Humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki (@ArtoMustajoki) on kirjoittanut paljon yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kysymys lukeutuu hänen mielipohdinnanaiheisiinsa.
Tieteen piirissä tutkimuskohteita ja myös tiedon käyttäjiä sekä tarpeita on lukuisia. Mikä on viime kädessä tieteellisen tutkimuksen relevanssi?
− Olennaisinta on, että luonto, yhteiskunta ja ihminen voivat hyvin ja että tehdään parempia päätöksiä, Mustajoki vastaa.
Yliopistojen keskeiseksi tehtäväksi Mustajoki näkee tulevien sukupolvien kasvattamisen. Ainekset yhteiskunnassa toimimiseen tulee saada tutkimukseen perustuvan opetuksen kautta.
− Jos lääketieteen tavoitteena on isossa kuvassa auttaa ihmisiä elämään terveempänä pidempään, on humanistisen tutkimuksen tavoite auttaa ihmisiä elämään paremmin, jotta maapallosta tulisi parempi paikka elää.
”Meidän tulee tuottaa ja levittää sellaista tietoa, jota yksittäinen ihminen voi hyödyntää ymmärtääkseen paremmin itseään, ympäristöään, yhteiskuntaa ja maailmaa.”
Miten tiede ja tutkimus vaikuttavat?
Mustajoki kehuu humanistitutkijoita aktiivisiksi tiedon kansantajuistajiksi.
− Vielä enemmän olisi syytä vaikuttaa päättäjiin. Meillä olisi paljon annettavaa tutkimukseen perustuvaan päätöksentekoon liittyen, mutta vuoropuhelu ei toimi tällä hetkellä riittävän hyvin.
Syitä on useita: Kontakteja tutkijoiden ja poliitikkojen välillä tulisi olla enemmän, suurimpana haasteena on yhteisymmärryksen puuttuminen.
− Politiikassa ja tiedemaailmassa puhutaan eri kieltä ja lähestymistavat samoihin asioihin ovat erilaiset. Media ja päättäjät tarvitsevat tiedon asioista heti riippumatta siitä kuinka perusteellisesti asiaa on ehditty tutkia, Mustajoki selittää.
Tutkijoilta edellytettäisiinkin nopealla aikataululla kokonaiskuvan antamista siitä, mikä on tiedeyhteisön tieteellinen tietämys sillä hetkellä jostakin asiasta. Tämä on täysin toisenlainen rooli kuin vaikkapa tieteellistä artikkelia kirjoitettaessa, jossa tutkija kertoo omista havainnoistaan ja löydöksistään.
− On hyvä, että yhteydenpidon foorumeita on kehitetty, kuten tutkijoiden ja kansanedustajien välinen keskustelufoorumi Tutkas. Hedelmällisen vuoropuhelun rakentuminen vaatii kuitenkin aikaa.
Human factor ratkaisee
Mustajoki muistuttaa, että humanistisella tutkimuksella on paljon ”myytävää” tietoa myös yritysmaailman suuntaan.
− Vasta viime aikoina on havahduttu siihen, ettei maailmaa pelasteta pelkällä teknologialla. Ihminen ja sen käyttäytyminen sekä arvot ovat kaiken taustalla.
”Teknologiauskon ollessa koetuksella humanisteja huudetaan apuun.”
Esimerkiksi Itämeren suojeluun kohdistuvasta tutkimusrahoituksesta 90 % menee edelleen veden tutkimukseen. Ongelma ei kuitenkaan ole vesi, vaan ihminen.
− Meidän humanistien pitäisi nähdä paremmin, mitä meillä on annettavana ja soveltaa enemmän tietoamme yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin, Mustajoki huomauttaa.
Ymmärtämisen ongelma
Venäjä-tutkijana sekä kielitieteilijänä tunnettu Mustajoki on syventynyt viime aikoina ymmärtämisen problematiikkaan. Hän on koonnut yhteen eri alojen tutkijoista koostuvan konsortion tarkastelemaan ymmärtämiseen ja väärinymmärtämiseen liittyviä syitä ja seurauksia.
”Maailman suurin ongelma on se, etteivät ihmiset ymmärrä toisiaan.”
Hedelmällisen vuorovaikutuksen lähtökohta on halu ymmärtää toista. Tämä pätee myös tieteidenväliseen debattiin.
− Ongelmana on tiedon pirstaloituneisuus ja lokeroituneisuus. Kokonaiskuvaa asioista ei synny helposti, mikä heijastuu siihen, että tieto ei kumuloidu, Mustajoki sanoo.
Vauhtia Isosta Pyörästä
Humanististen tieteiden ja tutkimuksen merkitys yhteiskunnassa tiedostetaan Mustajoen mielestä melko hyvin, mutta niiden arvo ei aina nouse esille tiedepolitiikassa ja rahanjaossa. Sama koskee myös alan koulutusta.
− Olen ehdottomasti sitä mieltä, että osaamistamme tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Koneet ja digitalisaatio voivat korvata ihmisiä, mutta syvällistä ymmärrystä, kulttuurien ja historian tuntemusta sekä kirjoitustaitoa on vaikea korvata. Meidän vaan tulee pystyä näyttämään, että meitä tarvitaan yhteiskunnassa, Mustajoki pohtii.
Suurena sisällöllisenä haasteena tähän liittyen Helsingin yliopistolla on Iso Pyörä -koulutusuudistus. Koulutusuudistuksen myötä yliopiston kaikki tutkintokoulutus tullaan organisoimaan koulutusohjelmina.
− Vaikka uudistus teettää stressaavan paljon työtä, näen sen suurena mahdollisuutena. Humanistisessa tiedekunnassa on ollut paljon pieniä oppiaineita ja jatkossa opintokokonaisuudet mietitään kuuden kandiohjelman sisällä, Mustajoki kertoo.
”On hyvä, että tutkintoa tarkastellaan opiskelijan näkökulmasta. Keskeistä on, mitä valmiuksia opiskelijalle annetaan, niin että hän pärjää tässä yhteiskunnassa ja että häntä arvostetaan osaajana.”
Koko yliopiston strategiassa opiskelija on asetettu keskiöön: tätä ajatusta Mustajoki kiittelee.
− On rohkeaa nostaa opetus ja koulutus näin näkyvästi tutkimuksen rinnalle, se auttaa meitä yliopistolaisia uudelleenajattelussa