Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa.

Minna Horowitz, Hannu Nieminen & työryhmä / Gaudeamus 2019

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 15:00 alkavassa sessiossa nimeltä Suomalainen yhteiskunta

Demokratian perusta ovat aktiiviset ja asioista perillä olevat kansalaiset. Viestinnälliset taidot ovatkin tärkeitä kansalaistaitoja. Toisaalta kansalaisilla on viestinnällisiä oikeuksia, jotka yhteiskunnan olisi turvattava. Heillä on oltava pääsy tiedon äärelle sekä mahdollisuus tehdä vapaasti valintoja sen pohjalta.

Viestintä kuuluu kaikille on ensimmäinen kokonaisesitys kansalaisten viestinnällisistä oikeuksista ja niiden toteutumisesta maassamme. Pääsevätkö ihmiset tasavertaisesti informaation äärelle hankkimaan ja soveltamaan sitä? Toteutuuko vuorovaikutus viestinnässä, ja miten kansalaisten yksityisyyttä suojellaan? Teemoja tarkastellaan lainsäädännön, viranomaisten toiminnan, kaupallisten toimijoiden sekä kansalaisten median käytön näkökulmista.

Viestinnälliset oikeudet eivät ole oma erillinen saarekkeensa, vaan niiden toteutuminen riippuu yhteiskunnan valtasuhteista ja tasa-arvoisuudesta laajemmin. Onko tietoyhteiskunnaksi kutsuttu Suomi tässä lopultakaan mallimaa?

Viestintä kuuluu kaikille on yksi Tiedettä suomeksi -palkinnon voittaneista teoksista (2020).

Saatavilla: https://www.gaudeamus.fi/viestintakuuluukaikille/

Empire of Law: Nazi Germany, Exile Scholars and the Battle for the Future of Europe

Kaius Tuori / Cambridge University Press 2020

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 16 alkavassa sessiossa nimeltä Political thought and ideologies (englanniksi)

Katso kirjan esittelyteksti englanninkielisiltä sivuilta

Saatavilla: https://www.cambridge.org/core/books/empire-of-law/F00E2CA76AF4DDA5E405E...

Populismin aika

Juha Herkman / Vastapaino 2019

Populismista on tullut politiikan iskusana viimeistään Brexitin ja Donald Trumpin jälkeen. Populismia myös tutkitaan erittäin runsaasti. Sanotusta huolimatta populismista puhutaan julkisuudessa hyvin vaihtelevilla tavoilla ja se on tutkimuksessakin edelleen melko kiistanalainen käsite.

Populismi aika on akateeminen oppikirja, joka kokoaa yhteen populismiin liittyvää tutkimusta. Kirja avaa käsitteen ja ilmiön historiaa, erilaisia merkityksiä ja tutkimusperinteitä. Erityishuomio annetaan populismin ja demokratian sekä populismin ja median monimutkaisille suhteille. Teos esittelee populismin monialaista tutkimusta ja yrittää tuottaa kokonaiskuvan ilmiöstä erityisesti Suomen kaltaisen liberaalin demokratian ja hyvinvointivaltion näkökulmasta.

Kirja perustuu kirjoittajan tutkimuksiin, joissa on syvennytty populismin ja median suhteisiin Pohjoismaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä Herkman johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Populismin valtavirtaistuminen (2017-2021) Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Saatavilla: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/populismin-aika/2450096

Neljäs sektori: kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa

Pasi Mäenpää & Maija Faehnle / Vastapaino 2021 (painossa)

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 15:00 alkavassa sessiossa nimeltä Suomalainen yhteiskunta

Digitalisaatio, internet ja ennen kaikkea sosiaalinen media tarjoavat kansalaisille uusia toimijuuksia ja kyvykkyyksiä. Kaupunkiaktivismin eri muodoissa kansalaiset ovat vapautuneet ja valtaistuneet järjestäytymään kevyesti ja toimimaan sekä yksilöinä että yhteisöinä ilman julkista valtaa välittäjänään tai järjestöjä ja yrityksiä taustallaan.

Esitämme, että kaupunkiaktivismin itseorganisoituvat vertaisverkostot muodostavat yhteiskunnan neljännen sektorin. Neljännen sektorin nousu muuttaa kaupunkien sosiaalista koheesiota, markkinoita, poliittista mobilisaatiota ja kaupunkien hallintaa. Muutos heikentää julkisen vallan, yritysten ja järjestöjen suhteellista valtaa ja haastaa ne omaksumaan uusia toimintamalleja kohdatakseen kansalaiset ja heidän yhteisönsä äänestäjää, asukasta, asiakasta ja kuluttajaa vahvempina ja monipuolisempina toimijoina.

Analysoimme kirjassa runsasta aineistoa, joka on tuotettu kolmen vuoden toimintatutkimuksella lähinnä Helsingin metropolialueella. Tarkastelemme kaupunkisuunnittelun kohtaamia haasteita ja jakamistalouden ilmiöitä. Pohdimme kaupunkiaktivismin luonnetta yhteiskunnallisena liikkeenä ja kaupunkien hallintana alhaalta ylös. Paikannamme ongelmia ja esitämme niihin ratkaisuja. Keskustelemme neljännen sektorin avaamasta myönteisestä näköalasta laajentaa demokratiaamme ja uudistaa hyvinvointivaltiota.

Saatavilla 2021: https://vastapaino.fi/

Scraps of Hope in Banda Aceh: Gendered Urban Politics in the Aceh Peace Process

Marjaana Jauhola / Helsinki University Press 2020

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 17:00 alkavassa sessiossa Civic engagement and activism (englanniksi)

Katso kirjan esittely englanninkielisiltä sivuilta

Lisätietoja: www.scrapsofhope.fi 

Iron Will: Global Extractivism and Mining Resistance in Brazil and India

Markus Kröger / University of Michigan Press 2020

Kirjailija tavattavissa Zoomissa 26.11. klo 17:00 alkavassa sessiossa Civic engagement and activism (englanniksi)

Iron Will porautuu luonnonvarojen tuhoisan maastavetämisen eli ekstraktivismin politiikkaan, sekä näiden vastarintaan Brasiliassa ja Intiassa globaalisti tärkeiden rautakaivosten etnografian kautta. Markus Kröger kuvailee ekstraktivismin vastarinnan strategioita, analysoiden syitä sekä menestyksekkäille että epäonnistuneille strategioille. Rauhanomaisten ja aseellisten luonnonvarakonfliktien vertailu avaa syitä sille miksi erityylisiä vastarinnanmuotoja nousee. Kontekstien ja poliittisten järjestelmien vertailu avaa Brasilian ja Intian paikalliskontekstien merkitystä vastarinnalle. Jos suunnitellulla kaivosalueella on esimerkiksi aseellinen konflikti, kuinka tämä vaikuttaa mahdollisuuksiin käyttää rauhanomaisia vastarintastrategioita? Vastatakseen tällaisiin kysymyksiin, Kröger analysoi vuorovaikutussuhteita erilaisten politiikan kenttien välillä, jotka vaikuttavat konflikteissa ja joiden kautta konflikteja käydään. Kirja tarjoaa uuden teorian investointipolitiikan selittämiseksi, avaten kiistanalaisen ja kiistelevän politiikan, vaalipolitiikan, institutionaalisen politiikan, oikeusjärjestelmän kautta tapahtuvan politiikan, sekä yritysten kautta tapahtuvan politiikan vuorovaikutusta ja yhteisvaikutusta. Investointipolitiikan teoriaa voidaan soveltaa laajasti yhteiskuntatieteellisessä ja ympäristötutkimuksessa, sekä etenkin kansanliikkeiden, ympäristöpolitiikan, ja poliittisen talouden tutkimuksessa.

Saatavilla: https://www.press.umich.edu/11533186