Vaurastumisen vuodet. Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen

Jaana Laine, Susanna Fellman, Matti Hannikainen ja Jari Ojala (toim.) / Gaudeamus 2019

Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.

Vaurastumisen vuodet kuljettaa Suomen talouden nopeaan muutokseen 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa avautuu talouden eri osa-alueiden kehitys maa- ja metsätaloudesta energiantuotantoon ja liikenteestä kotitalouksien kulutukseen ja julkiseen talouteen. Vuosikymmenet näkivät paitsi nousukausien juhlaa myös talouden notkahduksia ja rahoitusmarkkinoiden murroksia, kuten 1990-luvun vaikean pankkikriisin ja laman.

Koulutukseen ja teknologiaan panostanut Suomi kuuluu globalisaation menestyjiin. Vaikka lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiselle ovat hyvät, vaurastumisella on myös varjopuolensa.

I JÄLKITEOLLINEN YHTEISKUNTA

  • Palveluiden ja tulonsiirtojen yhteiskunta
  • Julkinen talous, valtiontalous ja finanssipolitiikka
  • Rahoitusmarkkinoiden murrokset ja muutokset
  • Avoimen talouden kausi

II MUUTTUVAT TOIMIALAT

  • Suomalainen maatilatalous
  • Metsä talouden ja arvojen risteyksessä
  • Suomen teollisuuden yleiskehitys
  • Liikenteen kasvu
  • Työn tuottavuus ja uusi tietotekniikka

III TALOUDEN UUDET REUNAEHDOT

  • Muuttuva kulutusyhteiskunta ja sen symbolit
  • Koulutus, inhimillinen pääoma ja talouskasvu
  • Energian tuotannon, kulutuksen ja sääntelyn murros
  • Ympäristökysymys

Saatavilla: https://www.gaudeamus.fi/vaurastumisenvuodet/

Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana

Juhani Koponen & Sakari Saaritsa (toim.) / Gaudeamus 2019

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 15:00 alkavassa sessiossa nimeltä Suomalainen yhteiskunta

Tämän kirjan ideana on yhdistää kehitystutkimuksen näkökulmia ja kysymyksiä historiantutkimukseen, tapauksena Suomi. Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta? Kirjassa kokeneet historiantutkijat tarkastelevat kysymystä keskustellen kriittisesti kehitysteorioiden ja –mallien kanssa.

Eräs kirjan johtoajatuksista on Suomen kehityksen riippuvuus kansainvälisistä olosuhteista, resursseista ja tapahtumista. ”Suomen ihme” ei ollut vain yhden kansakunnan kollektiivinen sankariteko. Kehityksen takeena on ollut kiinnittyminen osaksi kansainvälistä taloutta. Teollistumisen alkuvaiheessa ratkaisevia sysäyksiä antoivat ulkomaiset investoinnit ja teknologian omaksuminen muualta. Hyvinvoinnin edellytyksenä olevat instituutiot talonpoikaisesta metsänomistuksesta universaaliin sosiaaliturvaan ovat puolestaan muotoutuneet yhteiskunnallisten kamppailujen tuloksena.

Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi tarkastelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään peilaten sitä kansainväliseen tutkimuskeskusteluun. Kehitys- ja historiantutkimusta yhdistävässä teoksessa analysoidaan kriittisesti ”suomalaisen menestystarinan” ympärille rakentuneita myyttejä ja suhteutetaan samalla Suomen historiaa nykyisten kehittyvien maiden tilanteeseen.

Saatavilla: https://www.gaudeamus.fi/nalkamaastahyvinvointivaltioksi/

Vanha liitto - kovien huumeiden käyttäjät 1960-1970-lukujen Helsingistä

Heini Kainulainen, Jenni Savonen ja Sanna Rönkä (toim.) / Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017

Niin kutsuttu Vanha liitto aloitti kovien huumeiden käyttönsä 1960–70 lukujen huumeaallon nosteessa. Näiden ikääntyneiden käyttäjien ja ex-käyttäjien haastatteluihin pohjaava teos kuvaa kovien huumeiden käyttäjien elämää ja heihin kohdistettua kontrollia. Samalla kirja valottaa erään marginaaliryhmän syntyä rakennemuutoksen ja lähiöistymisen puristuksessa.

Tieteellinen tutkimus Vanhan liiton sukupolvesta tarjoaa uuden, käyttäjien omiin kokemuksiin perustuvan, näkökulman ensimmäisen huumeaallon aikaisiin tapahtumiin. Käyttäjillä on myös ollut aivan erityinen näköalapaikka tarkastella huumausainekulttuureissa ja -markkinoilla tapahtuneita ilmiöitä noin 40 vuoden perspektiivistä.

Teos sopii huumekysymyksestä, kontrollintutkimuksesta ja marginalisoitumisesta kiinnostuneille, sekä opetusmateriaaliksi niin yliopistoihin kuin ammattikorkeakouluihin.

Saatavilla: https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/vanha-liitto/1963109 

Reforming Child Welfare in the Post-Soviet Space: Institutional Change in Russia

Meri Kulmala, Maija Jäppinen, Anna Tarasenko ja Anna Pivovarova (toim.) / Routledge 2021

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11.  klo14:00 alkavassa sessiossa nimeltä Health and wellbeing (englanniksi)

Kirja tarjoaa uutta, empiiriseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja näkökulmia venäläiseen lastensuojelujärjestelmän muutokseen. Kirja keskittyy tarkastelemaan suurta murrosta Venäjän lastensuojelupolitiikassa: globaalia deinstitutionalisaatio ideologiaa vanhan, neuvostoajoilta periytyvän lastenkotijärjestelmän alas ajamiseksi, sijaisperheiden ja adoption lisäämiseksi sekä perheiden tukipalveluiden kehittämiseksi.

Kirjan neljä osaa tarkastelevat lastensuojelulaitosten muuttuvaa roolia ja funktiota, nopeasti kehittyvää hoivaa sijaisperheissä sekä biologisten perheiden kanssa tehtävää työtä. Analysoimalla deinstitutionalisaatiouudistuksen seurauksia ja vaikutuksia lapsiin, nuoriin sekä sijais- että biologisiin vanhempiin, kirja tarjoaa mallin ymmärtää vastaavia prosesseja koko jälkisosialistisella alueella.  

Katso kirjan viedoesittely englanninkielisiltä verkkosivuilta.

Saatavilla:

https://www.routledge.com/Reforming-Child-Welfare-in-the-Post-Soviet-Spa...

https://www.taylorfrancis.com/books/e/9781003024316

 

Decolonizing Pathways towards Integrative Healing in Social Work

Kris Clarke & Michael Yellow Bird / Routledge 2020

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 14:00 alkavassa sessiossa nimeltä Health and wellbeing (englanniksi)

Katso kirjan esittely englanninkielisiltä sivuilta.

Saatavilla: https://www.taylorfrancis.com/books/9781315225234

Values, knowledge and morality

Klaus Helkama (toim.) / Helsingin yliopisto (valtiotieteellinen tiedekunta) 2018

Sosiaalipsykologian tutkijoiden kansainvälisessä yhteistyössä tekemää arvoihin, tietoon ja moraaliin liittyvää tutkimusta esitellään kymmenessä luvussa. Useimpien lukujen lähtökohtana on Schwartzin arvomalli. Niissä selvitetään, miten arvot liittyvät tietokäsityksiin, miten ne kytkeytyvät moraalisiin tunteisiin Bulgariassa, Portugalissa ja Suomessa ja kuinka ne ennustavat ympäristöystävällistä käyttäytymistä Virossa. Yksi luku esittelee oman rauhan merkityksen muuttumista Suomessa, toinen vanhustyössä esiintyviä arvoristiriitoja. Kirjan luvut vastaavat myös näihin kysymyksiin: Miten vanhempien kasvatusmenetelmät liittyvät nuorten empatia-, syyllisyys- ja häpeätaipumuksiin? Edistääkö kehittävän työntutkimuksen innoittama opetus moraalista arvostelukykyä? Millaisia eroja on bulgarialaisten ja suomalaisten opiskelijoiden arkielämän moraalisissa dilemmoissa? Mitä rooleja muilla ihmisillä on moraalisessa päätöksenteossa, kun sitä tarkastellaan sosiaalisena prosessina?

Saatavilla: 

https://shop.unigrafia.fi/tuote/values-knowledge-and-morality/

Disability, globalization and human rights

Hisayo Katsui & Shuaib Chalklen (toim.) / Routledge 2020

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 14:00 alkavassa sessiossa nimeltä Health and wellbeing (englanniksi)

Katso kirjan esittely englanninkielisiltä sivuilta.

Saatavilla: https://www.routledge.com/Disability-Globalization-and-Human-Rights/Katsui-Chalklen/p/book/9781138487055?fbclid=IwAR05zpNee6P0ZPLpK5pyczJnp-dvA0cq3k4_MFceULctvaMZ0Q9mmCJvP1M

 

 

Reciprocal relationships and well-being: Implications for social work and social policy

Maritta Törrönen, Carol Munn-Giddings ja Laura Tarkiainen / Routledge 2017

Ihmisten hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeää, että he voivat tuntea olevansa osallisia johonkin ryhmään tai tämän toimintaan.

Tämä teos valottaa vahvaa empiiristä ja teoreettista vastavuoroisuuden analyysia ja sen merkitystä sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan käytännöille. Se keskustelee, miten vastavuoroisuus voidaan ymmärtää ja miten sitä voidaan soveltaa yhteiskuntapoliittisesti sekä sosiaalihuollollisesti ja kuinka vastavuoroiset toimet tukevat kansalaisten hyvinvointia. Teoksen artikkelien kirjoittajat edustavat Suomea, Saksaa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa, Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Artikkelit kertovat miten yhteiskuntapoliittinen konteksti vaikuttaa kansalaisten, käytännön työntekijöiden ja valtion välisiin valtasuhteisiin ja vastavuoroisten (tai vastavuorottomien) suhteiden kukoistukseen.

Teos on olennaista luettavaa sosiaalitieteiden opiskelijoille, tutkijoille ja kouluttajille sekä alan työntekijöille.

Saatavilla: https://library.oapen.org/bitstream/handle/20.500.12657/22444/9781138645073_text.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Katso myös: https://www.routledge.com/Reciprocal-Relationships-and-Well-being-Implications-for-Social-Work-and/Torronen-Munn-Giddings-Tarkiainen/p/book/9780367431068