PISA-tutkimus

PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa kartoitetaan kansainvälisessä vertailukehyksessä kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Lisäksi mitataan tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, opiskeluasenteita ja -taitoja.

Olemme mukana PISA-tutkimuksen Suomen osuuden toteuttamisessa vuosina 2021, 2018 ja 2015. Päävastuu kansallisen osuuden toteuttamisesta on Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Vuonna 2006 Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA vastasi kokonaisuudessaan Suomen osuuden toteuttamisesta.

PISA-tutkijamme (vuosien 2018 ja 2021 tutkimukset):

Mari-Pauliina Vainikainen, PISAn kansallinen varajohtaja (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto)

Ninja Hienonen, tutkija (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto)

Meri Lintuvuori, tutkija (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto)

Mikko Asikainen, projektisuunnittelija

Risto Hotulainen, professori, yksikön johtaja

Tutkijamme tavoitat sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi

Vuoden 2021 tutkimuksen pääalueena on matematiikan osaaminen. Tällä PISA-kierroksella vastaamme luovan ajattelun sisältöalueesta sekä koulutuksellisen tasa-arvon tarkastelusta.

Vuoden 2018 tutkimuksen pääalueena oli lukutaito. Joulukuussa 2019 julkaistujen ensitulosten mukaan suomalaisten nuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkeä. Myös matematiikassa suomalaisnuorten osaamistaso on pysynyt samana vuoteen 2015 verrattuna. Luonnontieteiden osaaminen on laskenut.  PISA 2018 -tutkimuksen yhteydessä kerättiin ensimmäistä kertaa tietoa suomalaisoppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuesta tehostetun ja erityisen tuen osalta. Tästä osuudesta vastasivat HEAn tutkijat.

Tutustu PISA 2018 -tutkimuksen ensituloksiin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla.

PISA 2018 -tutkimuksen pääraportti tullaan julkaisemaan myöhemmin.

PISA 2015-tutkimuksessa arvioitiin ydinalueiden (lukeminen, matematiikka ja luonnontieteet) lisäksi yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua. HEA vastasi tämän sisältöalueen tulosten analysoinnista ja raportoinnista.

Suomalaisoppilaat menestyivät arvioinnissa erittäin hyvin. Euroopan maista ainoastaan Viro ja Suomi olivat kymmenen kärkimaan joukossa. Koulujen väliset ja oppilaan taustan mukaiset erot olivat pienempiä kuin arvioinnin ydinalueilla ja koulutuksen tasa-arvo näyttääkin näiden laaja-alaiseen osaamiseen kytkeytyvien taitojen osalta toteutuvan varsin hyvin. Tyttöjen ja poikien välinen ero oli kuitenkin maailman suurin. Osin se selittyi lukutaidon keskeisellä merkityksellä yhteistyötaitoja mittaavissa tehtävissä.

Tutustu PISA 2015 -tutkimuksen tuloksiin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla.

PISA pintaa syvemmältä: PISA 2015 Suomen pääraportti.