Suomi on ilmastotutkimuksen suurvalta. Helsingin yliopiston uraauurtava tutkimustyö luo ratkaisuja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Ari Heiskasen perustama Läpimurto-rahasto tukee ilmastonmuutostutkimusta ja -opetusta Helsingin yliopistossa.

Tieto luo pohjan ratkaisuille

Maapallon lämpenemisen syyt ovat osoittautuneet luultua huomattavasti monimutkaisemmiksi. Kun oikea tieto ilmastonmuutoksesta kasvaa, löydämme entistä tehokkaampia tapoja torjua muutoksen aiheuttamia ongelmia. Maailman kokoisten kysymysten äärellä tarvitaan vankkaa monitieteistä näkemystä. Helsingin yliopiston uraauurtava tutkimustyö tuottaa uusia ilmastomalleja, jotka parantavat kykyämme ennustaa ilmaston tulevaisuutta. Pohjoinen sijainti, kansainvälinen tutkijayhteistyö ja vuosikymmenien mittaan kertynyt ainutlaatuinen tutkimusaineisto ovat nostaneet yliopiston maailman ilmastotutkimuksen huipulle. Erityisesti pienhiukkastutkimuksessa Suomi on suurvalta – noin 10 % maailman pienhiukkastutkimuksesta tuotetaan maassamme. Rakennamme astetta parempaa maailmaa ottamalla entistä merkittävämmän roolin ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Pienhiukkasilla on kaksijakoinen rooli maapallon lämpenemisessä. Luonnossa yhteyttämisen sivutuotteena syntyvät hyvät pienhiukkaset hidastavat ilmaston lämpenemistä. Liikenteestä, metsän kulotuksesta ja energiantuotannosta syntyvät nokihiukkaset sen sijaan nostavat ilmakehän lämpötilaa sitomalla auringon säteilyä itseensä. Pienhiukkasten toiminnan ymmärtäminen on avain globaalien ilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. Helsingin yliopiston ilmastonmuutoksen tutkimuksen huippuyksikkö tutkii pienhiukkasten vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Pienhiukkasten suurmies

Akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta on ensimmäinen suomalainen, joka on noussut oman tieteenalansa maailmanlistan ykköseksi. Hän on geotieteiden maailmanlistan viitatuin tutkija. Kulmalan johtamaan Helsingin yliopiston ilmastonmuutoksen tutkimuksen huippuyksikköön kuuluu yli 130 tutkijaa Helsingin yliopistossa. Se toimii tiiviissä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Yksikön uraauurtava tutkimus on monitieteellisyydessään ainutlaatuista koko maailmassa.

Läpimurto on myös kirja

KTM Ari Heiskasen kirja "Läpimurto - taltuta tuhoajat" ilmestyi marraskuussa 2013. Kirja käsittelee muutosjohtamista ja se keskittyy ylemmän johdon tiedostamatta tai tietoisesti tekemiin virheisiin, jotka synnyttävät organisaatioon muutospassiivisen ja -vastaisen ilmapiirin. Heiskanen lahjoittaa Läpimurto-rahastoon osan kirjan tekijänoikeuspalkkioista. Rahastoon kertyneet varat ohjataan ilmastonmuutoksen tutkimukseen ja opetukseen. Rahastoon voivat tehdä lahjoituksia sekä yritykset että yksittäiset kansalaiset.

Miksi Läpimurto-rahasto?

Maapallomme ei voi hyvin. Nykytiedon valossa tehdyt arviot muutaman asteen ilmaston lämpenemisen seurauksista ihmiskunnalle ja kaikelle elävälle elämälle ovat puhuttelevia ja pohtimisen arvoisia. Tietoon perustuva viesti on varoittava. Jos emme nykyistä määrätietoisemmin puutu tapahtumien kulkuun, vaarannamme elinkelpoisuutta merkittävästi. Samalla tuhoamme tulevien sukupolvien puhtaan ilmastovarallisuuden arvoa.

Ilmastonmuutoksen taltuttamisessa on kysymys muutoksen johtamisesta. Uhka on ilmeinen, ja sen tulisi näkyä valtaapitävien päätöksenteossa ja korjaavien toimenpiteiden toimeenpanossa. Sen tulisi vaikuttaa kaikkien yksittäisten ihmisten käytökseen. Kun näin tehdään, päästään tulokseen, jota voimme mitata elinkelpoisuuden kasvamisena, puhtaampana ilmana. Aivan samoin toimii yksittäisen organisaation muutoksen johtaminen. Reagoidaan ulkopuoliseen uhkaan, tunnistetaan mahdollisuudet, arvioidaan mittariston avulla monisyisten syy–seuraus-suhdeketjujen vaikutukset ja tehdään päätökset, jotka johtavat tavoiteltuun toimintaan ja tuloksiin.

Puhuttelevan tiedon pohjalta omat aistini ovat selvästi herkistyneet ilmastonmuutos-viesteille. Seuraan niitä aiempaa tarkemmin. Keskusteluissa minulle on välittynyt kuva, jota voi hyvin verrata organisaation kriisiytymisen eri vaiheisiin, joista on ansiokkaasti kirjoittanut Jim Collins teoksessaan Parhaasta pohjalle vai vahvana eteenpäin. Organisaation kriisiytymisen vaihe kolme on muutosten johtamisen tarpeen psykologisen kieltämisen vaihe. Mittaristoinformaatio antaa selkeitä varoitusmerkkejä, mutta ne kielletään tai selitetään vaarattomiksi ohimenevänä tilanteena tai tilastollisina poikkeuksina. Mitä pidempään organisaatio on vaiheessa kolme, sitä suurempiin vaikeuksiin se ajautuu vaiheessa neljä, jossa tuho on jo käsillä. Mikäli organisaatio ei onnistu taltuttamaan vaihetta neljä, on edessä vaihe viisi, tuholle antautuminen. Maailma näyttää tällä hetkellä olevan kriisin vaiheessa kolme ja ilmastonmuutoksen vaikutusten toteutuminen tuntuu olevan kaukana, seuraavien sukupolvien haasteena. Jos jatkamme näin, edessä ovat tuhoajat.

Mikä sitten estää muutoksen, niin organisaatioissa kuin yhteiskunnassakin? Globaalin tutkimuksen mukaan suurimmaksi esteeksi muutosten johtamisessa koetaan asenteiden ja toimintatapojen muutokset. Jotta toimintatavat voivat muuttua, tarvitaan ensiksi muutosta asenteissa. Myös maailman kokoisten, tärkeiden kysymysten äärellä murtokohta on pieni, koska muutoksen täytyy tapahtua mielessä. Eri asiantuntijoiden mukaan tehokkain tapa vaikuttaa asenteisiin on tieto. Kyetäksemme tekemään parempia päätöksiä tarvitsemme tietoa. Kyetäksemme johtamaan tiedon pohjalta tehdyt päätökset käytäntöön niin, että se näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja toiminnassa, me tarvitsemme vastuullista, varmaa, vaikuttavaa ja vakuuttavaa johtamista. Siksi Läpimurto-rahasto. Yhtymäkohtia marraskuussa 2013 ilmestyvään teokseeni Läpimurto – Taltuta tuhoajat on paljon: muutoksen tarpeen ymmärtäminen ja hyväksyminen, asenteisiin vaikuttaminen, toimeen tarttuminen – hyvä johtajuus.

Kun rahaston perustamisen jälkeen tutustuin akatemiaprofessori Markku Kulmalan tarinaan tarkemmin, löysin siitä lisää yhtymäkohtia tulevaan teokseeni. Ihannetila tehokkaalle ja nopealle muutoksen johtamiselle on organisaatiokulttuuri, joka saa ison poikkitieteellisen asiantuntijaryhmän toimimaan yhteisen tavoitteen eteen. Avainkysymys onkin se, miten ryhmän johtaja onnistuu kasvattamaan jokaisen tiiminsä jäsenen työstään saamaa emotionaalista pääomaa ja luomaan sellaiset olosuhteet, joissa tiimin jokaisella osaajalla on tunne jonkin saavuttamisesta, tehtävänsä tarkoituksesta ja johonkin suureen vaikuttamisesta. Akatemiaprofessori Markku Kulmala tuntuu tässä onnistuneen.

On syytä muistaa, että muutoksia johdettaessa mikään ei vahvista ryhmän sisäisiä siteitä niin paljon kuin ulkopuolinen, yhteinen uhka. Ilmastonmuutos on yhteinen uhkamme. Toivottavasti se saa meidät kaikki toimimaan yhdessä ja kantamaan kortemme kekoon puhtaamman ilmaston puolesta. 

Kiitos tuestasi.

Ari Heiskanen

Lue Ari Heiskasen haastattelu Rahastot ja lahjoittajat -vuosikirjasta 2012-2013 sivuilta 18-19 >>

Näin voit lahjoittaa

Verkkolahjoittaminen: Helppo ja nopea tapa tehdä lahjoitus on verkkolahjoittaminen. Verkkolahjoituksia voivat tehdä niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin. Tee lahjoitus verkkolahjoituslomakkeella. Valitse verkkolahjoituslomakkeella lahjoituskohteeksi ”Läpimurto-rahasto”. Tee lahjoitus >>

Lahjoitus lahjakirjalla ja tilisiirrolla: Voit täyttää lahjakirjan ja siirtää lahjoituksen Helsingin yliopiston rahastojen tilille. Lisätietoja >>

Rahaston esite PDF-muodossa >>

Lisätietoa

Ilmakehätieteiden osasto, Fysiikan laitos
SMEAR-asemat (Stations for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations)
ICOS (Integrated Carbon Observation System)
iLEAPS (Integrated Land Ecosystem-Atmosphere Processes Study)

Lahjoittajasuhteet, Helsingin yliopisto, lahjoittajasuhteet@helsinki.fi, 029 41 21650
PL 53, 00014 Helsingin yliopisto