Mikä on VAKAVA?

VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, joka laatii ja toteuttaa VAKAVA-kokeen. VAKAVA-kokeella voi hakea kaikkiin verkostossa mukana oleviin koulutuksiin. Verkostoon kuuluvat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Tällä sivulla  voi tutustua VAKAVAn historiaan, samoin kuin verkoston tavoitteisiin ja toimiin niiden saavuttamiseksi. VAKAVAn kehittämisen ja uudistusten pohjalla on myös tutkimusta aiheesta. Verkoston toiminnasta saa pääpiirteissään kuvan, kun lukee kuvauksen VAKAVAn vuodesta.

VAKAVAn taustaa

Kasvatusalalla on ollut jo yli kaksikymmentä vuotta yliopistojen välistä yhteistyötä lastentarhanopettajan ja luokanopettajan koulutusten opiskelijavalinnoissa. Pitkään oli keskustelua siitä, että myös muihin kasvatusalan koulutuksiin hakeville tulisi järjestää valtakunnallinen yhteishaku. Kasvatusalan valtakunnallisissa opiskelijavalintojen kehittämisseminaareissa on vuosien mittaan etsitty keinoja sekä yhteistyön lisäämiseen että valintakokeiden sisällölliseen kehittämiseen koko kasvatusalalla.

Opetusministeriö on erityisen huolissaan siitä, että opiskelijoiden siirtyminen lukiosta yliopistoon kestää liian kauan. Uuden aloittavan yliopisto-opiskelijan keski-ikä on noussut 21 vuoteen. Lukio päätetään 19-vuotiaana, joten ennen yliopisto-opiskeluja välivuosia vietetään keskimäärin kaksi. Näyttää siltä, että jo valintajärjestelmä itsessään saa aikaan välivuosia.

Esimerkiksi luokanopettajan koulutusten valinnoissa esivalinta tehtiin ennen VAKAVA-hanketta ylioppilastutkinnosta ja mm. työkokemuksesta ja opiskelukokemuksesta saatujen pisteiden perusteella. Pisteraja saattoi olla niin korkea, että uusi ylioppilas ei päässyt soveltuvuuskokeisiin pelkillä ylioppilastutkinnosta saatujen pisteiden perusteella, vaan jatkoon pääsyyn vaadittiin työkokemusta ja yliopistollisia opintoja.

VAKAVA-hanke

Valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöhanke (VAKAVA-hanke) sai Opetusministeriölta rahoituksen vuosiksi 2006-2009 laajan valintayhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen pilottivuosi
oli 2006. Silloin kokeiltiin monivalintakokeen ja entistä laajemman valintayhteistyön toimivuutta. Vuonna 2006 VAKAVA-koetta käytti opiskelijavalintojen osana 26 koulutusta.

VAKAVA-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli saada aikaan koko kasvatustieteellistä alaa koskeva opiskelijavalinnan malli, joka keventää ja yksinkertaistaa valintaprosessia ja joka lisää eri yliopistojen välistä valintayhteistyötä. Erityisenä tavoitteena oli edistää uusien ylioppilaiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja luoda kokonaisuudessaan entistä hakijaystävällisemmät valinnat.

VAKAVA-hankkeeseen liittyi kasvatusalalta useita eri koulutuksia. Joillekin, kuten esimerkiksi luokanopettaja- ja lastentarhanopettajien koulutuksien opiskelijavalinnoille, hanke merkitsi isoa muutosta. Aikaisempiin ylioppilastutkintotodistuksiin, työkokemuksiin ja yliopistollisiin arvosanoihin perustuva esivalintajärjestelmä purettiin ja se korvattiin jatkoon karsivalla VAKAVA-kokeella. Siihen saattoivat ottaa osaa kaikki korkeakoulukelpoiset hakijat edeltävän todistuksen tasosta riippumatta.

Sitä vastoin aloilla, joilla esivalintamenettelyä ei ole ollut, kuten esimerkiksi yleisessä kasvatustieteessä, VAKAVA-hankkeen tuoma muutos oli vähäisempi.

VAKAVA nyt

Valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) on vakiinnuttanut toimintansa, mutta kehitystyö jatkuu edelleen. VAKAVAn keskeiset tavoitteet muuttuvat kehityksen myötä, samoin kuin toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) keskeisimmät tavoitteet ovat:

  • keventää ja yksinkertaistaa valintaprosessia sekä valtakunnallisesti että yliopistokohtaisesti,
  • nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä lukiosta yliopistoon,
  • kehittää kasvatusalan opiskelijavalintoja entistä hakijaystävällisemmiksi ja
  • kehittää VAKAVA-koetta entistä toimivammaksi.

Tärkeimmät toimenpiteet edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi:

  • VAKAVA tarjoaa hakijalle mahdollisuuden hakea yhdellä valintakokeella seitsemään yliopistoon ja yli 30 eri kasvatusalan hakukohteeseen.
  • Esivalinnassa jatkoon pääsemiseksi ei tarvita opiskelu- tai työkokemusta. Jos hakija suoriutuu tarpeeksi hyvin VAKAVA-kokeesta, hän saa kutsun soveltuvuuskokeeseen.
  • VAKAVA-kokeen aineisto julkaistaan vasta kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen.
  • Hakija voi valita vapaasti VAKAVA-kokeen suorituspaikkansa tarjolla olevista koepaikkakunnista.
  • Kokeen kehittämiseen käytetään edellisten vuosien VAKAVA-kokeesta saatuja tilastoja, samoin kuin kartoitetaan muualla maailmassa käytössä olevia kokeita.
  • Hakijoiden antama palaute huomioidaan VAKAVA-kokeen laatimisessa ja järjestelyissä.

Valintaperusteiden valmistelu

Opiskelijavalinnat työllistävät yliopistoja ympäri vuoden. VAKAVAn osalta vuoden kierto alkaa siitä, kun elokuuhun mennessä eri yliopistot ilmoittavat, mitkä koulutukset osallistuvat VAKAVA-yhteistyöhön. Toisin sanoen, tässä vaiheessa selviää, minkä koulutusten valintoihin hakija voi osallistua seuraavan kevään VAKAVA-kokeella.

Tähän mennessä on päätetty mm. kokeen ja esivalintojen tulosten aikatauluista. Nämä ovat VAKAVA-koetta koskevia valintaperusteita, joita miettii VAKAVAn ohjausryhmä. Ryhmässä on jäseniä jokaisesta verkostossa mukana olevasta yliopistosta. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluu myös kaikkien käytännön asioiden, kuten esimerkiksi kokeen järjestämiseen ja valintojen suorittamiseen, liittyvät asiat.

Kokeen laatiminen

Ensimmäiseksi tulee etsiä sopiva aineisto, johon VAKAVA-koe tulee perustumaan. Tähän sisällölliseen tehtävään ryhtyy syksyllä valintakoetyöryhmä, jossa myös on edustus jokaisesta verkostossa mukana olevasta yliopistosta.

Kun sopiva aineisto on löydetty, niin työryhmä siirtyy tehtävien laatimiseen. Tehtävätyyppejä mietitään tarkkaan, ja kysymyksiä muokataan uudelleen ja uudelleen. Edellisen kokeen perusteella tehtyjen analyysien perusteella valitaan sopivia tehtävätyyppejä ja kysymyksiä.

Osa tehtävistä jätetään kokonaan käyttämättä, jotta koe olisi mahdollista tehdä annetussa ajassa. Lopullinen koe pisteytyksineen valmistuu vasta maaliskuun aikana.

Kokeen järjestäminen

Yliopistojen yhteishaku loppuu maaliskuussa, minkä jälkeen tiedetään VAKAVAssa mukana olevien koulutusten hakijamäärät ja kunkin hakijan ilmoittama paikkakunta, jossa hän osallistuu kokeeseen.

Toukokuun koetilaisuuden järjestäminen on iso operaatio valtakunnallisesti ajateltuna. Tehtävä- ja vastauspapereita tulee olla tarpeeksi joka paikassa. Samoin jokaiselle hakijalle täytyy olla laskettuna oma paikka, jossa kokeen voi tehdä. Koetilanne tulee olla kaikilla samanlainen tasapuolisuuden nimissä, joten valvojat koulutetaan hyvin tehtäväänsä.

Kokeen jälkeen tuhannet vastauspaperit lähetetään tarkastettaviksi. Tarkastuksen jälkeen hakijoiden pistetiedot lähetetään yliopistoihin, jossa niitä käytetään kunkin koulutuksen valintaperusteiden mukaisesti esivalinnassa tai uusia opiskelijoita hyväksyttäessä.

Palaute seuraavia vuosia varten

Kokeen jälkeen hakijoilla on mahdollisuus antaa kokeesta palautetta vastaamalla erilliseen kyselyyn. Vastaukset kootaan, ja hakijoista sekä kokeesta tehdään erilaisia tilastoja VAKAVAn kehittämiseksi tulevaisuudessa.

Palautteen antaminen on tärkeää. Hakijat ovat kertoneet mm. että toisten hakijoiden lähteminen kesken kokeen on häirinnyt kokeeseen keskittymistä. Tämän perusteella koetilaisuutta muutettiin siten, että viimeiseen puolituntiseen ei kokeesta ole voinut poistua.

Opiskelijavalintojen lopulliset tulokset tulevat viimeistään kesäkuun lopussa ja lopuksi kootaan tilastot hakijamääristä ja pisterajoista.

Tähän on koottu esimerkinomaisesti muutamia opiskelijavalintoihin liittyviä tutkimuksia viime vuosilta. Lista ei ole kattava, mutta näistä lähteistä löytyy edelleen lisää opiskelijavalintoihin liittyviä lähdetietoja.

Tutkimuksia