meitä Facebookissa ja Linkedin-ryhmässä, niin kuulet asiasta ensimmäisenä!

Vuoden 2017 Studia Humaniora -yleisöluentosarja on omistettu sadan vuoden takaisen kumouksellisen Venäjän dramaattisille tapahtumille.

Tällä luennolla analysoidaan Neuvostoliiton yhteiskunnan perusrakenteita sosiologian ranskalaisen klassikon Émile Durkheimin näkökulmasta. "Bolševikkien pyhä" tunnistetaan tutkimalla lokakuun vallankumouksen suurta kertomusta. Tämä lähestymistapa liittyy Juri Lotmanin käsitykseen venäläisen kulttuurin erityisestä semioottisesta binaarikoodista. Neuvostokulttuurin kognitiiviset, moraaliset ja emotionaaliset hahmotukset perustuvat pyhän ja maallisen jyrkkään kahtiajakoon. Kysymys on kulttuurisesta syvärakenteesta, joka jatkuu Venäjällä ortodoksisesta traditiosta aina bolševikkeihin saakka.

Neuvostoliiton suuren projektin tulokset ovat sekä tavoitteiden mukaisia että ei-tarkoitettuja. Hankkeen tahattomilla tuloksilla on myös rakenteellisia vaikutuksia sekä arkielämään että poliittisiin oloihin. Esimerkiksi monissa tapauksissa maa ei etene takapajuisuudesta kohti edistystä vaan päätyy kaaokseen. Tällaisissa tapauksissa todellisuus karkaa ulos jyrkästi kahtia jaetusta maailmankuvasta. Muodostuu suuri joukko institutionalisoituja tabuja – negatiivista pyhää, jota ei saa käsitellä. Tämä johtaa virallisen pyhän asteittaiseen rapautumiseen ja kollektiivisuutta tavoitteleva yhteiskunta päätyy voimakkaaseen yksityistymiseen. Todelliseksi pyhäksi koetaan vain oma lähipiiri. Lopulta Mihail Gorbatšovin perestroika epäonnistuu pyrkimyksessään palata alkuperäiseen projektiin ja päästä eroon tabuista. Kadonneeksi luultu mennyt Venäjä alkaa tehdä paluuta.

Luentosarjan ensimmäisellä luennolla puhujana on professori ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. Hänen erityisosaamiseensa kuuluvat mm. yhteiskuntateoria, Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka, vertaileva transition tutkimus, sosiaalinen eriarvoisuus, valta ja demokratia sekä kulttuurin rakenteet ja makroprosessit.

Aika: tiistai 12.9. klo 18-20
Paikka: Porthania PIII (Yliopistonkatu 3, 1. krs)

Katso luentosarjan koko ohjelma täältä!

Luentosarja toteutetaan Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan nykykielten laitoksen Venäjän kielen ja kirjallisuuden ja Aleksanteri-instituutin yhteistyönä.

President Trump - First 100 Days

Before his election, Donald Trump promised to execute a 100 day action plan to make America great again. The first 100 days in the office, or the so called “honeymoon” with Congress and public, is a traditional evaluation period where the introduced policies of new presidency are discussed. In this panel, we will debate how President Trump’s time in the office has started. What are the policies and actions he has introduced? What are his biggest successes and his major challenges? How is he working together with the Congress? Is the American public supporting him? And how is his role seen in the global contexts?

The panel is hosted by Professor Mikko Saikku (University of Helsinki) and participants represent different perspectives in evaluating Trump’s presidency. Patrick Miller is a specialist in American history, and he will contextualize the current tensions in civil rights and race relations. Peter Miller is a political scientist. He will comment on executive-legislative and executive-bureaucratic relations in the Trump administration. Mike Schmidli is a political historian and his expertise centers on U.S. foreign relations and international history. Rani-Henrik Andersson is a historian who will discuss the changes in the political culture during the Trump era. Outi Hakola is a media scholar and she will discuss Trump’s media relationships and media representations of Trump’s presidency.

Time: Thursday, April 27 at 16:00

Place: Metsätalo, sali 1 (Unioninkatu 40)

Follow the live stream online! →

The University of Helsinki will be in Washington, D.C. in April! All alumni and friends residing in the Washington D.C. Metro Area and Baltimore are warmly welcome to an Alumni Breakfast on April, 26, 2017 at 8.30 am.

The breakfast will be hosted by our alumni, Member of the Finnish Parliament Eva Biaudet, Dean Ismo Dunderberg and Academy Professor Elina Vuola from the University of Helsinki.

Join us for breakfast and bring your alumni friends as well! Tervetuloa - Welcome!
    

Think&Lead Workshop: Awakening Compassion - THE SURPRISING POWER THAT IMPROVES ORGANIZATIONS BY ELEVATING THEIR HUMANITY

This workshop draws from over 15 years of research on compassion in organizations to offer an accessible, interactive, and practically useful toolkit of strategies for awakening compassion in your work. You’ll leave with inspiration for new ways of elevating your own compassion at work, along with a blueprint for creating a more compassionate organizational life for others as well.

The facilitator of the workshop is Monica C. Worline, Ph.D., is a research scientist at Stanford University’s Center for Compassion and Altruism Research and Education and Executive Director of CompassionLab, the world’s leading research collaboratory focused on compassion at work.

Persoonallisuus työnhaussa on plussaa. Coach Café -teemalla 'Persoonallisuus luo kiinnostavuutta työnhaussa' järjestetään 5.4.2017 klo 17-19 keskustakampuksen ThinkCompanyn tiloissa.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan mielenkiintoisista ja persoonallisista alumniemme urapoluista. Mukana alumnimme Karina Vikman (Suomen Standardoimisliitto SFS ry) sekä Henri Annila (Loimu ry).

Keskustelun lomassa saat vinkkejä omaa työuraasi ja -suunnitelmiasi ajatellen.