Maan ra­jat ei­vät sido ant­ro­po­lo­gia

Sosiaali- ja kulttuuriantropologi ajattelee maailmaa hieman eri tavoin kuin tavallinen tallaaja. Tällainen vaikutelma ainakin syntyy, kun jutustelee alan todellisen asiantuntijan kanssa. Helsingin yliopiston professorin Sarah Greenin puheessa esiintyvät usein termit paikka, rajat, ihmiset ja sijainti.
 

- Olen erityisen kiinnostunut sijainnin merkityksestä ihmiseen. Tutkimuksella voidaan analysoida miten ihmiset luokittelevat maailmaa, omaa sijaintiaan sekä muiden sijaintia siinä, Green kertoo.

Green on kiinnostunut niistä poliittisista, sosiaalisista, taloudellisista, epistemologisista sekä historiallisista tavoista, jotka määrittelevät ja toteuttavat tämän ja toisaalla olevan.

- Näillä eri lähestymistavoilla on valtava voima, jos niiden taakse kätkeytyy valtaa kuten yleensä tapahtuu. Yritän ymmärtää näiden tekijöiden vaikutuksia ja suhteita toisiinsa.  

Greenin tarkoituksena on siis päästä kartalle, kuinka esimerkiksi kieli ja uskonto vaikuttavat tapaan ajatella tietystä paikasta.

- Yritämme ratkaista tarinaa näiden takana. Historialla on todella tärkeä rooli tutkimuksessamme. 

- Voin tippua aluksi niin sanotusti naamalleni, mutta yritän aina luoda uutta ymmärrystä, ajattelutapaa tulkita maailmaa, hän jatkaa.

Pai­kan ja ra­jan suh­de muut­tu­nut

Käsitteellisesti Greeniä kiinnostavat solmut tai kuinka monimutkaisia suhteita tämän ja toisaalla olevan välillä voidaan ymmärtää.

- Paikan ja rajan välinen suhde on muuttunut. Meillä on paremmat välineet ymmärtää tätä muutosta nykyään.

Green toivoo, että tutkimuksillaan he pystyisivät pikku hiljaa vaikuttamaan päättäjien tapaan ajatella asioista.

- Emme voi ennustaa miten maailma menee, mutta voimme antaa päättäjille työkaluja, lisää tietoa, jotta he voivat tehdä parempia päätöksiä.

Vä­li­me­ren roo­li ko­ros­tuu ris­teys­paik­ka­na

Green tutkimusryhmineen paneutuu seuraavien vuosien ajan isoon Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaan hankkeeseen, joka kantaa nimeä Crosslocations - Re­think­ing re­l­at­ive loc­a­tion in the Medi­ter­ranean. Siinä pyritään selvittämään eri muutosten vaikutuksia suhteessa siihen, miten Välimeren asukkaat ajattelevat tietystä paikasta.

Tutkimushanke sijoittuu Välimeren maihin, sillä Välimerestä on tullut ihmisten risteyspaikka. Hankkeessa tutkitaan muun muassa Välimeren alueen poliittisia verkostoja, EU:n, kansallisia, merialueiden sekä sotilaallisia rajoja.

- Näin nähdään miten rajojen hallinta muuttuu ja miten se vaikuttaa esimerkiksi nykyiseen pakolaistilanteeseen ja maahanmuuttoon, Green kertoo. 

Monitieteisen tutkimuksen painotus on etnografinen. Hankkeessa on tutkijoiden mukana myös ammattivalokuvaaja, joka tuottaa hankkeeseen kuvia Välimeren maista ja Pohjois-Afrikasta. 

Ten­tit häm­mäs­tyt­ti­vät

Green on asunut Suomessa neljä vuotta ja lukee jo suomenkielistä painettua tekstiä. Edistyksessä lienee edesauttanut suomalainen elämänkumppani.

Green muutti Suomeen Manchesterista, jonka paikallisessa yliopistossa hän työskenteli: Siellä antropologia on suurin oppiaine. Helsingin yliopistossa ei tarvitse kuitenkaan hävetä, vaikka antropologian suuruudella ei voida rehvastella.  

- Opiskelijat ovat erittäin hyvätasoisia täällä. Minulla meni kauan aikaa ymmärtää, että opiskelijoille kirjatentti on oikeastaan ainoa tapa suorittaa opintoja Suomessa, Green toteaa.     

Teksti: Pasi Komulainen