Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2026.
Helsingin yliopiston pitäisi olla maailman onnellisimman kansakunnan viisain paikka. Suomen aivot, äly ja omatunto.
Yliopisto ei ole 40 000 jäsenelleen mikään tavallinen opiskelu- tai työpaikka. Me työntekijät olemme täällä kutsumusammatissamme, ja jokainen opiskelija on kilvoitellut päästäkseen tänne. Yhteisöömme on kertynyt enemmän tietoa ja ymmärrystä kuin minnekään muualle Suomessa.
Yliopisto ei myöskään ole vain tutkintoja talouden tarpeisiin suoltava tehdas. Sen tehtävä on suurempi. Kun katsoo ulos yliopiston ikkunasta, näkee nopeasti hämärtyvän maailman. Demokratiaa pidetään heikkoutena, maapallo korventuu ja vahvimman oikeus rehottaa. Siksi ihmiskunta tarvitsee parhaita vastauksia ihmisiksi olemisen ja olemassaolon kysymyksiin.
Yliopistossa yhdistyvät nuoruuden idealismi ja sukupolvesta toiseen karttunut tieto. Ihanteiden ja energian, viisauden ja sivistyksen yhdistelmä on täysin voittamaton — jos vain osaamme hyödyntää sen yhteiseksi hyväksi.
Vastuu paremmasta maailmasta
Keskustelu opinnoista, tutkimuksesta ja akateemisesta sivistyksestä typistyy liian usein tutkintotavoitteiksi, tulosmittareiksi ja rankingkilpailuksi. Vuosisataisella viisaudella meidän pitäisi keskittyä sisältöihin, ei välineisiin. Yliopiston sielu on uuden tiedon etsintä ja ymmärryksen hiominen.
Vanhan hokeman mukaan yliopiston tärkein tuote on kriittisesti ajatteleva ihminen, joka astuu maailmaan ja parantaa sitä pieneltä osaltaan. Vastuuta paremmasta maailmasta ei kuitenkaan voi sälyttää vain yksittäisille isänmaan toivoille. Koko yliopiston ja sen edustamien ajatusten täytyy lunastaa nykyistä vahvempi jalansija yhteiskunnassa. Yliopistolaisuus velvoittaa.
Ihanteiden tavoittelu, paras tieto ja viisaimmat ratkaisut ovat yliopiston palvelulupaus ihmis- ja yhteiskunnalle. Niitä meidän tulisi tarjota maailmalle päivittäin yhä kuuluvammin, yhä vaikuttavammin.
Tutkittu tieto on kuin lannoite. Se vaikuttaa parhaiten levitettynä. Sen turvin maasta kasvaa jotakin taivaita tavoittelevaa.
Kirjoittaja on keskiajan historiaan erikoistunut tutkija ja kirkkohistorian professori Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.