Hannele Cantell on dosentti ja opettajankouluttaja Helsingin yliopistossa. Opetuksessa ja tutkimuksessa hän on keskittynyt maantieteen ja ympäristöopin opetukseen, globaali- ja ilmastokasvatukseen sekä kouluyhteisön vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin. Hannele Cantell on osallistunut perusopetuksen ja lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien laadintatyöhön. Hän on myös tuottelias ympäristö- ja kasvatusalan oppi- ja tietokirjailija.

Marina Heinonen on ravinnon turvallisuuden professori Helsingin yliopistossa ja toimii Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA tieteellisenä asiantuntijana.  Heinonen haluaa tarjota asiatietoa ruuan turvallisuudesta ja on esimerkiksi herätellyt keskustelua lisäaineiden ja prosessoinnin epäterveellisyysmyytistä.

Annamari Heikkilä, psykologi, PsM, FT, kognitiivinen psykoterapeutti toimii työterveyspsykologina Terveystalossa. Hänen missionaan on auttaa ihmisiä elämään elinvoimaista elämää, töissä ja kotona. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistosta oppimisesta, motivaatiosta ja näiden yhteydestä hyvinvointiin. Annamari on kirjoittanut yhdessä kollegoidensa kanssa organisaatiopsykologiaa käsittelevän kirjan Pääasia – organisaation psykologinen pääoma sekä yhdessä Saku Tuomisen kanssa kirjan Uskonko, joka tarkastelee uskomusten merkitystä ihmisen käyttäytymisessä.
 
Annamarin puheenvuorossa ihmetellään nykytyöelämän haasteita ja työnimua sekä jaksamista ja jaksamattomuutta.

 Juha Helenius toimii agroekologian professorina Helsingin yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan perehtynyt ravinne- ja energiaomavaraiseen ruoantuotantoon ja puhuu ruoan ’glokalisaation’ puolesta. Helenius on ollut mukana kehittämässä ruokajärjestelmämallia, jossa ryhmä maatiloja ja elintarvikejalostajia toimii yhdessä paikallista ruokaa tuottaen.

FT, Insinööri (AMK) ja akatemiatutkija Jussi Hepojoki toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan virologian dosenttina. Hän toimii myös Suomen Akatemian rahoittaman projektin  "Pakoilu immuunipuolustukselta: Arenaviruksien ratkaisu jatkuvan infektion aikaansaamiseen ja lajirajojen ylitykseen?" vastuullisena tutkijana. Hepojoen laajempi tutkimusmielenkiinto kohdistuu zoonoottisten virusten molekyylibiologiaan. 

Jussi Hepojoki tuo keskusteluun näkemystä vieridiagnostiikan kehityksestä ja uudenlaisen RFS-menetelmän mahdollisuuksista. Vieridiagnostiikka on lääketieteen megatrendi erityisesti kehittyvissä maissa. Uudenlainen RFS-menetelmä mullistaa vieridiagnostiikan ennennäkemättömän herkillä ja tarkoilla mittaustuloksillaan. Se on nopea, kestävä, kannettava, monipuolinen ja ilmeisen sopiva kaikenlaisten infektioiden, allergioiden ja autoimmuunisairauksien määritykseen, joka perustuu vasta-aineiden mittaukseen.

Jussi Kangasharju on tietojenkäsittelytieteen professori Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen osastolla ja hänen tutkmusalueitaan ovat tietoverkot, mobiiliverkot, sekä energiatehokkaat IT-järjestelmät. Hänen puheenvuoronsa käsittelee tulevaisuuden sähköverkkoja ja -tuotantoa sekä laajenevan automaation vaikutusta kaupunkien rakentamiseen ja suunnitteluun, etenkin itseohjautuvien ajoneuvojen näkökulmasta.

Anne-Mari Kuusimäki on aina ollut kiinnostunut ihmisen vahvuudesta ja selviytymiskyvystä. Miksi jotkut ihmiset nauttivat elämästään vaikeuksista huolimatta ja kulkevat eteenpäin hyvällä asenteella? Mitkä tekijät tekevät joistain ihmisistä joustavia ja kestäviä, vaikka elämä toisi vastaan suuriakin haasteita. Voiko ihminen kasvattaa tietoisesti näitä tekijöitä omassa elämässään?

Kuusimäki on työskennellyt 20 vuotta luokanopettajana sekä kuvataiteen aineenopettajana yläkoulussa. Lisäksi hän on suorittanut ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan opintokokonaisuuden v. 2012-2013. Koulutuksessa perehdyttiin neuropsykiatristen oireyhtymien uusimpaan tutkimustietoon sekä valmennusmenetelmiin, toiminnanohjauksen keinoihin, ratkaisukeskeisen toimintatavan periaatteisiin sekä positiivisen psykologian perusteisiin. Kuusimäki aloitti jatko-opinnot Helsingin yliopistolla v. 2016. Väitöstutkimuksen aiheena on opettajien ja huoltajien välisen arvostavan vuorovaikutuksen kehittäminen. Tutkimukseni pohjalla vaikuttaa positiivisen psykologian sovellus positiivinen pedagogiikka, jonka tavoitteena on yksilön ja hänen ympärillä olevien yhteisöjen hyvinvoinnin lisääminen.

Aleksi Lehikoisen kiinnostus lintututkimukseen syttyi vuonna 1987 alkaneen lintuharrastuksen myötä. Lehikoinen toimii akatemiatutkijana ja vastaa linnustonseurannan laskennoista Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt muun muassa miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen runsauteen ja esiintymisen ajoitukseen.

Veera Mustonen työskentelee Forum Virium Helsingin varatoimitusjohtajana ja  johtaa Fiksu Kalasatama-ohjelmaa. Forum Virium Helsinki on Helsingin kaupungin omistama kehitysyhtiö, painopisteenä digitaaliset palvelut ja innovatiivinen älykaupunkikehitys. 

Fiksu Kalasatama-ohjelmassa luodaan Kalasatamasta fiksua kaupunginosaa yhdessä yritysten, kaupungin, asukkaiden ja tutkijoiden kanssa.  Fiksu Kalasatama-ohjelmassa yhteiskehityksen teemoja ovat erityisesti tulevaisuuden energiaratkaisut, jakamistalouden palvelut ja fiksu asuminen. 

Mustonen on ollut Forum Viriumin palveluksessa vuodesta 2013. Ennen tätä hän on työskennellyt mm. Nokiassa 2001-2011, johtaen muun muassa älypuhelinten suunnittelua. Veera on työskennellyt myös eLearning managerina Sanomassa, käytettävyyskonsulttina Satama Interactivessa ja tutkijana Kuluttajtutkimuskeskuksessa sekä toiminut  kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Justus Mutanen on koulutukseltaan biologian, kemian ja fysiikan opettaja. Hän tekee väitöskirjatutkimusta ja koordinoi aineenopettajakoulutuksen kehittämishanketta (AAKE) Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa: tutkimuksen kohteena ovat aineenopettajat ja opettajaksi opiskelevat sekä heidän käsityksensä oppiaineen merkityksestä. Justus toimii myös tuntiopettajana HEO kansanopistossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. biologian tiedekasvatuksen koordinaattorina Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksessa sekä kustannustoimittajana e-Oppi Oy:ssä.

VTM Markus Neuvonen on tietokirjailija, tutkija, konsultoiva strategisen ajattelun ja viestinnän asiantuntija, sekä filosofian ja retoriikan opettaja. Markus valmistelee väitöskirjaa filosofian alalta Helsingin yliopistoon. Kirjassaan Päätä viisaasti (Talentum 2014) Neuvonen käy läpi ajankohtaiseen tutkimukseen perustuvia käsityksiä siitä, miten teemme päätöksiä ja minkälaisia mahdollisuuksia meillä on itse parantaa omaa ajatteluamme. Teos sisältää runsaasti käytännön työkaluja, joilla omaa ajatteluaan ja päätöksentekoaan voi kehittää.  

Kai Nordlund on laskennallisen materiaalifysiikan professori ja fysiikan osaston johtaja Helsingin yliopistossa. Hän ja hänen noin 20-henkinen tutkimusryhmänsä on julkaissut noin 500 tieteellistä julkaisua säteilyn ja materiaalien vuorovaikutuksesta. 

Yksi hänen erityisestä kiinnostuksen kohteistaan ovat uudet, tietopohjaisesti suunnitellut materiaalit, jotka kestävät säteilyä ja korkeita lämpötiloja erityisen hyvin.

Elina Ovaskainen on vastuullisen ruokaketjun kehittämisen asiantuntija Motivalla. Hän edistää työssään kestävää kuluttamista, ruokahävikin ehkäisemistä ja kokeilukulttuuria. Ovaskainen on Helsingin yliopiston alumni ja valmistunut kotitalousopettajaksi. Ovaskaisen mukaan kestävä kuluttaminen on meidän jokaisen asia. 

Satu Pihlaja on psykologi, psykoterapeutti, valmentaja ja kouluttaja. Hän on tehnyt kehittämistyötä verkkopalveluiden parissa, kirjoittanut tietokirjoja sekä valmentanut yksilöitä, ryhmiä ja organisaatioita toimimaan tavoitteellisesti. 

Satu toivoo työnsä tuloksen koskettavan yksilöitä syvällisesti ja laajempaa yhteisöä vaikuttavasti. Hänen työkalunsa on vuorovaikutus sen eri muodoissa.

Valtiotieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Pekka Sauri on koulutukseltaan psykologi ja filosofian tohtori. Monet muistavat Pekan Yölinjan juontajana ja Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana. Pekan motto: Ihmiskunnan parhaat päivät ovat vasta edessäpäin, antaa mielenkiintoisen näkökulman, kun puhutaan kestävästä työelämästä.  

Rami Ratvio on tutkinut muun muassa elämäntyylejä ja arkiliikkumista keskustassa sekä kaupunkiseudun reunoilla, lähiöiden sosiaalista kehittämistä ja uudistamista sekä kaupunkiympäristöjen turvallisuutta. Lisäksi hän on kehittänyt yhteisölliseen oppimiseen perustuvia projektikursseja, kuten tilojen väliaikaiskäyttöä teorian ja opiskelijoiden oman toiminnan kautta käsitellyt Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat -kurssi sekä lähiöiden kehittämiseen perehtyvä Haasteena lähiö -kurssi. 

Jukka Reivinen on väitellyt biokemiasta, ja hänen työuran yleisteemana on ollut terveys ja hyvinvointi laajasti ymmärrettynä. Hän on Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) sekä Yksilöllistetty terveys – perimästä yhteiskuntaan (pHealth) –akatemiaohjelmien ohjelmapäällikkö Suomen Akatemiassa. Reivinen on kiinnostunut erityisesti terveyden tutkimuksesta, terveyspolitiikasta, hyvinvointitutkimuksesta sekä tiedepolitiikasta.

Lauri Reuter on Helsingin yliopistosta väitellyt biotekniikan tohtori ja työskentelee Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä disruptiivisten teknologioiden erikoisasiantuntijana osana strategiatiimiä. Reuter on omistautunut etsimään tapoja tehdä tulevaisuuden ruoantuotannosta radikaalisti kestävää. Hän on työryhmineen kehittänyt konsepti-bioreaktorin, jonka avulla jokainen meistä voisi kasvattaa tuoretta ruokaa kotikeittiössään, tai vaikka avaruudessa.

Sirpa Tani on Helsingin yliopiston maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori, jonka tausta on kulttuurimaantieteessä ja kaupunkitutkimuksessa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat moniaistiset ja keholliset paikkaan kiinnittymisen kysymykset, julkisen tilan merkitys nuorten arkielämässä sekä ympäristökasvatus kaupungeissa. Hän on myös kiinnostunut oppiaineiden merkityksestä sekä tiedonalalähtöisen eheyttämisen kysymyksistä.

Joonas Turunen on monipuolinen toimittaja, joka on työskennellyt tv-ohjelmien tekijänä Yle Uutisissa ja A-studiossa, sekä toimittajana Helsingin Sanomissa. Juontajana Turunen on esiintynyt Ylen Aamu-TV.ssä sekä lukuisissa Ylen radio-ohjelmissa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri poliittisesta historiasta. 

Tutkimusavustaja Risto Vänskä on viidennen vuoden fysiikan opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän toimii parhaillaan osana GlucoModicum-projektin tutkimusoperaatiotiimiä. GlucoModicum –projektin tavoitteena on auttaa maailman yli 400 miljoonaa diabeetikkoa kehittämällä neulaton menetelmä verensokerin mittaukseen. Teknologiaa voidaan käyttää myös useisiin muihin terveydenhoidon mittauksiin.