Tilaisuuteen keräsi 21 eri sektorien edustajaa, mikä heijastaa kasvavaa kiinnostusta kehittää käytännönläheisiä tapoja luonnonarvojen mittaamiseen, validointiin ja vaihdantaan siten, että ratkaisut ovat sekä luotettavia että organisaatioiden arjessa käyttökelpoisia. Työpajassa kuultiin asiantuntijapuheenvuorot Markus Nissiseltä (Finsilva Oyj), Seppo Tallgrenilta (VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy) sekä Johanna Kankaalta (Helsingin yliopisto).
Haaste edellyttää yhteistyötä
Keskusteluissa nousi selkeä viesti: yksikään sektori tai ammattiryhmä ei voi ratkaista luonnonarvomarkkinoihin liittyviä keskeisiä kysymyksiä yksin. Edistyminen edellyttää koordinoitua toimintaa koko ekosysteemissä – maanomistajien, yritysten, kuntien, viranomaisten, tutkijoiden, palveluntarjoajien, metsänhoidon toimijoiden sekä konsulttien kesken.
Työpajassa korostui myös julkisten ja yksityisten toimijoiden välisten pilottien merkitys sekä mahdollistavan sääntelyn ja tukirakenteiden tarve, jotta keskustelu etenee teoriasta ja keskustelusta käytännön toteutukseen. Osallistujien mukaan yhteistyötä tarvitaan erityisesti, jotta voidaan rakentaa käytännöllisiä toimintamalleja, joihin voidaan luottaa ja joita voidaan skaalata.
Työpajassa tunnistettiin keskeiset kehitystarpeet
Yhteisessä priorisoinnissa osallistujat tunnistivat seitsemän toisiinsa kytkeytyvää kehitystarvetta:
- Vertailtavuus ja yhteinen kieli: mittaustulosten tulee olla ymmärrettäviä eri yleisöille (mukaan lukien ostajat, maanomistajat ja laajempi yleisö), ja viestinnän tulee vähentää koettua virheriskiä tai viherpesuepäilyjä.
- Pilotointi, seuranta ja validointi: varhaiset pilotit, tulosten avoin viestintä sekä asiakaspään tarveselvitykset nähtiin kriittisinä luottamuksen rakentamisessa ja oppimisen nopeuttamisessa.
- Osaaminen ja työkalut: käytännön työkalujen kehittäminen, ohjeistus ja koulutus koettiin välttämättömiksi, samoin kuin roolijaon selkeyttäminen ekosysteemissä.
- Teknologia ja tietojärjestelmät: luonnonarvohehtaarin laskennan integrointi paikkatietojärjestelmiin sekä datan saatavuuden parantaminen edellyttää yhteisiä standardeja, rahoitusta ja ohjausratkaisuja.
- Lainsäädäntö ja tukirakenteet: osallistujat korostivat tarvetta tehdä päätöksiä kansallisesta rekisteristä ja sen hallintamalleista sekä kehittää ratkaisuja kansainvälinen vertailtavuus huomioiden.
- Tuotteistaminen ja tietoisuuden kasvattaminen: kenttä tarvitsee uskottavia esimerkkejä ja referenssejä, sillä onnistuneet pilotit voivat toimia malleina muille.
- Liiketoimintamahdollisuudet ja markkinaehtoiset kannusteet: uskottavien maksajien ja ostajille relevanttien arvolupausten tunnistaminen nähtiin keskeisenä, sen sijaan että toiminta perustuisi ensisijaisesti julkiseen rahoitukseen.
Jatkotyöhön ehdotettiin viisi konkreettista yhteistyöpolkua
Työpajan tulosten pohjalta muotoiltiin viisi jatkotyön “siementä”, joiden ympärille yhteistyötä voidaan rakentaa:
- Luonnonarvohehtaarin integrointi suunnitteluun ja tietojärjestelmiin (esim. avoimeen paikkatietoon pohjautuvat työkalut, jotka voidaan kytkeä maankäytön suunnittelun järjestelmiin).
- Pilottihankkeet ja ansaintamallien kehittäminen kunnissa ja yrityksissä, jotta toteuttamiskelpoisia malleja voidaan testata ja näyttöä rakentaa käytännön kautta.
- Osaamisen ja työkalujen kehittäminen, mukaan lukien koulutusmuodot, ohjeistus sekä ammattilaisille ja maanomistajille soveltuvat käyttäjäystävälliset laskentatyökalut.
- Luotettavat mittarit ja kansantajuinen viestintä, mukaan lukien yksinkertainen KPI-malli, joka auttaa eri toimijoita tulkitsemaan tuloksia johdonmukaisesti.
- Riippumattomat välittäjäorganisaatiot, mukaan lukien ajatus sertifiointikriteereistä sekä pilottivaiheen “välityspankista” luottamuksen ja transaktioiden toteutettavuuden tukemiseksi.
Seuraavat askeleet
Luonnonarvomarkkinat-työpaja suunniteltiin kolmiosaisen työpajasarjan ensimmäiseksi vaiheeksi niin sanotun “suppilomallin” mukaisesti: etenemme kartoituksesta ja yhteisen ymmärryksen rakentamisesta kohti tarkempia teemoja ja lopulta konkreettista yhteistyötä sekä hankkeiden valmistelua.
Ensimmäisen työpajan tulosten ja tämän talven suunnitelmien pohjalta seuraavassa vaiheessa valitaan yksi tai kaksi teemaa syvempään yhteiseen työstöön ja tarkastellaan, miten osallistuvat organisaatiot voisivat edistää mahdollista yhteiskehittämisaloitetta. .
Tavoitteenamme on järjestää jatkotyöpaja tulevan huhtikuun lopulla, jotta voimme syventää työtä valittujen teemojen ympärillä ja käynnistää mahdollisen yhteiskehittämiskokonaisuuden muotoilun. Osallistuminen seuraavaan työpajaan ei edellytä sitoutumista; tarkoituksena on syventyä teemaan, sekä kirkastaa kiinnostus, rajaus sekä käytännön seuraavat askeleet yhdessä.
Jos olette kiinnostuneet osallistumaan työhön - joko asiantuntijana, pilottikumppanina, data-/teknologiatoimijana tai muuten ekosysteemin mahdollistajana - otattehan yhteyttä.