Vuoden 2018 yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa koskeva uudistus on herättänyt alusta alkaen huomattavan vahvaa julkista kritiikkiä ja keskustelua. Uudistuksen taustalla oli pyrkimys nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta kolmannen asteen koulutukseen, mutta myös vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa yleissivistävän koulutuksen nuorisovaiheen päätepisteenä. Uudistus toteutettiin kuitenkin lukioita juuri kuuntelematta, mikä lienee ollut kritiikin erityisenä kohteena olevan pitkän matematiikan arvon korostumisen rinnalla osasyy sen kriittiseen vastaanottoon. Ulkoapäin tulleeksi koettu uudistus näyttää myös pyyhkineen mielistä aiemman pääsykoevetoisen opiskelijavalinnan monet epäkohdat.
Hanke pureutui uudistuksen vaikutuksiin nimenomaan lukioiden ja lukiolaisten näkökulmasta. Johtava tutkimuskysymys oli, miten opiskelijavalintauudistus on vaikuttanut opiskelijoiden kurssi- ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Sen rinnalla selvitettiin, millaisina lukio-opettajat sekä lukioiden ja perusopetuksen opinto-ohjaajat näkevät uudistuksen vaikutuksen nuorten lukiovalintaan ja lukioaikaisten opintojen etenemiseen. Lisäksi hanke arvioi tutkimuskirjallisuuden valossa suomalaisen ylioppilastutkinnon luonnetta osana koulutuksellisten urapolkujen rakentumista suhteessa vastaavien tutkintojen asemaan muissa länsimaissa.
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa koulutuspoliittisen päätöksenteon pohjaksi ajantasaista tietoa vuoden 2018 opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista lukiolaisten opintojen etenemiseen, heidän lukioaikaisiin kurssivalintoihinsa ja ylioppilastutkinnon koevalintoihinsa, heidän hyvinvointiinsa sekä heidän tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Tämän lisäksi tutkimus tuo tietoa lukio-opettajien, opinto-ohjaajien ja rehtorien näkemyksistä uudistuksesta ja sen vaikutuksesta toisaalta opiskelijoiden saaman koulutuksen laatuun ja laajuuteen, toisaalta heidän hyvinvointiinsa ja mahdolliseen uupumiseen. Näiden lisäksi hankkeen yhteydessä kerätty aiempi tutkimus tarjoaa vertailukelpoista tietoa Suomen ja muiden maiden toisen asteen päättökokeiden luonteesta sekä niiden vaikutuksesta ja hyödyntämisestä kolmannen asteen koulutuksen opiskelijavalinnassa.
Valtioneuvosto rahoitti hanketta.
Hanke rakentui kahdesta vaiheesta. Vaiheessa 1 laadittiin johtamisen kehittämissuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2035. Vaiheessa 2 rakennettiin varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtamisen valtakunnallinen koulutuskokonaisuus ja opetussuunnitelma.
Koulutuskokonaisuudessa ja opetussuunnitelmassa yhdistetään opetushallinnon tutkinto ja yliopistossa suoritettavat johtamisen opinnot siten, että niitä voidaan jatkossa käyttää perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimivien johtajien (esim. rehtori, päiväkodinjohtaja) kelpoisuuden tuottavina opintoina. Tämän lisäksi muotoillaan esitys rahoitusmallista ja mahdollisesta lakimuutostarpeesta. Koulutuskokonaisuus ja sen opetussuunnitelma laaditaan siten, että ne ovat kansallisesti sovellettavissa eri opettajankoulutusta tarjoavissa yliopistoissa osana perustutkintoa ja täydennyskoulutuksia.
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnissa käytössä olevia käytänteitä ja niitä ohjaavia periaatteita oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaan perustettu Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmisteleva työryhmä.
Työryhmän selvitykselle asettamat keskeiset kysymykset olivat: 1) Miten tehostetun ja erityisen tuen rajapinta määrittyy?, 2) Millaisiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeisiin perustuen yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarjotaan oppilaille? ja 3) Mitä konkreettisia tuen muotoja sisältyy tuen eri tasoille?
Yhteyshenkilö: tutkijatohtori, KT Meri Lintuvuori meri.lintuvuori@helsinki.fi ja tutkijatohtori, KT Irene Rämä irene.rama@helsinki.fi
Tampereen korkeakoulusäätiön ja Helsingin yliopiston muodostaman konsortion DigiVOO -tutkimushankkeessa selvitettiin digitalisaation vaikutusta yläkoululaisten oppimiseen, oppimistilanteisiin ja oppimistuloksiin. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön arviointina. Digitalisaation vaikutusten arvioimiseksi hyödynnettiin muun muassa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen keräämiä aineistoja vuodesta 2001 alkaen. Tuloksia verrattiin lukuvuonna 2021‒2022 kerättävään valtakunnalliseen aineistoon. Lisäksi tutkittiin lokitietoja ja haastatellaan oppilaita.
DigiVOO-tutkimuksen loppuraportti luettavissa täällä.
Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitetään, miten koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut lasten opiskeluun, kaikkien koulutyössä mukana olevien työskentelyyn sekä perheiden hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva poikkeusolojen vaikutuksesta koulunkäyntiin sekä kerätä tietoa ensi lukuvuoteen varautumista varten.
Tutkimuksen aineisto kerättiin toukokuussa 2020 Suomen kaikkien perusopetuksen koulujen rehtoreilta, opettajilta, oppilashuoltoryhmien jäseniltä ja muilta oppilaiden kanssa työskenteleviltä sekä 4.‒10.-luokkien oppilailta ja 1.‒10.-luokkalaisten oppilaiden huoltajilta. Tilannetta seurataan edelleen lukuvuoden 2020‒2021 ajan.
Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL) ja Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
#uuttakoulua-hanke on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on edistää peruskoulun oppijalähtöisyyttä, lisätä opettajien osaamista sekä vahvistaa avointa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Osana #uuttakoulua-hanketta järjestettiin kuudentoista uusimaalaisen koulun johtoryhmälle prosessikoulutus, jossa kehitettiin vuorovaikutteista toimintakulttuuria ja johtamista. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA on mukana #uuttakoulua-hankkeessa tuottamassa tutkimustietoa johtoryhmätyön kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa hankkeeseen osallistuvien kuntien perusopetuksen koulujen johtamisrakenteita. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tarkastelemaan johtoryhmiä ja niiden toimintaa sekä vuorovaikutusta johtoryhmien ja kouluyhteisöjen välillä. Hankkeesta lisää Kasvatus- ja opetusalan johtajuuden tutkimus- ja koulutusryhmä KAJOn nettisivuilla.
Vetovoimala-hankkeessa tutkittiin yhdessä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Ammattiopisto Luovin ja Stadin ammattiopiston kanssa erilaisten toimintakykyä arvioivien välineiden (toimintakykyarvio.fi ja RUORI-arviointimenetelmä) käyttökelpoisuutta perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalli opinnoissa erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseville asiakkaille ammatillisen koulutuksen ammatinvalinnan ohjaukseen. Hanke toteutettiin 2018–2020.
Jatkoselvityksen tavoitteena oli oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyiden alueellisten erojen tarkastelu. Pääpaino tarkastelussa perustui kuntaesimerkkiaineistoon, joka koostui kyselyaineistoista 14 näytekunnan opetustoimen edustajilta, rehtoreilta ja opettajilta. Muina aineistoina käytettiin vuoden 2018 koulutustilastoja ja yhteisvalintarekisteriin yhdistettyä PISA 2018-aineistoa.
Tulokset raportoidaan tieteellisissä artikkeleissa, joiden keskeisistä tuloksista koostettiin yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön.
Yhteyshenkilöt: tutkijatohtori, KT Meri Lintuvuori meri.lintuvuori@helsinki.fi ja tutkijatohtori, KT Ninja Hienonen ninja.hienonen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA oli mukana keväällä 2010 käynnistyneessä laajassa MetrOP-MetloFin-RELE-tutkimushankkeessa, jossa seurattiin yli 8 000 metropolialueen nuoren oppimisen ja hyvinvoinnin kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa nuoret olivat peruskoulun 7. luokalla, ja seurannan kuluessa valtaosa heistä oli siirtynyt toisen asteen opintoihin joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Tutkimushanketta johti Tampereen yliopisto ja muita yhteistyökumppaneita olivat Helsingin yliopisto, Opetushallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama.
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA toteutti syksyllä 2018 selvityksen kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen toimivuudesta Vantaalla. Selvitys toteutettiin henkilöstölle, huoltajille sekä oppilaille ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä.
Vantaan kaupungin tilaaman selvityksen tarkoituksena oli tuen toteutumisen, tarkoituksenmukaisuuden ja riittävyyden kartoittaminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa.
Alta voit ladata esitteen, joka tiivistää selvityksen keskeiset tulokset.
Oppimaan oppimisessa kiteytyvät yksilön taito ja valmius käyttää aiemmin oppimaansa uusien tehtävien ratkaisemiseen ja uuden oppimiseen. Se viittaa eri oppiaineissa kehittyvään yleiseen ajattelutaitoon sekä sen käyttöä ohjaaviin asenteisiin ja uskomuksiin.
Valtakunnallinen yhdeksäsluokkalaisten oppimaan oppimisen sähköinen arviointi toteutettiin keväällä 2017.
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA oli mukana toteuttamassa selvitystä kielten oppimisen ja koulunkäynnin tuesta perusopetuksessa. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa tietoa lakisääteisistä oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodoista kieltenopetuksen kannalta. Aineisto kerättiin kyselyillä opetuksen järjestäjiltä, opettajilta ja rehtoreilta loppuvuodesta 2018.
Lisätietoja selvityksestä antaa professori Risto Hotulainen risto.hotulainen@helsinki.fi ja apulaisprofessori Raili Hilden raili.hilden@helsinki.fi
Se, mitä tietoja ja valmiuksia nuoret koulussa saavat ja mitä uusia valmiuksia työmarkkinat heiltä edellyttävät, on tämän hetken globaalin koulutus- ja työvoimapolitiikan keskeinen kysymys. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA oli mukana Higher School of Economics (HSE) -yliopiston professorin Isak Frouminin vetämässä vertailevassa tutkimushankkeessa Key Competencies in Contemporary School: Curriculum and New Educational Practice. Helsingin yliopiston lisäksi mukana on kasvatustieteen laitoksia Venäjältä, Puolasta, Englannista, Yhdysvalloista, Kanadasta, Etelä-Koreasta ja Kiinasta. Tavoitteena oli tuottaa maakohtaiset kuvaukset siitä, miten 21. vuosisadan avaintaidot näkyvät maan kouluissa. Suomen osalta kohdistimme katseen vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja niiden käyttöönottoa koskevaan tietoon. Maakuvauksista ja yhteenvedosta julkaistaan kirja, joka valmistuu kevään 2019 aikana.
Vantaan sivistysvirasto tilasi Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAlta vuosille 2015–2018 ajoittuvan Digitaalisen oppimisen seurantatutkimuksen (aiempi nimi ’Vantaan tablettitutkimus: Uutta iloa ja intoa oppimiseen’). Tutkimuksessa kartoitettiin Vantaalle hankittujen digitaalisten laitteiden käyttöä esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ja tutkittiin käytön yhteyttä oppimiseen ja motivaatioon.
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA oli keväällä 2017 mukana japanilaisen Benesse-konsernin tutkimusosaston (BERD) toteuttamassa neljän maan vertailututkimuksessa. Kohteena olivat päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien kasvatusnäkemykset ja -käytänteet sekä se, miten vanhemmat näkevät itsensä vanhempina ja kasvattajina. Kansainvälinen raportti valmistuu keväällä 2018 ja laajennettuun suomalaisaineistoon perustuva raportti vuoden 2018 lopulla. Koulutuksen arviointikeskus teki yhteistyötä Benessen kanssa jo vuonna 2008 koululaisten oppimisasenteita luotaavassa ”International Survey of Six Cities -tutkimuksessa.
Valtioneuvoston rahoittama Oppimisen tuki -hanke selvitti, miten lapsen tai oppilaan oikeus tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Asiaa tutkittiin aina toisen asteen koulutukseen sijoittumiseen saakka.
Tutkimus oli osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa ja valmistui syyskuussa 2018. Tutkimuksen toteutti konsortio, johon kuuluivat Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto.
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeen tavoitteena oli tuottaa ja välittää mahdollisimman monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielien ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen opettajatarpeesta eri koulumuodoissa. Tutkimuksessa etsittiin ajankohtaisia, tutkimusperustaisia ja toimivia malleja näiden kielten ja uskontojen opetukseen. Tietoa koulutuksen resursseista ja pedagogisista käytänteistä tutkittiin ja etsittiin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukion, opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen järjestäjiltä. Hankkeen kaikissa vaiheissa painotettiin avointa, eettisesti korkeatasoista vuorovaikutusta tutkijoiden ja koulutuksen järjestäjien välillä.
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA ja espanjalainen CARSA (Consultores de Automatización y Robótica, S.A.) toimivat lokakuusta 2017 huhtikuuhun 2018 yhteistyössä Euroopan komission Joint Research Centerin rahoittamassa tutkimushankkeessa nimeltä Evidence of Innovative Assessment (EvIA): Literature review and case studies (EvIA). Arviointikeskuksen osuus hankkeessa käsitti innovatiivista arviointia luotaavan kirjallisuuskatsauksen laatimisen sekä synteesin kirjoittamisen kokonaisuudesta.
Nuorten koulumenestystä ja hyvinvointia tutkittiin MetrOp- projektissa Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle: Tutkimus metropolialueen nuorista. Erityistä huomiota kiinnitettiin oppilaisiin, joiden koulupolku katkesi peruskoulun päättyessä tai heti toisen asteen opintojen alettua.
Tutkimuksen pohjana oli tutkimusryhmän seitsemännen luokan alussa ja yhdeksännen luokan lopussa keräämä nuorten osaamista ja oppimisvalmiuksia, motivaatiota ja hyvinvointia koskeva tutkimusaineisto. Tutkimusjoukko kattoi kaiken kaikkiaan noin 14 000 nuorta (metropolialueen koko seitsemännen ikäryhmä), joista vuosien 2011 ja 2014 aineistonkeruut ovat tavoittaneet kumpikin vajaat 10 000 nuorta.
Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto toteuttivat tutkimukset yhteistyössä THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa.
Valaise-hanke, valtakunnallinen perusopetuksen lainsäädäntömuutoksen seurantatutkimus, selvitti erityisopetuksen tämänhetkistä tilaa ja tukikäytänteitä. Hanke alkoi vuoden 2012 alussa ja kesti vuoden 2013 loppuun.
Maamme perusopetuslakia uudistettiin erityisopetuksen osalta vuonna 2010, ja uusi laki astui voimaan 1.1.2011. Lakiuudistuksen taustalla oli erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrän kasvu ja tähän liittyvät kustannukset, minkä vuoksi oppilaan tukemisen käytäntöjä haluttiin kehittää aiempaa systemaattisemmiksi mutta myös joustavammiksi.
Kelpo-hankkeen eli tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnan tavoitteena oli luoda kuntiin Erityisopetuksen strategian 2007 mukaiset oppimisen tuen rakenteet ja vakiinnuttaa strategia kouluihin jo ennen lakiuudistuksen vahvistamista. Koulutuksen arviointikeskus arvioi vuosina 2008–2011 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Kelpo-hankkeen etenemistä yli 200:ssa Suomen kunnassa. Hankkeen yhteydessä koottiin oppilaan tukemiseen liittyviä hyvän työn toimintamalleja eri puolilta Suomea.