Helsingin yliopisto rekrytoi kuusi kansainvälistä huippututkijaa Suomen Akatemian 15 miljoonan rahoituksella

Kutsuttavat professorit vahvistavat kansainvälisen oikeuden, kestävän kalastuksen ja kalankasvatuksen, ympäristöpolitiikan, aineenvaihdunnan säätelyn, zoonoosivirologian sekä ilmafysiikan ja -kemian tutkimusta.

Suomen Akatemia on myöntänyt Helsingin yliopistolle yhteensä 15 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta tulevien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen.

Yhteensä kuusi ulkomaisista yliopistoista kutsuttavaa tutkijaa aloittaa professorin tehtävässä ja perustaa tutkimusryhmän Helsingin yliopistoon vuoden 2026 aikana.

Professorit ja heidän tutkimusryhmänsä työskentelevät yliopistojen valitsemilla , joita on aiemmin kehitetty Suomen Akatemian rahoituksella. Tämänkertaisessa Profi-haussa profiloitumista tuetaan mahdollistamalla nimenomaan kansainvälisten tutkijoiden rekrytoiminen suomalaisiin yliopistoihin.

Nämä tutkijat Helsingin yliopisto rekrytoi:

Charles Brenner on vuosikymmenten ajan tutkinut ympäristötekijöiden ja perimän aiheuttamien aineenvaihdunnallisten häiriöiden vaikutusta terveyteen ja sairauksiin. Hänet tunnetaan erityisesti uraauurtavasta tutkimuksesta, joka koskee aineenvaihdunnan keskeistä katalyyttiä, nikotiinihappoamidiadeniinidinukleotidi-koentsyymiä (NAD). Brennerin mukana yliopistoon saapuu myös harvinaiseen sitrulliinipuutokseen kohdistuvaa tutkimusta. 

City of Hope -instituutista siirtyvän Brennerin aineenvaihdunnan säätelyn professuuri on lääketieteellisen tiedekunnan, farmasian tiedekunnan ja Hilife elämäntieteiden instituutin yhteinen.

Halley Froehlich on aloittanut kestävän kalastuksen ja kalankasvatuksen professorina bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Kalifornian yliopiston Santa Barbaran kampuksella (UCSB) Yhdysvalloissa viimeksi työskennellyt Froehlich tutkii vesiviljelyn ekologisia vaikutuksia ja vaikutusta ruokajärjestelmään. Hän yhdistää tieteidenvälisessä tutkimuksessa ekofysiologiaan populaatio- ja ilmastomallintamista, yhteiskuntatieteitä sekä datatiedettä. Froehlich vahvistaa yliopiston ekofysiologian, ekologian sekä kalankasvatuksen tutkimusta ja opetusta. 

 on aloittanut eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan zoonoosivirologian professorina. Uransa aikana hän on keskittynyt zoonooseihin eli eläinten ja ihmisten välillä leviäviin sairauksiin pääasiassa Afrikassa ja Aasiassa. Hän on työskennellyt viimeksi Uppsalan yliopistossa ja Ruotsin eläinlääkintävirastossa.

Matthieu Rivan ilmakemian ja -fysiikan professuuri keskittyy siihen, miten ihmisen vaikutus näkyy luonnollisissa systeemeissä. Hän tutkii esimerkiksi orgaanisten yhdisteiden päästöjä arktisessa ympäristössä ja ikiroudan sulamisalueilla. Riva tulee Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Ranskan kansallisesta tieteellisen tutkimuksen keskuksesta (CNRS) Ranskasta, jossa hän on erityisesti perehtynyt orgaanisten yhdisteiden hapetuskemiaan ja niiden vaikutuksiin pienhiukkasten muodostumisessa.

Ympäristöpolitiikan professori David Schlosberg tutkii innovatiivisia ja kokeellisia demokraattisia liikkeitä sekä hallintotapoja, joita on syntynyt ilmaston epävakaistumisen seurauksena. Professuuri on bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä valtiotieteellisen tiedekunnan yhteinen. Schlosberg siirtyy Helsingin yliopistoon Sydneyn yliopistosta Australiasta, jossa hän toimii Sydneyn ympäristöinstituutin johtajana. Hän vahvistaa monimuotoisuuden, resilienssin, oikeudenmukaisuuden ja ilmastoratkaisujen monitieteistä osaamista Helsingin yliopistossa.

René Urueña vahvistaa Helsingin yliopiston osaamista erityisesti kansainvälisen oikeuden, globaalin hallinnan ja globaalin etelän oikeudellisissa ja hallintaa koskevissa kysymyksissä. Urueña siirtyy Helsinkiin kolumbialaisesta Universidad de los Andes -yliopistosta, jossa hän kansainvälisen oikeuden professorina johtaa kansainvälisen kauppaoikeuden jatko-opinto-ohjelmaa ja on oikeustieteen Max Planck -fellow.

Helsingin yliopistolle 30 prosenttia koko rahoituspotista

Suomen Akatemian jakaman Profi-rahoituksen tavoite on tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laadun kehittämiseksi. 

Tällä kierroksella suomalaisille yliopistoille myönnettiin rahoitusta yhteensä 50 miljoonaa euroa. Siitä Helsingin yliopiston osuus oli 15 miljoonaa euroa, eli 30 prosenttia. 

– On hienoa, että saamme vahvistettua yliopiston profiloitumisalueiden tutkimusta entisestään, kun nämä huippututkijat liittyvät joukkoon. Helsingin yliopisto myös pärjäsi tässä profiloivan rahoituksen haussa kokonaisuudessa erittäin hyvin, sanoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Anne Portaankorva.

Suomen Akatemian rahoitus kattaa viisivuotiskauden, mutta professorit rekrytoidaan Helsingin yliopistoon vakituisiin työsuhteisiin.