Se, mitä tietoja ja valmiuksia nuoret koulussa saavat ja mitä uusia valmiuksia työmarkkinat heiltä edellyttävät, on tämän hetken globaalin koulutus- ja työvoimapolitiikan keskeinen kysymys. Koulutuksen arviointikeskus on mukana Higher School of Economics (HSE) -yliopiston (www.ioe.hse.ru) professorin Isak Froumin vetämässä vertailevassa tutkimushankkeessa Key Competencies in Contemporary School: Curriculum and New Educational Practice. Helsingin yliopiston lisäksi mukana on kasvatustieteen laitoksia Venäjältä, Puolasta, Englannista, Yhdysvalloista, Kanadasta, Etelä-Koreasta ja Kiinasta. Tavoitteena ovat maakohtaiset kuvaukset siitä, miten 21. vuosisadan avaintaidot näkyvät maan kouluissa. Suomen osalta olemme kohdistaneet katseen vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja niiden käyttöönottoa koskevaan tietoon. Maakuvauksista ja yhteenvedosta julkaistaan kirja, joka valmistuu kevään 2019 aikana.

Usean luokka-asteen opettajien ja oppilaiden 1,5 vuotta kestävä seuranta kolmen kunnan alueella. Tutkitaan ajatteluntaitojen kehittymistä, koulutetaan opettajia, tehdään interventioita. Arviointikeskus tekee osana hanketta oppimaan oppimista ja ajattelutaitoja mittaavan alkumittauksen ja seurannan valituille oppilasryhmille sekä opettajakyselyt opettajille. Tutkimuksella tuotetaan arviointitietoa hankkeen toiminnoista sekä selvitetään oppilaiden taitotasoa ja sen kehittymistä interventioiden myötä. Tutkimus tuottaa levitettävää tietoa myös laajemmin koulun kehittämisen tueksi. 

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus ja espanjalainen CARSA (Consultores de Automatización y Robótica, S.A.) toimivat lokakuusta 2017 huhtikuuhun 2018 yhteistyössä Euroopan komission Joint Research Centerin rahoittamassa tutkimushankkeessa nimeltä Evidence of Innovative Assessment (EvIA): Literature review and case studies (EvIA). Ajallisesti yhteistyö ajoittui lokakuun 2017 ja huhtikuun 2018 väliselle ajalle. Arviointikeskuksen osuus hankkeessa käsitti innovatiivista arviointia luotaavan kirjallisuuskatsauksen laatimisen sekä synteesin kirjoittamisen kokonaisuudesta.

 

Helsingin kaupunki on aina Arviointikeskuksen perustamisesta lähtien ollut hyvä ja aktiivinen kumppani. Valtakunnallisten otosten oheen Helsinki on usein tilannut lisäpalikoita saadakseen tarkempaa kuvaa oppimisen tasosta kaupungissa. Tällä hetkellä on käynnissä vuosien 2007-2016 pitkittäistutkimukseen osallistuneiden seuranta toiselle asteelle. 

Oppimaan oppimisen lisäksi tässä Helsingin jatkotutkimuksessa paneudutaan mm. kaverisuhteisiin ja persoonallisuustekijöihin. 

 

KAARO-verkosto kokoaa yhteen eri yliopistoissa kansallisesti ja kansainvälisesti hankittua tutkimustietoa arviointiosaamisesta ja sen kehittämisestä sekä selkeyttää vahvuusperusteisen arviointiosaamisen tavoitteita ja sisältöjä. MOOC-kurssien ja verkkomateriaalien, arviointikoulutusten ja -seminaarien järjestäminen opettajaopiskelijoille pedagogisissa opinnoissa(esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus), opettajankouluttajille, ammatissaan jo toimiville opettajille ja tutkijoille.

KAARO-verkosto on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema opettajankoulutuksen kehittämishanke. Hankeessa mukana ovat Helsingin yliopisto (johto ja koordinointi), Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Lisäksi yhteistyötä muiden hankkeiden, verkostoiden ja yliopistojen kanssa.

www.kaaro.fi

Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeen tavoitteena on tuottaa ja välittää mahdollisimman monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielien ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen opettajatarpeesta eri koulumuodoissa. Tutkimuksessa pyritään etsimään ajankohtaisia, tutkimusperustaisia ja toimivia malleja näiden kielten ja uskontojen opetukseen.  Tietoa koulutuksen resursseista ja pedagogisista käytänteistä tutkitaan ja etsitään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukion, opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen järjestäjiltä. Hankkeen kaikissa vaiheissa painotetaan avointa, eettisesti korkeatasoista vuorovaikutusta tutkijoiden ja koulutuksen järjestäjien välillä.

Hankeraportti

KUPERA on Opetushallituksen tukema hankekokonaisuus, joka koostuu kahdesta osahankkeesta, joilla on omat tavoitteensa.

KUPERA arviointi- ja tutkimushankkeessa kartoitetaan eri oppiaineiden oppi- ja arviointimateriaalien kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuutta ja toteutetaan kyselytutkimus rehtoreiden ja opettajien näkemysten selvittämiseen näihin liittyen. Hanke tuottaa tutkimuspohjaiset ohjeistukset kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuuden huomiomiseen oppimateriaalin laatijoille ja opettajille eri oppiaineissa.

KUPERA verkkoportaali, materiaali ja MOOC -hankkeessa tuotetaan oppimateriaalia perusopetuksen eri vuosiluokille, MOOC kurssi opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen ja verkkoportaali kulttuuri ja katsomusdialogin vahvistamiseen.  

KUPERA toteutetaan Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA:n ja kasvatustieteellisen tiedekunnan muiden tutkimusryhmien välisenä yhteistyönä. KUPERA toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen, FOKUS ry:n ja UNESCO:n kanssa.

Koulutuksen arviointikeskus on kehittänyt tietokonepohjaisen adaptiivisen (opiskelijan taitotasoon mukautuvan) oppimisvalmiuskokeen ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Kokeen tarkoituksena on siis tarjota hakijalle mahdollisuus näyttää oppimisvalmiutensa tilanteissa, joissa peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei ole vertailukelpoinen. Adaptiivinen oppimisvalmiuskoe on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien. Lue lisää.

Monilukutaito-hanke (MOI) tähtää lasten monilukutaidon kehittämiseen ja varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen henkilöstön osaamista lasten monilukutaidon edistämisessä. 

Hanketta johtaa professori Kristiina Kumpulainen

Koulutuksen arviointikeskus on mukana hankkeen arviointien käytännön toteutuksessa ja aineistonkeruussa.

www.monilukutaito.com

Vantaa kehittää joustaviin oppimistiloihin perustuvia yhtenäisiä uusia peruskouluja vuosien 2017-2020 aikana. Hanke kohdistuu  Ylästön koulun alaluokkiin ja Hämeenkylän koulun yläluokkiin sekä muutamiin muihin Vantaalla oleviin kouluihin. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja joustaviin oppimistiloihin (40-75 oppilasta) perustuvassa oppimisessa, jossa perinteinen ”pienemmässä ryhmässä oppii paremmin” –ajattelun kääntäminen joustavissa oppimistiloissa toimimiseen vaatii opettajien osaamisen, oppisen ratkaisuiden, tuenmallien, johtamisrakenteiden, oppimisen ja osaamisen arvioinnin, ryhmäyttämisen, yksilöllisyyden ja yhteisöllisuuden rakenteiden kehittämistä ja mallintamista. Hankkeessa kehitetään tieto- ja arviointiperustaisesti toimintamalleja ja tähdätään toiminnan selkeyttämiseen ja vakaaseen kehittämiseen perusopetuksen yhtenäiskouluissa Vantaalla ja laajemmin Suomessa.

08/2018-12/2019

Otayhteyttä: projektipäällikkö Marja Tamm, marja.tamm@helsinki.fi tai väitöskirjatutkija Laura Kortesoja, laura.kortesoja@helsinki.fi

Valtioneuvoston rahoittama Oppimisen tuki -hanke selvittää miten lapsen tai oppilaan oikeus tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Asiaa tutkitaan aina toisen asteen koulutukseen sijoittumiseen saakka. 

Tutkimus valmistui syyskuussa 2018 Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen ja Tampereen yliopiston kasvatusalan tutkijoiden yhteistyönä.

 

Koulutuksen arviointikeskus on jälleen vahvasti mukana toteuttamassa OECD:n kansainvälistä PISA-tutkimusta Suomen osalta yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa.  PISA 2015 tutkimuksen ensitulokset julkaistiin joulukuussa 2016, ja  PISA 2018 -tutkimus on käynnissä.

Koulutuksen arviointikeskus on mukana keväällä 2010 käynnistyneessä laajassa MetrOP-MetloFin-RELE-tutkimushankkeessa, jossa seurataan yli 8 000 metropolialueen nuoren oppimisen ja hyvinvoinnin kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa nuoret olivat peruskoulun 7. luokalla, ja seurannan kuluessa valtaosa heistä on siirtynyt toisen asteen opintoihin joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Tutkimushanketta johtaa Tampereen yliopisto ja muita yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopisto, Opetushallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lue lisää. Tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama.

Hankeaika: 9/2015-8/2019

Ota yhteyttä: apulaisprofessori Risto Hotulainen, risto.hotulainen@helsinki.fi

Vantaan sivistysvirasto on tilannut vuosille 2015–2018 ajoittuvan Digitaalisen oppimisen seurantatutkimuksen (aiempi nimi ’Vantaan tablettitutkimus: Uutta iloa ja intoa oppimiseen’), jonka toteutamme. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Vantaalle hankittujen digitaalisten laitteiden käyttöä esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ja tutkia tämän käytön yhteyttä oppimiseen ja motivaatioon.

Ota yhteyttä: erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen, sirkku.kupiainen@helsinki.fi

Koulutuksen arviointikeskus oli keväällä 2017 mukana japanilaisen Benesse-konsernin tutkimusosaston (BERD) toteuttamassa neljän maan vertailututkimuksessa. Kohteena olivat päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien kasvatusnäkemykset ja -käytänteet sekä se, miten vanhemmat näkevät itsensä vanhempina ja kasvattajina. Kansainvälinen raportti valmistuu keväällä 2018 ja laajennettuun suomalaisaineistoon perustuva raportti vuoden 2018 lopulla. Koulutuksen arviointikeskus teki yhteistyötä Benessen kanssa jo vuonna 2008 koululaisten oppimisasenteita luotaavassa ”International Survey of Six Cities -tutkimuksessa.