OPPIMISEN TUKI -TUTKIMUSHANKE

Kuva: Veikko Somerpuro

Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet

Kesto: 3/2018–7/2018

Rahoitus: Valtioneuvoston kanslia 

 

Koulutuksellisen tasa-arvon periaatteet ovat suomalaisessa koulutuspolitiikassa keskeisiä niin varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen kuin toisen asteen koulutustakuunkin osalta. Erityisopetuksen toimintamallien avulla koko ikäluokka on saatettu saman koulujärjestelmän piiriin ja kullekin oppilaalle pyritään järjestämään parhaiten oppimista ja koulutusjärjestelmässä etenemistä tukeva opetusmuoto.

Perusopetuksen erityisopetusjärjestelmä on kokenut suuria muutoksia vuoden 1998 perusopetuslaista lähtien. Muutosten sarja kulminoitui vuonna 2010 voimaan tulleisiin valtionosuuslain muutoksiin sekä vuonna 2011 voimaan tulleisiin perusopetuslain muutoksiin.

Varhaiskasvatuslaissa (36/1973) oleva lapsen kehityksen ja oppimisen tuen määrittely on selvästi väljempi kuin perusopetuslaissa. Tulkinnanvaraa on paljon enemmän, ja selvitysten mukaan kuntien välillä esiintyy suuria eroja tuen järjestämisessä. Varhaiskasvatuksessa on myös paljon yksityisiä toimijoita, joiden osalta tuen järjestämisestä ei ole tietoa. Esiopetuksen tuen järjestelyt on kuvattu perusopetuslaissa (628/1998).

Tutkimushankeen toteuttaa konsortio, johon kuuluvat Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Hanke on jaettu kahteen osaan: Varhaiskasvatus ja esiopetus ja Perusopetus ja toiselle asteelle siirtymä

    Tämän hankekokonaisuuden päätavoitteina on selvittää:

    • miten lapsen tai oppilaan oikeus tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa mukaan lukien vaikutukset toisen asteen koulutukseen pääsyyn
    • millainen merkitys tuen toteutuspaikalla on oppilaan oppimiseen ja oppimisasenteisiin
    • miten valtionosuusjärjestelmän muutos näkyy tuen toteutumisessa.

    Hankkeen osatutkimusten tavoitteet

    • Tavoite 1: Alueellisten erojen selvittäminen
    • Tavoite 2: Tuen toteutuspaikan merkitys
    • Tavoite 3: Erityistä tukea saaneiden oppilaiden sijoittuminen toisen asteen opintoihin
    • Tavoite 4: Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutukset
    • Tavoite 5: Tukijärjestelyt

    Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta ”Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet” tutkimushankkeessa selvitetään, miten lapsen oikeus tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja onko tuen järjestämisessä alueellisia eroja. Tutkimuksessa käytetään sekä rekisteriaineistoa, haastatteluaineistoa että kyselyaineistoa, jotka on kuvattu tarkemmin osatavoitteiden kohdalla.

    Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta osatavoitteet ovat seuraavat:

    Osatavoite 1: Tuen alueellinen vaihtelu ja erityisen tuen käytännöt

    • THL:n Varhaiskasvatuksen tilastoaineistoon (THL, 2016) perustuva kuvaus tukea saavien lasten osuuksista Tilastokeskuksen kuntaluokitusta käyttäen.
    • Harkinnanvaraiseen (THL:n varhaiskasvatuksen tilastoaineiston pohjalta) otokseen perustuvalla haastatteluaineistolla (n=10-12 kuntaa)
    • Tutkitaan, missä määrin erityiseen tukeen liittyvien säädösten tulkinnan erot auttavat ymmärtämään tilastollista vaihtelua

    Osatavoite 2: Tuen toteuttamispaikka ja oppiminen

    • Olemassa oleva havainnointiaineisto 12 kunnan alueelta (yli 200 päiväkotia) sekä isoista kaupungeista että maaseudulta
    • Tuen toteutuspaikan yhteys lasten taitoihin ja oppimisympäristöjen arviointiin

    Osatavoite 5: Oppimisen tuen järjestelyt

    • Tätä tutkimusta varten kerätystä kyselyaineistosta tarkastellaan, miten varhaiskasvatuksessa vastataan tuen tarvitsijoiden tarpeisiin eri puolilla Suomea
    • Tutkitaan, minkälaisia oppimisen ja kasvun tuen liittyviä järjestelyitä ja tuen muotoja varhaiskasvatuksessa on käytössä
    • Vastaajina kunnallisten ja yksityisten päiväkotien päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja erityislastentarhanopettajat sekä perhepäivähoidon ohjaajat

    Lisätietoja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osasta: Mervi Eskelinen, projektitutkija, mervi.eskelinen@uta.fi / Tampereen yliopisto

    Perusopetus ja toiselle asteelle siirtymä -osahanke koostuu seitsemästä osatutkimuksesta, jotka asettuvat viiden osatavoitteen alle.

    TAVOITE 1: Alueellisten erojen selvittäminen

    Osatutkimus 1.1. Alueellisten erojen kuvaaminen tuen tarjonnassa perusopetuksen osalta

    Tilastokeskuksen erityisopetustilastoihin perustuva alueellisten erojen kuvaus tukea saavien oppilaiden osuuksien mukaisesti. Yhdeksäsluokkalaisten osalta kokonaiskuvaa täydennetään valtakunnallisen oppimaan oppimisen arviointitutkimuksen aineistolla vuodelta 2017 (N ≈ 10 000; Vainikainen ja Hautamäki (toim.), työn alla). Arvioinnin yhteydessä erityisopettajilta on kerätty tiedot oppilaiden saamasta tehostetusta ja erityisestä tuesta.

    TAVOITE 2: Tuen toteutuspaikan merkitys

    Osatutkimus 2.1. Tehostetun ja erityisen tuen toteutuspaikka yhdeksännellä luokalla

    Vuoden 2017 valtakunnallisen oppimaan oppimisen tutkimuksen aineiston (N ≈ 10 000; Vainikainen ja Hautamäki (toim.), työn alla) analyysi opetuksen toteutuspaikan näkökulmasta. Vertailemme tuen toteutuspaikan mukaisia ryhmiä osoitetun osaamisen ja koulumenestyksen suhteen.

    Osatutkimus 2.2. Erityistä tukea saavat oppilaat muun opetuksen yhteydessä ja erityisluokalla

    MetrOP-seurantatutkimuksen aineiston analyysi – verrataan erityistä tukea saavia oppilaita (N = 860) opetuksen toteutuspaikan perusteella taustamuuttujittain ja osaamistehtävissä suoriutumista. Selvitämme kuinka eri tuen toteutuspaikoissa opiskelevat erityistä tukea saavat oppilaat eroavat toisistaan.

    Osatutkimus 2.3. Erityisen tuen oppilaiden minäkäsityksen kehitys

    Aineisto: MetrOP-seurantatutkimuksen aineisto (2011/7.lk – 2014/9. lk). Tarkastelussa mukana ainoastaan erityistä tukea saavat oppilaat (N = 180). Puolet valitusta oppilasta inklusiivisessa ja puolet pienryhmäopetuksessa.

    Tarkastelun kohde: Lukemisen ja matemaattisen osaamisien sekä niitä vastaavien minäkäsityksen osa-alueiden kehittyminen eri ympäristöissä.

    TAVOITE 3: Erityistä tukea saaneiden oppilaiden sijoittuminen toisen asteen opintoihin

    Osatutkimus 3.1. Erityistä tukea saaneiden oppilaiden sijoittuminen toisen asteen opintoihin

    Kuvaamme vuoden 2017 yhdeksäsluokkalaisten valtakunnallisen oppimaan oppimisen tutkimuksen aineiston ja yhteisvalintarekisterin tietojen pohjalta erityistä tukea yläkoulussa saaneiden oppilaiden siirtymäpolut toisen asteen opintoihin oppilaistotyypin mukaan. Vertaamme tukea saaneiden oppilaiden sijoittumista muun ikäluokan sijoittumiseen toiselle asteelle ensimmäisenä syksynä peruskoulun päättymisen jälkeen.

    Toiseksi tarkastelemme, miten oppilaiden osaaminen, koulunkäyntiä koskevat asenteet ja kokemukset lähiympäristön tuesta ennakoivat onnistuneita siirtymiä eri maantieteellisillä alueilla.

    TAVOITE 4: Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutukset

    Osatutkimus 4.1. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutukset

    Tarkastelemme kuntien esi- ja perusopetuksen valtionosuusperusteissa vuodesta 2010 tapahtuneiden muutosten vaikutuksia kuntien erityisopetuksen ja vuodesta 2011 lähtien oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyihin. Selvitämme, oliko näillä muutoksilla vaikutusta kuntien erityisen tuen tarjontaan. Muutoksessa poistettiin erityisoppilaiden määrä yhtenä valtionosuuden määräytymisperusteena.

    TAVOITE 5: Tukijärjestelyt

    Osatutkimus 5.1. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt perusopetuksessa

    Viidennen osatavoitteen saavuttamiseksi lähetämme tukijärjestelyitä koskevan sähköisen kyselyn (vrt. Lintuvuori, 2015; Vainikainen, Thuneberg & Mäkelä, 2015) kaikille Suomen perusopetuksen rehtoreille ja koulunjohtajille. Kyselyssä keskitytään erityisesti tuen järjestelyjen nykytilaan, joita verrataan vuoden 2012 tilanteeseen.

    Lisätietoja perusopetuksen ja toiselle asteelle siirtymän osasta: Meri Lintuvuori, Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus

    Osa tutkimuksesta toteutetaan Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen arviointiaineistojen, tilastotietojen ja rekisteriaineistojen pohjalta. Oppimisen tuen kehittämistarpeiden selvittämistä varten hankkeen alussa lähetetään kysely Suomen kaikkiin peruskouluihin ja varhaiskasvatusta järjestäviin yksiköihin. 

     

    • Meri Lintuvuori, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus
    • Risto Hotulainen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus