Valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjat julkaistaan elektronisessa muodossa yliopiston digitaalisen arkiston Helda-kokoelmassa. Painettuja kirjoja voi tiedustella suoraan väittelijöiltä.
Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Ohjaaja(t) ja väitöskirjatutkija pitävät huolen siitä, että väitöskirja on rajattu aiheen ja sisällön suhteen niin, että väitöskirja voi valmistua kolmessa tai neljässä vuodessa kokopäivätyönä. Monografian maksimipituus on pääsääntöisesti 250 sivua. Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä osajulkaisuista (kts. tarkemmat kriteerit alempana) ja niiden yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävien osajulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, minkä lisäksi voidaan hyväksyä vertaisarvioitujen toimitettujen kirjojen luvut. Julkaistujen tai julkaistuksi hyväksyttyjen osajulkaisujen lisäksi väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös osajulkaisuja, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä.
Taloustieteessä on mahdollista tehdä ns. esseeväitöskirja. Esseeväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä itsenäisistä luvuista ja niiden yhteenvedosta. Se on muodoltaan ja vaatimuksiltaan rinnasteinen artikkeliväitöskirjaan, sillä erotuksella, että lukuja ei välttämättä vielä ole julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa. Väitöskirjan esseet voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä.
Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty - hyväksytty 1.8.2025 alkaen.
Hyväksytty väitöskirja täyttää alla luetellut kriteerit.
Väitöskirjan tulee
Väitöskirjatutkija on vastuussa esitarkastukseen toimittamansa työn sisällöstä. Ohjaaja(t) vastaa(vat) siitä, että työ on laadultaan sellainen, että se voidaan jättää esitarkastukseen. Kun on aika aloittaa esitarkastusprosessi, vastuuhenkilö tekee tiedekunnalle virallisen ehdotuksen esitarkastajien ja vastaväittäjän nimeämisestä.
Artikkeleiden määrä. Kaksi julkaistavaksi hyväksyttyä tieteellistä artikkelia ja yksi viimeistelty täysimittainen artikkelikäsikirjoitus riittää väitöskirjaan, kun väittelijä on kaikkien artikkeleiden pääkirjoittaja (ainoa kirjoittaja tai nk. ykköskirjoittaja tai jos väittelijällä on jaettu ensimmäinen kirjoittajuus). Mikäli osa artikkeleista on tavallista suppeampia tai kun väittelijä ei ole pääkirjoittaja, väitöskirjaan tule sisällyttää useampia artikkeleita. Vaadittujen artikkelien määrään vaikuttavat artikkelien laajuus, niiden tieteellinen merkitys ja laatu, artikkelin julkaisufoorumi sekä väitöskirjan tekijän oman työn osuus, mikäli väitöskirja sisältää yhteisartikkeleja. Ohjaajan vastuulla on arvioida väitöskirjan sopivaa laajuutta ja suositella esitarkastuksen aloittamista.
Julkaistujen ja julkaisemattomien artikkeleiden suhde. Väitöskirjan tulee sisältää vähintään kaksi julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia eikä hyväksymättömien artikkeleiden määrä saa ylittää hyväksyttyjen artikkeleiden määrää. Hyväksyttyjen artikkeleiden ja kirjan lukujen tulee olla vertaisarvioituja ja niiden julkaisupaikan tulee olla tutkimusaiheen kannalta relevantti. Ei-hyväksyttyjen artikkeleiden (esimerkiksi conference proceedings) tulee täyttää tavalliset julkaistavien artikkeleiden vaatimukset koskien pituutta, muotoilua ja tieteellistä laatua. Ohjaajan vastuulla on arvioida, mikäli julkaisematon artikkeli on valmis käsikirjoitus, joka voidaan sisällyttää väitöskirjaan.
Yhteenveto. Artikkeliväitöskirjan yhteenvedon pituus ei tavallisesti ylitä 20 000 sanaa. Mikäli väitöskirjan artikkeleiden määrä ei ole riittävä, tätä ei kompensoida kirjoittamalla pidempi yhteenveto, vaan lisäämällä kokonaisuuteen artikkeli.
Väittelijän osuuden osoittaminen. Useamman kirjoittajan artikkeleiden kohdalla tekijän ja muiden kirjoittajien osuudet osoitetaan väittelijän ja ohjaajan yhdessä laatimassa selvityksessä. Väittelijä vastaa siitä, että kanssakirjoittajat ovat tutustuneet selvitykseen ja hyväksyvät sen. Selvitys sisällytetään väitöskirjan yhteenvetoon.
Nämä linjaukset ja määräykset perustuvat Rehtorin päätökseen HY/498/2017, HY/134/2019, HY/2379/2021 ja HY/11925/2024 sekä valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päättämiin tarkennuksiin.
Väitösprosessi etenee tiettyjen vaiheiden kautta. Lue huolella eri vaiheisiin liittyvät ohjeet
1. Esitarkastus
Kun olet sopinut vastuuhenkilösi ja ohjaajiesi kanssa esitarkastuksen käynnistämisestä, niin esitätte tiedekuntaneuvostolle kahta esitarkastajaa. Löydät lisätietoa esitarkastuksesta
Esitarkastajilla on neljä viikkoa aikaa antaa lausuntonsa väitöskirjasta, ellei toisin ole sovittu.
2. Väittelylupa
Jos molemmat esitarkastajat puoltavat väittelylupaa, teette yhdessä vastuuhenkilösi ja ohjaajiesi kanssa esityksen arvosanalautakunnaksi. Katso alta tarkemmat kriteerit. Sieltä löytyy myös lomake, jolla jätätte esityksen. Väittelyluvan myöntää tiedekuntaneuvosto. Aikataulu on sama kuin esitarkastuksen käynnistämisessä.
3. Väitöstilaisuus
Voit järjestää väitöstilaisuuden aikaisintaan kolme viikkoa väittelyluvan myöntämisen jälkeen. Voit kuitenkin varata väitössalin jo siinä vaiheessa, kun olet saanut kaksi väittelylupaa puoltavaa lausuntoa esitarkastajilta. Saat tästä ohjeet, kun saat lausunnot.
4. Väitöskirjan arvostelu ja hyväksyntä
Väitöskirjan lausunnot toimitetaan tohtorikoulutuspalveluille viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Jos hyväksyt lausunnot, niin väitöskirja viedään dekaanin arvosteltavaksi ja hyväksyttäväksi. Dekaanin päätöksiä väitöskirjan arvostelusta tehdään joka toinen viikko (paitsi kesäisin ja joulun aikaan).
5. Valmistuminen
Kun väitöskirja on hyväksytty ja rekisteröity voit jättää valmistumispyynnön.
Käy läpi, mitä väitösprosessissa on odotettavissa:
Kun väitöskirjan käsikirjoitus alkaa olla valmis esitarkastukseen, sinun ja ohjaajan kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin myös seuraavat seikat:
Tarkat ohjeet siitä, kuinka käynnistää väitöskirjan esitarkastusprosessi, löytyvät
Väitöstutkimukselle nimetään kaksi esitarkastajaa. Opiskelijan ohjeista löytyy tietoa
Esitarkastajana voi toimia professori, dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot ja kokemusta väitöskirjan ohjauksesta. Esitarkastaja ei voi olla työsuhteessa väittelijän tiedekuntaan eikä pääsääntöisesti myöskään Helsingin yliopistoon. Väitöstyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Tarkemmat ohjeet esteellisyyksistä löytyvät
Esitarkastajilla on aikaa neljä viikkoa antaa lausuntonsa siitä, kun heidät on kutsuttu esitarkastajiksi. Lausunnosta tulee ilmetä, puolletaanko väittelylupaa sellaisenaan tai pienin korjauksin. Lausunto ei saa olla ehdollinen.
Esitarkastaja voi myös esittää, että käsikirjoitus ei täytä väitöskirjan vaatimuksia eikä puolla väittelyluvan myöntämistä. Tällöin esitarkastusprosessi raukeaa, ja sen voi aloittaa uudelleen vain ohjaajan ja vastuuhenkilön hyväksynnän jälkeen.
Väitöskirjojen laadunvarmistuksen kannalta esitarkastajilla on suuri vastuu siitä, ettei liian keskeneräisiä töitä päästetä väittelyvaiheeseen. Esitarkastajien tehtävä onkin todeta väitöskirjan taso riittäväksi. Tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluiden asiantuntija lähettää virallisen kutsun tehtävään sekä siihen liittyvän ohjeistuksen tarkastajille.
Esitarkastuslausunto tulisi toimittaa neljän viikon sisällä siitä, kun tiedekuntaneuvosto on nimennyt esitarkastajat. Lausunto toimitetaan lomakkeella, joka lähetetään kutsun ja ohjeiden mukana. Lausunto voi myös olla vapaamuotoinen, jolloin sen suositeltava pituus on 2–5 sivua. Lausunto tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi sen mukaan, mikä on väitöskirjan kieli. Esitarkastajat voivat halutessaan laatia yhteislausunnon.
Esitarkastajan tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossa selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä eli todeta, täyttääkö käsikirjoitus nykyasussaan tai pienin, ohjaajan hyväksyttävissä olevin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset (katso Väitöskirjan määritelmä ja kriteerit yllä).
Esitarkastajan palkkio on 400 euroa. Tiedekunta maksaa palkkion, kun esitarkastuslausunto on saapunut tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin. Lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin, osoitteeseen
Väitöskirjatutkijalla on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.
Esitarkastajan tulee esittää väittelyluvan epäämistä, jos on selvää, että työ ei ole tiedekuntaneuvoston hyväksymän määritelmän (katso kriteerit yllä) mukainen omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita vakavia puutteita, kuten esimerkiksi
Sen sijaan yksinkertaisella toimitustyöllä korjattavissa olevat puutteet, kohtuullisella työllä hankittava lisäaineisto tai kohtuullisella työllä hankittava lisäperehtyneisyys tutkimuskirjallisuuteen eivät välttämättä ole esteenä myönteiselle lausunnolle.
Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus raukeaa. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja väitöskirjatutkijan vastuuhenkilö sekä väitöskirjatyön ohjaajat puoltavat työn jättämistä esitarkastukseen. Näissä tapauksissa tiedekunta voi vastuuhenkilön esityksestä joko nimetä kokonaan uudet esitarkastajat tai tarvittaessa vahvistaa samat esitarkastajat tehtävään.
Esitarkastusvaiheessa oleva käsikirjoitus ei yleensä ole vielä ollut ammattimaisessa kielenhuollossa. Väitöskirjatutkijan vastuulla on huolehtia siitä, että väitöskirjan kieliasu korjataan julkaisukelpoiseksi esitarkastuksen jälkeen. Tiedekunta tukee vieraskielisten väitöskirjojen kielentarkastusta, mutta tyypillisesti kielentarkastus tehdään vasta käsikirjoituksen lopulliseen versioon. Esitarkastajan ei siis tarvitse ryhtyä korjaamaan kieliasua, mutta hän voi kommentoida sitä erityisesti työn tieteellisen arvon kannalta keskeisiltä osin, kuten virheellisesti käytetty erikoisalan terminologia, käännösvirheet tai ymmärtämistä haittaavat rakenteelliset ongelmat.
Esitarkastusprosessissa kiinnitetään erityistä huomiota puolueettomuuteen ja läpinäkyvyyteen. Esitarkastajien nimeämisessä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita sekä Helsingin yliopiston rehtorin tarkennuksia niihin. Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Esitarkastajana ei siten voi toimia esimerkiksi:
Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen esitarkastajien nimeämistä. Mikäli esitarkastaja kuitenkin jälkikäteen olisi epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin.
Kahden väittelylupaa puoltavan esitarkastuslausunnon jälkeen tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvan, jonka jälkeen väittelijä voi edetä työnsä viimeistelemisessä, painattamisessa sekä väitöstilaisuuden järjestämisessä. Samassa yhteydessä nimetään arvosanalautakunta (katso ohjeet alta). Väitöstilaisuus täytyy järjestää 9 kk sisällä väittelyluvan myöntämisestä.
Väittelijä saa tiedekunnan virallisen ohjeistuksen väittelyluvan saatuaan. Suurin osa ohjeistuksesta löytyy myös
Väittelyluvan myöntämisen yhteydessä tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot sekä kokemusta väitöskirjan ohjauksesta. Vastaväittäjät valitaan tiedekunnan ulkopuolelta ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin, apulaisprofessorin (associate professor -taso) tai dosentin, jolla on työsuhde tiedekuntaan. Kustos on pääsääntöisesti väitöstyön pääohjaaja.
Arvosanalautakunnan kokoonpano on kustos, vastaväittäjä(-t) sekä yksi tiedekunnan edustaja, joita esittää vastuuhenkilö ja joiden tulee olla professori- tai dosenttitasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Opiskelu-palveluista löytyy tietoa
Arvosanalautakuntaan kuuluu vähintään kaksi äänivaltaista jäsentä eli mikäli kustos on esteellinen, tarvitaan yksi tiedekunnan edustaja. Arvosanalautakunta saa käyttöönsä väitöstutkimuksen esitarkastuslausunnot. Kaikkien arvosteluun osallistuvien tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa.
Arvosanalautakunnan äänivaltaisia jäseniä koskevat samat
Vastuuhenkilö esittää arvosanalautakunnan jäseniä
Tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluiden asiantuntija lähettää virallisen kutsun tehtävään sekä siihen liittyvän ohjeistuksen tarkastajille.
Koska arvosanalautakunta tekee ehdotuksen arvosanasta, jossa tulee huomioida työn tieteellinen arvo ja väittelijän kyky puolustaa työtään väitöstilaisuudessa, kaikkien arvosanalautakunnan jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väitöstilaisuuden aika sovitaan väittelijän ja arvosanalautakunnan jäsenien (vastaväittäjä, kustos, tiedekunnan edustaja) kanssa mahdollisimman nopeasti väittelyluvan varmistuttua. Väitöstilan varaamisesta huolehtii väittelijä.
Vastaväittäjän tehtävänä on suorittaa viimeinen tieteellinen tarkastus julkisessa väittelytilaisuudessa sekä osallistua väitöskirjan arvosteluun arvosanalautakunnan äänivaltaisena jäsenenä. Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot sekä kokemusta väitöskirjan ohjauksesta. Vastaväittäjä tai vastaväittäjät valitaan aina väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.
Vastaväittäjää nimettäessä sovelletaan samoja esteellisyyden periaatteita kuin esitarkastajia nimettäessä. Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen vastaväittäjän nimeämistä. Mikäli vastaväittäjä kuitenkin tehtävään nimeämisen jälkeen on epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin (
Tarkemmat ohjeet arvioinnista löytyy alempana.
Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana. Tiedekuntaneuvosto määrää kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin, apulaisprofessorin (Associate Professor -taso) tai dosentin, jolla on työsuhde tiedekuntaan. Kustos on pääsääntöisesti väitöstyön pääohjaaja. Jos kustos on työn ohjaaja, hän ei voi osallistua väitöskirjan arvosteluun. Mikäli kustos ei ole esteellinen osallistumaan arvosteluun, hän voi toimia toisena tiedekunnan edustajana.
Kustoksen velvollisuutena on erityisesti ulkomaalaisen vastaväittäjän tapauksessa huolehtia siitä, että vastaväittäjä saa kaiken tarvitsemansa tiedon väittelemiskäytännöstä sekä väitöskirjan arvostelemisesta. Kustos vastaa siitä, että väitöskirjan arvostelua koskevat neuvottelut on käyty ennen kuin vastaväittäjä antaa lausuntonsa. Kustos toimii myös vastaväittäjän isäntänä tai emäntänä ja valvoo ja opastaa vastaväittäjää tiedekunnan käytännöistä koskien matka- ja hotellivarauksia (ks. kohta Vastaväittäjän palkkio ja matkakulut).
Tiedekunta korvaa kohtuulliset lounas- tai illalliskustannukset ennen väitöstä vastaväittäjälle, kustokselle ja väittelijälle. Samoin tiedekunta korvaa kevyen lounaan/kahvin arvosanalautakunnalle väitöstilaisuuden jälkeen.
Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöksen arvosanalautakuntaan yhden tiedekunnan edustajan, jonka tulee olla professori- tai dosenttitasoinen Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsen. Tiedekunnan edustaja on arvosanalautakunnan äänivaltainen jäsen.
Jos kustos ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana, hän voi toimia tiedekunnan edustajana. Jos kustos on toiminut väitöskirjan ohjaajana eikä siten ole äänivaltainen arvosanalautakunnan jäsen, väitökselle nimetään yksi tiedekunnan edustaja, jotta varmistetaan se, että arvosanalautakunnassa on aina vähintään kaksi äänivaltaista jäsentä.
Kun väitöspäivästä on sovittu kaikkien osapuolten kanssa, väittelijä voi varata väitöstilan saamiensa ohjeiden mukaan. Väittelijä voi varata väitöstilan, kun hän on saanut kaksi väittelylupaa puoltavaa esitarkastuslausuntoa.
Kustos määrää väitöstilaisuuden kielen kuultuaan sekä väittelijää että vastaväittäjää ja tiedekunnan edustajia. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on kirjoitettu. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.
Väitöstilaisuuden kulku lyhyesti
Väitöstilaisuus voi kokonaisuudessaan kestää enintään neljä tuntia.
Väitöstilaisuuden järjestämisestä ja toteutustavoista voi lukea lisää
Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta
Väitöskirjan arvostelu
Väitöskirjan määritelmää ja kriteerit löytyvät tämän sivun ylälaidasta. Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty 1.8.2025 alkaen. Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä arvosananeuvottelussa täytettävä
Arvostelulausunnot tulee toimittaa tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluille (
Vastaväittäjän lausunto
Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle kirjallisen lausunnon väitöstutkimuksesta (suositeltava pituus 2–5 sivua) ja toimittaa sen tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunto toimitetaan lomakkeella, joka lähetetään kutsun ja ohjeiden mukana. Lausunto tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen, lausunnot tulisi kirjoittaa englanniksi.
Lausunnon tulisi sisältää perusteellinen arvio väitöskirjan tieteellisestä merkityksestä suhteessa tiedekunnan väitöskirjan kriteereihin sekä väittelijän kyvystä puolustautua väitöstilaisuudessa vastaväittäjän esittämään kritiikkiin. Vastaväittäjän voi väitöskirjan vahvuuksien lisäksi avata myös väitöskirjan heikkouksia lausunnossaan. Vastaväittäjän lausunto ei kuitenkaan saa sisältää uutta kritiikkiä, vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa.
Vastaväittäjä arvioi lausunnossaan väittelijän kyvyn tuottaa väitöskirjassaan uutta tieteellistä tietoa. Lausunnossa on myös selkeästi osoitettava, että työ täyttää väitöskirjalle asetetut kriteerit. Neuvoteltuaan arvosanalautakunnan muiden äänivaltaisten jäsenten kanssa vastaväittäjä esittää lausunnossaan arvosanaa väitöskirjalle.
Lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin, osoitteeseen
Arvosanalautakunnan lausunto
Kustoksen tulee antaa tiedekuntaneuvostoa varten kirjallinen lausunto arvosanalautakunnanlomakkeella, joka palautetaan tiedekunnalle viikon kuluessa väitöksestä. Lomakkeella arvosanalautakunnan jäsenet arvioivat väitöskirjan tasoa, miten väittelijä puolusti väitöskirjaa, ja lisäksi laativat lyhyen kuvauksen väitöstilaisuuden kulusta ja tekevät arvosanaesityksen.
Väitöskirjan arvosanasta neuvotellaan arvosanalautakunnassa, johon kuuluvat kustoksen ja vastaväittäjän ohella tiedekunnan edustaja. Arvosanalautakunnan huomioita väitöskirjan vahvuuksista ja heikkouksista kannattaa avata lyhyesti myös arvosanalautakunnan lausunnossa, jotta väittelijä ymmärtää ehdotetun arvosanan perusteet.
Mikäli arvosanalautakunnan jäsenet ovat yksimielisiä ehdotetuista kriteerikohtaisista arvosanoista, kustos allekirjoittaa lomakkeen ja palauttaa sen valtiotieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin osoitteeseen
Mikäli arvosanalautakunta on ehdotetuista osa-arvosanoista erimielinen, jokainen äänivaltainen lautakunnan jäsen täyttää oman lomakkeensa ja palauttaa sen valtiotieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin sähköpostiosoitteeseen
Dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta 1.5.2026 alkaen silloin, kun arvosanalautakunnan ehdotus on yksimielinen ja kun arvosanalautakunnan ja vastaväittäjän lausunto on toimitettu tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluihin eikä väittelijä anna vastinetta vastaväittäjän lausunnosta. Molemmissa lausunnoissa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa. Lausunnot annetaan viikon kuluessa väitöstilausuudesta.
Molemmat lausunnot toimitetaan väittelijälle, jolla on vastineoikeus näihin asiakirjoihin. Jos väittelijä jättää lausunnoista vastineen, väitöskirjan arvostelu ja hyväksyntä siirtyy tiedekuntaneuvostolle. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvosanalautakunnan asiakirjojen kanssa. Asiakirjat liitetään tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan, ja ne ovat sen jälkeen julkisia. Väittelijä, joka on tyytymätön tiedekunnan päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.
Alla olevasta taulukosta löydät tiedon siitä, mihin mennessä väitöskirjan arviointilausuntojen viimeistään tulee saapua tiedekunnan tohtorikoulutuspalveluille, jotta väitöskirjan hyväksyminen voi ehtiä käsittelyyn seuraavaan mahdolliseen dekaanin päätökseen. Jos lausunnot eivät saavu määräpäivään mennessä, asian käsittely siirtyy seuraavaan määräpäivään. Tohtorikoulutuspalvelut lähettävät sähköpostia, kun sinun väitöskirjaasi koskeva asia on käsittelyssä.
Vastaväittäjän palkkio väitöstilaisuudessa esiintymisestä ja kirjallisesta lausunnosta on 500 euroa. Kotimaisten vastaväittäjien ei tarvitse toimittaa palkkiolomaketta, vaan palkkiosta tehdään toimeksianto vastaväittäjän lausunnon saavuttua.
Tiedekunta korvaa vastaväittäjän matka- ja majoituskulut sekä päivärahat enintään kahden yön (Euroopasta tulevat vastaväittäjät) tai kolmen yön (Euroopan ulkopuolelta tulevat vastaväittäjät) osalta. Ehtona tälle on, että matka on järjestetty mahdollisimman edullisesti (lennot edullisimmassa lentoluokassa, hotelli n. 150 euroa/yö).
Matka- ja majoitusvarauksissa auttaa Helsingin yliopiston Helsinki Unihelp (